Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2016.

Kaikkee sitä tuleekin

Kuva
Meni hyvä sunnuntai ihan hukkaan, enkä oo tainnu oikein vieläkään toipua ennalleni. Mahakipu kasvoi päivän mittaan kamalaksi, ensin aattelin että se on vaan joku mahatautipöpö, mutta vaikka oksetti, ei silti tullu mitään ja sitten se levisi selän puolellekin. Kattelin netistä, että pitäs sellasen kohdalla lähtee lääkäriin, mutta just kun olin näpyttelemässä päivystävän sairaanhoitajan numeroa, mies tuli kaupasta ja jätin soittamisen kun en halunnu ihmisten kuullen. Toi tullessaan kuopuksenkin, ja se kai näki että voin huonosti ja tarjoutui auttamaan ruuanlaitossa ♥ paistoi jauhelihan ja teki valmiskastikepussista sille soosin. Makaroonit oli eilisiä.

Sit mun naama meni valkeaksi ja aloin hikoilla noroina, totesin että ei oo oikea homma, kävin vasta lämpiämässä olevassa saunassa pesulla ja valmistauduin sinne päivystykseen lähtöön. Ja sitten ykskaks, kuin olis kaasuliekki käännetty pienelle, se mahakipu lakkas. Merkillinen homma. Sitten tulikin kylmä ja uupumus. Sähköhuopakaan ei meina…

Särkyä ja säryn (ehkä) syitä

Kuva
Kävin näöntarkastuksessa - sielläkin särki päätä - ja löytyi lasien ja näön välistä semmonen epäsuhta, joka optikon mukaan voi kyllä aiheuttaa päänsärkyä. Sitä en tiedä, miten se hajataitteisuus on nyt yhtäkkiä muuttunut. Taisin ihmetellä sen muuttumista viimeksi silloin, kun sain nuo lasit; ehkä se olikin virhemittaus silloin?

No, ei mulla oo varaa ostaa uusia laseja. Onhan niillä jotain tarjouksia siellä, ja jos ostais ihan halvimmat (naarmuuntuvat, paksut ja heijastuksia aiheuttavat) linssit niin vois selvitä vähälläkin. Mietin myös vanhojen kehysten uusiokäyttöä... ei näiden, näistä on maali kulunut ja korvan yläpuolelle tuleva muoviosa on pitänyt liimatakin, kun se oli haljennut ja aina hiukset meni sinne rakoon.

Mutta pakkohan ne on ostaa, jos ne auttaa tähän päänsärkyyn. Kohta pari viikkoa on käytännössä joka päivä särkenyt. Oon yrittänyt välillä pärjätä ilman lääkkeitä, ettei tulis särkylääkepäänsärkyä vielä päälle.

Ja tämä väsymys. Miten voi ihminen olla näin väsynyt? Toisina…

Taas unohtui otsikko

Kuva
Nyt kai on se virallinen ensilumi sitten tullut, tai lähtee kyllä kohta pois, kun on luvattu rankkasadetta moneksi tunniksi. Itse asiassa sen piti alkaakin jo yli tunti sitten, mutta kuten usein sanottu, ei ne ennusteet taho pitää paikkaansa.

Eilen käytin kuopusta sumpussa onnistuneesti, kun sain jopa hyvän parkkipaikan, ja sen jälkeen ajoin keskustaan ja isolle kaupalle, jossa tavattiin esikoinen. Hyvä minä, reipas minä. Sitten vielä käytiin kirpputorilla, kun esikoinen halusi lämpimän talvitakin - löytyi, hinta 50 senttiä. !

Kotona tein äkkiä jauhelihasoosin edellispäiväisen simpukkamakaronin kaveriksi, ja söin siinä samalla seisaaltaan omaa pöperöäni - vihannes-kanajauhelihasoppaa, jonne kokeeksi heitin muutaman perunasuurimon (laitetaanhan soppiin joskus riisiä ja makarooniakin) mutta se ei ollu oikein hyvä, ilmankos ei löydy netistäkään yhtään ohjetta perunasuurimokeitolle :) limaisia ylläreitä ne oli - ja sitten rynnistin koirien kanssa lenkille, kun vielä oli valoisaa. Ja mikä …

Säikähdys

Tänään on sitten se eräiden kauan odottama Volbeatin konsertti, ja mies meinaa nyt sit ajaa autolla ihan Hartwall Areenalle asti. Sitä ei vieraat paikat ja liikenne pelota :) Keräilee vielä matkan varrelta kyytiin pari pimua lisää. Niiden pimujen omaakin porukkaa lähtee, mutta ovat ilmeisesti aikoneet yhdistää konsertin ryyppäämiseen...

