sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Puu

Huono yhdistelmä; ärtymys ja leipominen. Etenkin ilman reseptiä leipominen, metodina jauhoja, kuivahiivaa ja vettä. Suolaa ja kurpitsansiemeniä. Kun tein sen pataleivän ja siihen ei tarvi kuin teelusikallinen kuivahiivaa, niin mulla - kuten kaikilla saitureilla - oli tarve tehdä jotain muutakin, että saa sen käytettyä. Ja ylipäätään tein sen pataleivänkin vain siksi, kun tänään oli tarkoitus tehdä sitä lasagnea, että tulee käytettyä uunia sitten muuhunkin.

Ja perhe meni sitten syömään Heseen.

Joo. Mie jäin tänne yksin leipomaan typeriä leipomuksiani, joita ei olisi tarvinnut tehdä, jos ei olis ollu tarkotus paistaa sitä lasagnea. Lasagne olis säilyny kyllä kaapissa paketissaan myöhempääkin käyttöä varten, mutta leipätaikina oli jo nousemassa ja se piti paistaa. Säilyyhän lasagnekin toki pari päivää senkin jälkeen, kun se on paistettu. Tosin yleensä katoaa parempiin suihin ennen sitä. En mie sitä harmittele, että perhe nyt meni Heseen syömään, mutta sitä, että olin tehny ite toisia suunnitelmia omia tekemisiäni kahlitsemaan. Tietysti olisin mieluummin menny muiden kanssa.

Tässä on hyvä lääke harmitukseen:
Ja se myös toimi. Vähän liian iso annos kyllä, puolitin ja panin loput takaisin pakkaseen. En ole ennen syönytkään pistaasijäätelöä, jotenkin vieroksuin ajatusta kun olen tottunut syömään pistaasit suolattuina ja paahdettuina. Mutta hyväähän tuo oli. Sokeria ja kermaa jäädytettynä, miksei se nyt olisi hyvää. Mitään erityistä pistaasipähkinän makua en erottanut, paitsi tietysti tuossa rouheessa mitä on päällä.

Taikinanestettä lämmittäessäni ja lämpötilaa mittaillessani aloin miettiä, että on siinäki ollu hommaa, että on saatu lasiputken sisälle lämpömittari kehiteltyä.
Jostain syystä kuva tuli pystyasennossa, en tiedä miksi... mutta ei se tuossa haittaa. Ihmeellistä, että siellä sisällä punainen neste vaan nousee ja laskee ja näyttää oikean lämpötilan! Kyllä on ihmisen aivo metka, kun on tuommoisenkin keksinyt. Kyllä ei meikäläisen aivosta olis.

Aiemmassa postauksessa puhuin taas tuosta tykkylumesta, ja se teki tuolle pihavaahteralle taas saman, minkä on tehny ennenkin:
 Siitä joku vuosi sitten katkes pienempi haara samaan suuntaan, nyt katkes isompi. Todennäköisesti pienen haaran revettyä irti pääsi sieni tekeen tuhojaan, ja edesauttoi lumen työtä.
Tuo pihatien vieressä oleva vaahterakin pudottelee niitä oksiaan ja on laho, kyllä se varmaan pitäs kaataa ennenkuin sattuu ikäviä. Mutta tää on tätä: pitäs ja pitäs. Sitten herätään, kun oikeesti sattuu jotain.

Mm, leipä.
Laitoin tällä kertaa puoli teelusikallista vähemmän suolaa kuin edelliseen, mutta silti on aika suolaista. Ehkä leivän kuuluukin olla. Eipä sitten kaipaa suolasta päälle.

Tällanen oli ilmestyny pihalle tänään:
Huomasin sen, kun palasin ravistelemasta lumia erinäisten pensaiden yltä. Yritin puustakin ravistaa, mutta se ei ollu moksiskaan mun yrityksistä heiluttaa sitä. Pieni pensaani on kasvanut aikuiseksi :) Se on toinen niistä terijoensalavista, joita 15 vuotta sitten (tai 16) istutettiin tuohon mejän ja naapurin väliin, kun sydämistyttiin niiden toljottelusta. Ihmisten, ei salavien. Naapuri ei ehkä tykkää, kun ne on siitä katsoen etelän puolella ja estää valon tuloa. Se jo luvan kanssa pari puuta kaatoi mejän tonttien rajalta sen takia. Kuka kaatais tuon metsikön mejän ja auringon välistä? Ja pistäis tuon mäen sileeksi kans? No, puut lähtee varmaan ajan kuluessa, kunhan metsänomistaja toteaa olevan aika. Mäkeä tuskin hävitetään ihan heti.

