Tekstit

Nastaa

Kuva
Oli taannoin oikein tulvavaroituksia Ilmatieteen laitoksen sivulla, kun tuli sitä vettä. Kävin kurkkaamassa tuon meidän pienen jokipahasen, ja kyllähän sielläkin virtaama oli lisääntynyt. Useimmiten vettä liruu vain noiden kantikkaitten kivien keskeltä ja reunoilta, harvemmin tulee noin yli.

Tällä reissulla sattui hämmentävä asia; koira alkoi yhtäkkiä vinkua ja hyppiä mua vasten, ja tuijotti kiinteästi silmiin. Kun melkein samaan aikaan tuntu rinnassa semmonen outo kipu, ajattelin heti että nyt on koiralla joku aisti, jolla se huomaa mun saavan sydärin tässä ja koittaa siitä mulle ilmottaa... No, vaihdettiin siinä sitten suuntaa, kipukin häipyi ja koira oli taas normaali itsensä. Tulin siihen tulokseen, että se ei vaan halunnu kävellä siihen suuntaan ja siksi töni mua ja oli outo. Oon varmaan liikaa lueskellu "sankarikoirien" edesottamuksia. Onhan niitä olemassa avustajakoiria, jotka ilmottaa tulevasta sairaskohtauksesta avustettavalleen, tai liian alhaisesta verensokerista…

Messuilemassa ja triplailemassa

Kuva
On se hassua, että heti kun auto on muualla kuopuksen käytössä, mulla olis muka asiaa johonkin, mutta kun se on tuossa pihalla, niin ei huvita lähtee yhtään mihinkään. Nyt tyär on työssäoppimassa navetassa, toivottavasti ei taas saa kryptosporidoosia sieltä.

Oltiin viikonloppuna Koiramessuilla käymässä, ja tullessa vähän Triplassakin seikkailtiin. Löysin miehelle paidan joululahjaksi, sellasen persoonallisemman, miehen itsensä näköisen.
Olin ihan poikki jo sen jälkeen, mutta lupauduin viemään vielä tytön poikakaverilleen. Pojan piti muuttaa nyt viikonloppuna, mutta muuttoauto kuulemma levis tien päälle joten ei muutettukaan. Hirveä ilmakin jäädä tielle auton kans - joulukuinen kaatosade. Illallakin oli vielä sateista, just sellasta inhottavaa tihkua, että auton tihkukytkin oli liian hidas, mutta se seuraava nopeus taas jyysti liki kuivaa tuulilasia. Ja pimeää! Väsyneet silmät ei tahtonu jaksaa, mutta onnettomuuksitta selvisin.

Käytiin tänään aamukävelylläkin pimeässä, koirilla oli vil…

Kynttilöitä poltellessa

Kuva
Mukavan kamala tihkusadeilma ulkona, oikein mainio keli polttaa kynttilöitä sisällä lämpimässä ja kuivassa. Ihanaa, kun on oma koti, jossa on ehjä katto päällä ja lämpöä sisällä! Käytiin me koirien kans pienellä lenkillä metsässä, ihan tarpeen oli nastakengät, jotka laitoin. Nyt on metsäpoluilla paljon sitä jäätyvän maan aiheuttamaa pullistelua, kun maasta nousee jääpuikkoja.

Vähän väliä rapsahti jalka kuoren läpi useitakin senttejä, sai olla varovainen. Hevosella oli joku menny, voin kuvitella miten ikävältä tuollainen tuntuu hevosen kavion sisäkaarella.

Mutta mukavan raikas tuulonen puhalteli eilen ja tänään. Sade ja rähmäkeli on lisääntyny sääennusteessa, onneksi en ihan uskonukaan siihen, että tää niin äkkiä ohi menis.

Tänään ei tarvi ainakaan päivällä mennä minnekään, kun kuopus lainas autoa ja lähti jonnekin kauas kaveriaan tapaamaan. Muuten olis taas esikoinen ollu kyytiä vailla, nyt joutuu pyöräileen.

Miehen työpaikalla on ollu joku tietokoneen päivitys, ja kävi niinku manasi…

Varsinainen perijätär

Kuva
Onko teille käyny koskaan niin (ku kirjoissa) että naimattomalta ja lapsettomalta sukulaiselta, jota ei edes tunne, tulla pätkähtää perintö? Mulle kävi niin. Tosin meitä on 14 ihmistä jakamassa muutamaa tonnia, mutta perintö kuin perintö! Ja kyllä mie sedän olemassaolon tiesin, ja sen kuolemastakin kuulin, mutta en osannu aatella että mieki oon sen perillinen. Perinnönjakokirjasta selvis sekin, että äiti ei puhunu höpöjä ku sano mun isänpuolen mummolla olleen aviottoman lapsen. Suurin osa siitä sisarusparvesta on kuollu nyt parin vuoden sisällä, isän ja sen siskon kuoleman välillä ei ollu ku pari kuukautta. Se Ruotsissa asunut evakkoon jääny velikin oli ruotsintanu nimensä ja saanu yhen tytön, ja kuollu viime vuonna.