Eilen lueskelin päänsärystä asiaa, ja jossain luki, että maksimissaan 5 päivää sais syödä peräjälkeen käsikauppalääkkeitä särkyyn. Eilenkin tuli vähän ennen puolipäivää särky, jota ensin luulin jännityspäänsäryksi ja jumppasin hartioita ja lähdin lenkille ajatellen, että se liikkuessa ja raittiissa ilmassa hellittää, mutta mitä turhia; paheni vain. Otin sitten ibumax-paramax-satsin, mutta sekään ei auttanu ja oli pakko ottaa migreenilääke. En vain saa aikaiseksi soittaa lääkärinaikaa... ei se säryttömällä hetkellä tunnu aiheelliselta, ja toisaalta en usko, että lääkäri a) välittää pienistä päänsäryistä - kaikillahan särkee päätä joskus b) pystyy sille …

Musiikkia korvassa

Menin eilenillalla mielestäni väsyneenä nukkumaan jo yhdeksän jälkeen, mutta uni ei tullut. Alakerrasta kuului elämisen ääniä, puhelimen plingahduksia ja vessanoven paiskinaa, että jos hieman torkahdinkin, niin havahduin aina niihin. Sitten tytöt tuli nukkumaan, ja sen myötä elämisen äänetkin vaimeni (pientä hihitystä lukuunottamatta) ja nukahdin. Heräsin puhelimen soittoääneen. Tai herätysääneen. Sen tapaista musiikkia se oli, ja ihmettelin, kenen puhelin soi ja miksi se ei pane sitä pois päältä. Sitten kun kunnolla jo heräsinkin siihen, se loppui, ja mulle valkeni hieman karmivasti, että se ei ollut oikea ääni, vaan kuului mun korvista. Tai pään sisältä, mistä lie.

Joskus äiti kertoi kuulleensa keskellä yötä klassista musiikkia korvissaan muutamia minuutteja, ja kun myöhemmin aivoinfarktia tutkiessa havaittiin, että sillä on ollu ennenkin ainakin yksi infarkti, mietin oliko sillä musiikilla ja infarktilla joku yhteys. Ja aloin pelätä, että nyt mullakin on joku infarkti. Päätäkin on …

Puhistusapu, ahistuspupu

Kuva
Eilen oli viides päivä peräjälkeen, että särki päätä, toki lääkkeillä sen sai välillä pois mutta silti. Ja kolmas päivä peräjälkeen, että näin kauriita. Toissapäivänä ne näkyi autosta tien yli juoksemassa, eilen kävelin koirien kans kun pari singahti sadan metrin päässä tien yli ja koirat sekos. Nämä saattoi olla niitä samoja, joiden peräpeilit näin keskiviikkona, kun oltiin aika lähellä sitä paikkaa.

On lauantai, mutta tuntuu ihan arkipäivältä, kun mies lähti töihin. Saa pitää sitten tiistain vapaata, kun maanantaina ne menee Volbeatia katsomaan Helsinkiin kuopuksen kanssa. Mulla on kyllä pieni aavistus, ettei mies oikein ymmärrä kauanko siinä menee - juttelin sen kanssa siitä niiden kyytimisestä junalle ja sanoin, että soita sit noin tuntia ennen kun junan pitäis olla asemalla, että herään kunnolla ennen ajoonlähtöä. Se ihmetteli että "heräät?" - ilmeisesti sen mielestä sinne mennään ja kuunnellaan pari tuntia bändiä ja lähdetään tyyliin kymmeneltä kotiin. Sentään kaksi l…

Kun pitää kiirettä, ei jouda miettimään

Kuva
Mikähän on semmonen lintu, joka pimeällä lentää ja sanoo "Riäkh! Riäkh!" hieman niinkuin lokin ja korpin ääntä sekoittaen? Sellainen kaarteli meidän pihan yläpuolella eilen illalla, kun käytin koiria iltapisulla. Meni välillä vähän kauemmas ja taas tuli talon ylle. Eihän pimeällä lennä ku pöllöt, jos ei oo pakko. Ja muuttolintuparvet tietysti kans, mutta ei se mikään hanhi ollu. Karmivaa.