Katoin tänäaamuna eilentulleen Shetlandsaarten murhat -jakson, ja kyllä mun keskittymiskyvylle on liikaa noin pitkä ja moniosainen rikossarja. Nytkin siellä etsittiin jotain tyyppiä, jonka yhteyttä tapahtuneeseen en muista. Liian jännäkin se mulle on. Silti ajattelin, että voisivat kyllä jatkaa tuon sarjan tekemistä (vaikka mieluummin kyllä korkeintaan kahden jakson pätkissä) kun se on kuitenkin hyvä sarja.

9 kommenttia:

  1. Voi vaahteraparkaa.
    Tuo leipä on taas herkullisen näköinen. Tunnustan, että en ole ikänä känyt Hesessä. Enkä saisi miestäni sinne syömään kirveelläkään, inhoaa kaikkia hampurilaispaikalta kuulostaviakin. Minä sentään jokssu poikkean Macissa tai vastavaavasa, tosin 1-2 kertaa vuodessa.
    Shetlandsaarten murhat on hyvä, se on nyt 6-osainen. Olen käynyt siellä saarilla, siksikin tykkään katsoa sitä.

    VastaaPoista
  2. Ei ne sapuskat kyllä ole sen arvoisiakaan. Nimensä mukaisesti pikapikaa syötäväksi energiapaukuksi kelpaa - paitsi että joskus joutuu kauankin odottamaan jotain hampurilaista ja salaatin syöminen ei käy nopeasti varsinkaan niillä kertakäyttöaterimilla, mitä sieltä saa.

    Nämä jaksot Shetlandsaarten murhista on tälläerää viimeiset, en tiedä onko sitä tulossakaan lisää. Ehkä googlettamalla ulkomaankielisiltä sivuilta olis löytyny mahollisia suunnitelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy kurkkia löytyykö jatkoa.

      Poista
    2. Tiedoksi:
      Katsoin BBC:n sivuilta. Tämä kuusisosainen sarja on viimeinen toistaiseksi tehty. Tämähän ei enää perustu Ann Cleeves:in kirjoihinkaan kuten aiemmat 2-osaiset.

      Poista
    3. Mie katoin Imdb:stä, on ihan vasta tehty tuo nyt tuleva. Ja siinähän lukeekin vain, että _hahmot_ perustuu Ann Cleevesin kirjoihin, tosin aika löyhästi ne kaksiosaisetkaan on kirjojen juonia seuraillu... Harmi, ettei Cleeves ole enempää kirjoittanut niitä kirjoja, sekä Shetlanti-sarja että Vera Stanhope on ollu hyvinkin mun mieluisia. Etenkin Perez :)

      Aiemmin tykkäsin Patricia Cornwellistakin, mutta sen viimeisimmän jätin jo suosiolla lukematta. Menny tosi tylsäksi jaaritteluksi sillä. Ja ahdistavaksi. Koko ajan kaikki ulkomaailmassa vaan uhkaa päähenkilöä.

      Poista
  3. Onko tuo lumikoira?!? (Lumituotoksia on turkasen vaikea kuvata, huomasin sen tänään kun tehtiin melkein perinteinen ukko ja olisin ikuistanut sen teille.)

    VastaaPoista
  4. Huomasin saman, kun kuvasin lumiukkoa, ja varsinkin tätä. Kun kaikki on niin valkoista, niin valkoisen erottaminen on haasteellista.

    Koira se on, ja koiraksi ilmeisesti mejän oikeakin koira sen tajusi, kun nuuhkaisi sitä kuonosta ja juoksi äkkiä karkuun taakseen katsellen :)

    VastaaPoista
  5. Meillä käytiin eilen tytön kanssa keskustelu:

    - harmi kun sinulla ei ole makkaraa

    (siis minulla...)
    - niin
    - mutta eihän sulla olisi margariiniakaan...
    - Ei mulla olisi muuten leipääkään, joten en tekisi makkaroilla ja levitteelläkään mitään.

    Ei ole kuin näkkäriä ja riisikakkua.

    Pitäisi varmaan repäistä ja leipoa tuota loman kunniaksi... makkaraa ja levitettä myös.

    VastaaPoista
  6. Näkkäri ON leipää! Ja riisikakkukin voidaan tietyissä olosuhteissa (kun ei ole leipää) laskea leiväksi...
    Hyvää on tuo leipä lauantaimakkarankin kanssa.

    VastaaPoista