Kuopuksen piti tänään lainata autoa, mutta se menikin isänsä kyydillä aamulla, joten sain ite käyttää autoa vuoden viimeisessä joogassa käydessäni. Siellä oli pitkä loppurentoutus, ja yks sun toinen alko nukkuun. Ite en voi niin paljoa rentoutua, koska kuorsaan heti. Se o…

Lisää tätä!

Kuva
Valoisuutta!
Sopiva pikku pakkanenkin oli, kädet kyllä jäätyi kun ripustelin pihalle jouluvaloja. En oo viittiny niitä vesisateessa laitella, ja hienommalta näyttääkin lunta vasten. Ja hermo meinas mennä ku sormet oli jäässä ja valojohto sen tuhannen solmussa, vaikka niin nätisti olin laittanut keväällä ne kasaan ja sitonut rautalangalla että pysyy siististi. Nyt on sitten semmonen turhautumiskasa puun oksassa, kun länttäsin loput siihen.

Sisällekin virittelin tollaset patterivalot vanhaan sekuhäntä pajusydämeen, mikä on kuistin ikkunalla ollu vuosia. Sehän oli jo löystyny ja vääntyny, enkä löytäny sievempää korjausnauhaa siihen hätään. On vielä sinitarralla ikkunassa kiinni, kun tahtoi kääntyä koko ajan :)

Oon katellu Ylen Navettasuora360 -livelähetystä. Eipä oo tullu vaan töllötettyä koskaan (ainakaan kovin pitkää aikaa) tekemättä itse jotain, ja nyt jo ihan ahdistikin kun lehmä olis tarvinnu hieman apua poikimisessa eikä ketään ollu navetalla. Pöljä lehmä, makuulla ponnisteli ja k…

Kylmää ja märkää

Kuva
Tämä tällanen juuri nollan yläpuolella oleva ilmamassa on kaikkein kylmintä lauhaa ilmaa! Räntää sataa, kylmä märkä tuuli pureutuu luihin ja ytimiin. Heti kun lämpötila laskee alle nollan, lämpenee. Samoin lumipeite lämmittää. Eikä aivot tajuaa silmien kautta, että lumi=talvi=kylmä, ja säätää elimistön talviasentoon.

Reissu oli kiva. Muuttaminen on toki raskasta, mutta se kun siellä sitten saa järjestellä ja mallailla tauluja seiniin ja istua kahvikupin ääressä pohtimassa siirrettäskö vielä huonekaluja toiseen asentoon. Makuuhuoneeseen tuli hieno kuvatapetti keväisestä vihreänhämärästä lehtimetsästä. Yöt oli hiljaisia, ei kuulunu naapurien mölyjä. Päätä mulla särki joka aamu sielläki.

Heti perjantaina oli joulukadun avajaiset, tai jouluvalojen sytyttäjäiset, tai mitkä lienikään. Kävin yksin siellä kuulemassa sopivan lyhyet puheet ja pari kaunista joululaulua, ja sitten oli kohokohtana hieno ilotulitus. Kylmä tuli, mutta sitten pääsi lämpimään suihkuun :) mikä luksus ja autuus!

Tapasin…

Purske

Paljon on asioita, jotka "pitäs tehdä" ja ne vain aina jää. Sitten tulee näitä päiviä, joilloin iskee toimintapurske ja yhtä sun toista tapahtuu. Kaikki ei tänään ihan onnistunutkaan, mutta tulipa touhuttua. Uskaltauduin laittamaan jopa valkopyykkiä koneeseen, 95 asteeseen. Saa nähdä mitä sieltä tulee... mutta oon niin kyllästyny valkoisiin lakanoihin ja pyyhkeisiin jotka on heti harmaita. Josko edes nämä säilyis vähän valkoisempina. Mejän koneessa ei ole mahdollisuutta valita esim. 70 tai 80 astetta, se on kuuskymmentä tai ysiviis. Tai matalampi.

Ostin ekalla Lapinreissulla tyynyn, joka on ollu mun lähes jokaöinen kaveri siitä lähtien. Oli vain liian kiree, piti purkaa vähän täytettä pois sillon joskus... nyt se oli lössähtänyt ja kaipas niitä poistettuja täytteitä, otin jo kesällä esiin sen pussukan, jossa ne oli, että laitan takas tyynyn sisälle. No, ei ne varmaan ihan puolta vuotta oottanu mun toimia, mutta nyt ne on siellä. Lakanat vaihdettu, orkideat kylvyssä, reissuka…