Tänään on ollu uuninlämmityspäivä, tein sämpyliä ja kristallipullia ja kaveri kävi rupattelemassa ja tyär sai postista uuden kameransa, jonka ostamiseen meni sen kaikki rahat eikä riittäneetkään... isäänsä tullut. Sitten piti käydä pari kertaa junia bongaamassa uuden kameran kera ja kaupassakin käytiin ja sitten en ehtiny/jaksanu lähtee lenkille kun piti ruveta saunaa lämmittään ja sinne puita sekä vesiä kantamaan. Nyt saunan jälkeen en tarkene. Miten voikin olla kalseaa tuolla ulkona! Sitten sinne vielä märän tukan kans... ei, meen vaan huomenna taas pidemmän lenkin niiden kanssa.


Kuvitusk…

Karkaavien kauriiden pomppivat peräpeilit

Kuva
Ihana aurinkoinen päivä! Ihana! Varsinkin kun se tuli yllätyksenä, olin valmistautunut pilvisyyteen... Yöllä oli ollut pakkasta, aamulla mittari näytti viittä astetta. Lenkillä näin kolme poisjuoksevaa kaurista - tai just ne peräpeilit. Kuulemma ne on "luotu" siksi että muutkin lauman jäsenet huomais pakenevat kanssaeläjänsä ja yhtyis pakoon, mutta en varmaan miekään (ihmispeto kahden koiraeläinpedon kera) olis huomannu niiden siirtymistä pois hakkuuaukiolta jos ei silmiin olis sattunu ne peräpeilit. Kannattaako herättää huomiota niin kauasnäkyvillä asioilla?

Huomenna tulee kaveri iltapäiväkahville, ajattelin ostaa sellasen pulla- ja munkkiaineseospussin ja tehdä pullaa. Jos se vaikka onnistuis, kun itse räveltää mahdollisimman vähän.


Pahasti näyttää taas siltä, että jälleen yksi ulkoilumetsäni vedetään sileäksi.

Jokainen hakkuu lisää mun poismuuttohaluja. Kohta pitää oikeasti lähteä autolla jonnekin kauemmas, että pääsee metsään polkua pitkin kulkemaan. Joka paikka alkaa o…

Grits ain't groceries

Kuva
Tämä koira oli kipeä viime yönä. Olin ehtinyt nukahtaa (ja sekin oli, kun murisi unissaan) mutta havahduin siihen, kun koira vaihtaa koko ajan paikkaa eikä sillä ole hyvä missään. Nuoli mahaansa välillä. Lähdin sen kans alakertaan, pötköteltiin sohvalla ja luulin sen mahan jo asettuneen, ku koira yhtäkki kimposi jaloilleen (oli mun mahan päällä) ja alkoi yökkiä. Ehdin kiidättää sen keittiöön paljaalle lattialle, mutta en ehtinyt laittaa sanomalehteä alle kun se laatoitti ison annoksen, varmaan koko mahalaukun tyhjäksi. Sitten se olikin ohi ja saatiin nukutuksi. Vinttiin en enää lähtenyt, varmuuden vuoksi.

Vähän se on väsynyt ollut tänään. Kuten minäkin. Vedin pitkät päikkärit ja mullakin on maha kipeä. Ollu pitkin päivää. Ja pää. Siis kipee. Epäilen, että näössä on sen verran vikaa, että sekin tekee pääkipua, kun lueskelen tietsikan ruudulta. On pitänyt himmentää ruudun kirkkautta, se auttaa vähän.

Ja olkapää! Herran jestas. Aloitin sen vanhan käsijumpan nyt tosissani uudestaan, ei t…

Gloria Vanderbiltin dominoivasti periytyvä nenä

Kuva
Myöhäinen ajankohta, mutta rustaanpa pienen postauksen ennen nukkumaanmenoa. Näin viikonloppuna minunkin tulee valvottua myöhempään usein, kun muutkin valvoo. Ensviikko onkin miehellä iltavuoro ja tytöillä syysloma, että aikaisia nousuja ei ole tiedossakaan ihan heti.


Tällaset lehdellä koristellut saappaat oli esikoisen kävelylenkin jäljiltä eteisessä, halusin ottaa kuvan kun tuo lehti oli niin kivasti siinä. Vaahteranlehdet on kauniita. Jotain on vielä puussakin, mutta kyllä se aika alkaa olla ohi ja enin osa puista on kaljuja. 
Hyvä punontapajun keruuaika olis nyt, mutta nuo kelit... Aamulla käytiin junabongarin kanssa kuvaamassa Emma, ja kädet jäätyi sillä reissulla, vaikka oli hanskatkin. Sitten miehen kanssa tehtiin pihalla vähän pensaidenkaatohommia, vaikka paras aika oliskin siihen keväällä. Tiedän, että sillon ei kuitenkaan mitään tehdä, ja pensaat saa rehottaa ensi kesänkin, jos asiaan ei puututa. Jos tulee kovasti lunta talvella, ne vaan katkeilee taas. Ja kun muutenkin mies…

Kriisi?

Kuva
Mietin eilenillalla unta odotellessani, että jos ollaan vielä naimisissa ens juhannuksena (kiire tulee jos meinaa erota ennen) niin mies on ollu puolet elämästään naimisissa mun kans. Sitten mietin, että sellanen etappi (siis puolet elämästä naimisissa) tulis mulle eteen vasta 56-vuotiaana, ja sitten totesin, että eihän siihen ole enää kuin pari vuotta, niin olen viisikymppinen. Mulle tulee varmasti jonkinlainen viidenkympin kriisi - en olekaan juuri ikäkriisejä kokenut. Tietääkseni. Miten voi sama ihminen välillä toivoa kuolevansa pois ja kuitenkin välillä miettiä, miten elämää on ihan liian vähän jäljellä, että siihen voisi mahduttaa kaiken, minkä haluaisi? Ei mulla kyllä niitä kuolematoiveita oo just viime aikoina ollut, mutta pahin syksy on vasta edessä. Eikä oo mitään hoitokontaktia mihinkään...

Ja miten voi tuntua nollan nurkilla pyörivä, tihkusumuinen ilma niin kylmältä?! Uskokaa tai älkää; pistin toppahousut collegehousujen päälle, kun lähdin ulos koirien kans. Ei tullut edes…

Lunta

Kuva
Sen kerran, kun jätin pyykit ulos yön ajaksi, alkoi aamulla sataa lunta! Sain ravistella lumia pois kun keräsin rääsyjäni pois narulta. Sade alkoi seitsemän jälkeen ja jatkui vielä, kun puoli yhdeltätoista lähdettiin kuopuksen kanssa sairaalalle ajeleen.

Niin, tytöllä on taas kyynärsauvat. Pari kuukautta jo oli ilman, mutta nyt kipeytyi niin, ettei aamulla kävelemään päässyt. Konttaili ympäriinsä. Syyskuussa oli miehelle sanottu kirurgian polille soittaessa, että ensiapuun, jos kipeytyy liikaa, ja fysioterapeutti taas sanoi, että kir. pkl on osoite, jos kipeytyy. En sitten oikein tiennyt, mihin olisin soittanut, soitin terveyskeskuksen hoitajalle, joka antoi lääkärin ajan päivystyksestä. Verinäytteet mahdollisen tulehduksen löytämiseksi ja rtg, ja me oltiin vähän yli tunnin kuluttua jo ulkona! Annoin lääkärille palautetta, se oli mielissään kun välillä nopeaksikin kehutaan. Varmasti saavat kuulla päivystyksessä ihan tarpeeksi valitusta, kuinka on joutunut pitkään odottamaan kun muuta…

Sametinpehmeä yö

Kuva
Valvoin taas. Tällä kertaa yö ei ollut ilkeä ja täynnä pahoja ajatuksia, vaan ihan lempeä. Pimeä. Välillä ohiajava kuorma- tai muu auto valaisi ajovaloillaan seinää, ja mietin, mitähän se on kuskaamassa ja minne, onko vasta lähtenyt ajoon vai onko jo menossa kotiin päin. Koirat tuhisi lämpiminä pötköinä molemmin puolin ja ajatukset ajelehti seesteisinä. Ainakin sen jälkeen, kun olin palannut sänkyyn. Olin hieman harmistunut kun toinen koira nousi ylös ja lähti portaikkoon - ajattelin, että sillä on ulos hätä, kun illalla vaan tönkivät linnunruokintapaikalta mahdollisesti pudonneita leivänmuruja eivätkä pissineet. Siksi jäinkin valvomaan, kun piti käydä niiden kanssa alakerrassa, mutta ei ne sit kumpikaan halunnu ulos. Tiesin, että jos meen saman tien takaisin, tulee hiki sängyssä, joten jäin hetkeksi lukemaan erästä blogia, joka on mulla "kesken".

Ei nyt mitään eroajatuksia ole, mutta silti olen lueskellut mm, muutamia eroblogeja. Vaikka se on ehkä jonkinlaista sosiaaliporno…

Taas puoli päivää liesussa

Kuva
Susannan blogissa oli taannoin hurmaavia kuvia Pälkäneen rauniokirkosta, Pyhän Mikaelin kirkosta, ja syötin silloin miehelle ajatuksen siellä käynnistä. Tänään oli sitten sen mielestä hyvä päivä käydä, ja eikun mentiin koirat ja puolet lapsista mukanamme. Hieno paikka, en oo tiennykään, että meillä Suomessakin on tuollaisia kirkon raunioita. Tuntuu, että täällä on haluttu siivota kaikki roinakasat pois, ja säästää vain ehjät, jos niitäkään. Kyllähän tuonkin 1400-luvulla rakennetun kirkon historiaan mahtuu yhtä sun toista, on sitä yritetty hajottaakin. Ja itsekin se on yrittänyt hajota, kun vanha hautausmaa alla on kai liikkunut vanhojen vainajien siellä lahotessa.  Pyhä Mikael oli muuten "sielujen punnitsija, saatanan voittaja ja lasten suojelija".
 Kiintoisin asia minusta oli tämä tiilitehtaalla yli viisisataa vuotta sitten kävelleen koiran tassun jälki ovensuun tiilessä. Siitäkin ovat koittaneet saada jotain merkityksiä, vaikka sehän on vain koiran jälki. Silloin ei tai…

Kaikenmaailman lepakoita

Ostin eilen pitkästä aikaa saunajuomaksi Lidlin päärynäsiiderin. Ja kyllä se olikin hyvää! Join tölkistä puolitoista lasillista, eli ehkä korkeintaan puolet siitä puolen litran tölkillisestä (mulla on semmonen hyvä kansi, joka laitetaan avattuun tölkkiin niin se ei väljähdy, vaikka olis seuraavaan päivään jääkaapissa) ja heräsin ennen puolta yötä pirulliseen päänsärkyyn. Nyt ei ole epäilystäkään, etteikö se olis sen siideritilkan aiheuttamaa. Tänään meni viemäristä alas loput, on tältä akalta semmoset nyt juotu.

Liekö migreenilääkkeen vaikutusta, mutta näin ihan hirveän todentuntuisia unia. Olin kätilönä, ja ikävästi heräsin kesken unen kun koira nousi ravistelemaan itteään... heräämisen jälkeen mun kädet ihan muisti sen vauvan painon, unessa synnyttäjä oli seisaallaan ja lapsi vähän erikoisen punakka mutta terve ja elinvoimainen. Toinen uni oli suutelua jonkun miehen kans, mutta ilmeisesti sisäinen sensorini pysäytti filmikelan ennenkuin selvis, mihin homma johtaa.

Kävin reippaasti k…

Epäluotettavaa asiakaspalvelua

Kuva
Minusta on tullu kummallinen vilukissa. Kun muutamia vuosia sitten käytin koiria aamupissikävelyllä teepaitasillani neljän asteen pakkasessa, en tahdo enää tarjeta viiden lämpöasteen ulkotilassa millään. Puhumattakaan ainaisesta hikihannasta, joka ei nykyään sisälläkään löydä tarpeeksi vaatetta ylleen, että olis hyvä. Ennen aina kitisin, kun mies lämmitti lämmittimellä mielestäni liian kuumaksi kämpän, ja nyt kiellän sitä sammuttamasta lämmitintä.

Siskon radikaalit mastektomiat sujui hyvin, ja kotiutui jo seuraavana päivänä. Ja mie sain migreenin leikkausta seuraavana yönä. Edellisenäkin yönä oli migreeni, kun olin joutunut päivällä ajaan autolla paikoissa, joissa en haluaisi ajaa ja stressasin etukäteen, sen aikana ja vielä jälkikäteenkin sitä. Näyttää siltä, että stressi laukaisee migreenin. Stressin kehittämisessähän mie oon mestari.

Migreenistä huolimatta lähdin joogaan, ja se oli oikea ratkaisu. Kipu väheni, tosin tuli myöhemmin taas takaisin ja jouduin ottamaan migreenilääkkeen…

Kielteisyyttä ja ahdistusta

Kuva
Mulla on ikävä sinne pohjoiseen. Aiemmin välkähteli mieleen ja silmien eteen Saanan maisemia, nyt Pallaksen...  voittaispa lotossa paljon rahaa, niin menis lentokoneella sinne lähelle ja sieltä bussilla viikonlopun viettoon hotelliin. Tosin ne ruuat oli siellä aika ykstoikkosia. Lapland hotels -ketjun ravintoloissa samat tylsät hienosteluruuat kautta Lapin.
Huono omatunto taas siitäkin, että olen niin kamalan negatiivinen. Valitan kohtelusta verenluovutuksessa, valitan kartanomarkkinoiden huonosta järjestelystä, vihaan kunnan päättäjiä kun purkivat vanhan ja idyllisen, 30-luvulta peräisin olevan rakennuksen kylältä... siinä oli neuvola ja hammashoitola, ja kun tuli uusi uljas koulurakennus, jonne neuvola siirtyi, niin se aiottiin purkaa. Ymmärsin, että kyläläiset pani hanttiin, ja ehkä olen foliohattuinen hörhö, kun ihmettelen, miten niin sopivasti sattui siellä sitten vesivahinko, että hammashoitolakin lopetettiin - säästöä, kun on yksi hoitola vähemmän kunnassa, ja mukavasti saatiin…

Tumpelo keittiössä ja tapahtumaa järjestämässä

Kuva
Eilen oli uuninlämmityspäivä, tein tohinalla lopuksi vielä sämpylätaikinan, mutta yritin sitä ulkomuistista ja laitoin sitten kaksi desiä liikaa vettä ja taikina jäi löysäksi. Jauhoja ei ollu enää kuin ehkä vajaa yksi desilitra. No, heitin vain ne vähät jauhot sinne taikinaan jonka kaadoin leipävuokaan ja lopun vielä limppukakkaraksi toiseen vuokaan. Ja hyvää tuli! Hiiva riitti, suolaa olis voinu ehkä lisätä hieman. Ja kurpitsansiemeniäkin, ehkä.

Kaikenlaista touhusin, muun muassa sen sitruunapuun lyhensin ja lampunpidikettä entrasin pöydällä seisoen, ja mietinkin ääneen että kun olo on hutera verenluovutuksen jälkeen ni ei oo kaikista järkevintä puuhaa sellanen. Ehkä leipominenkin meni siksi mitenkuten kun päässä vaan humisi.

Verenluovutus oli itsekehitelty pakkotilanne, kun oli ehtinyt elo-syyskuun aikana (heti kun se säädetty luovutuskertojen väli oli tullut täyteen) tulla monen monta kutsua. Oon laittanu sinne luvan kutsua noiden molempien lähikaupunkien luovutustilaisuuksiin, el…

Puolet pois

Kuva
Toin sitruunapuun kuistilta sisään, vaikkei nyt vielä ole pakkasia luvattukaan. Kuistilla se on ollu siitä lähtien, kun oli pari kylmempää yötä välillä... niin iso, korkea ja painava on, ettei huvita ihan koko ajan siirrellä sisään ja ulos. Ruukkuineen jo paljon mua pitempi, kesällä kasvoi kovasti. Välillä tuuli on heittänyt sen nurin, etanat syöneet lehtiä ja joku muukin kummasti rei'ittänyt niitä, mutta reippaan näköinen se nyt vielä on, vaikka oksasaksilla raakasti pienensinkin sitä. Ans kattoo mitä talvi sille taas tekee.
Pitäis ostaa oikea kasvilamppu, joka tuottais oikeanväristä valoa, mutta en tiedä mistä sitä kyselisin. Kodin Terrasta oon kuullu jonkun ostaneen, mutta ei meillä täällä semmoisia ole. Ei ihan viitti sataa kilometriä ajaa yhden lampun takia.

Tänään olis mahdollisesti mielenkiintoinen kokemusasiantuntijan kuulemistilaisuus mt-yhdistyksen tiloissa, kaninäyttely toisaalla, kartanomarkkinat yhtäällä ja hienoa ilmaa luvattu. Nyt en tiedä tulisinko täältä peiton …