Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2016.

Ei mee nyt putkeen

Kehuskelin taannoin käyttäväni Matkahuollon palvelua mieluummin kuin Postin, mutta kyllä ne osaa moheltaa sielläkin. Puntit on aikalailla tasan nyt, kun MH:n pisteet laski aikasen monta pykälää. Aloin nimittäin tänään katsomaan lähetystunnuksista, mitä kuuluu niille kolmelle paketille, jotka laitoin perjantaina Pakettiviikkojen alennuksella menemään: 
Olin siis maksanut netissä ne kaikki - erikseen tietysti - ja saanut jokaiseen ns. aktivointikoodin, jonka olin kirjoittanut tarralapulle samanaikaisesti saadun seurantakoodin kera, ja lappu pakettiin. Varmuuden vuoksi vielä kirjoitin pienesti sen aktivaattorin myös pakettiin, siltä varalta että lippulappuset irtoilee. Sain joka paketista lähetystiedot sähköpostiin, ja ne näytti olevan ookoo. Eikun sinne Matkahuoltoon.
Ensimmäinen paketti (paketti a, joka oli menossa A:lle) sai osoitelappunsa sieltä tulostuneena, ja kuitinkin sain käteeni. Sitä en aiemmin lähettämästäni paketista saanu, kun se paikallisen asiamiehen mies ei osannu koko h…

Oooooh!

Kuva
Jatkoa eiliseen kuvasarjaan, mutta tuollaisen loistavan pilkahduksen kera. Ja luntakin tuli eilenillalla nopeesti muutama sentti kovan tuulen kera.

Tili on taas miinuksella, päänsärky kaihertaa, palelee, väsyttää ja nälättää, joten menenkin tästä saman tien pois valittamasta...

(pee äs: jeevlen olkipukki poltettiin taas :D miksei ne tee sitä likomäristä oljista joskus...)

Hoosiannapäivä

Kuva
Juhlistin lainarahan avulla viikonloppuani ruislastuilla (joita söin hyvällä omatunnolla, kunnes katsoin valmistusaineluetteloa...) ja sinihome- ja viherhomejuustolla. Ai että tuo viherhomejuusto on hyvää! Lastutkin oli hyviä, mutta turvotti mahaa.

Tämmöstä kehitystä. Kovaa tuulta luvassa - sitä oli ihan riittävästi jo aamulla, kun kävin koirien kans, ja meillä tuntui olevan liian vähän vaatteita siihen tuuleen - ja lunta ja kelivaroitusta ja kaikkee. Ja päänsärkyä. Olin aikonut ottaa migreenilääkkeen vasta nukkumaan mennessä, mutta kun lämmitin taas päästi käryä vaikka lähtikin päälle, iski niin hirvee särky ja oksetus, että oli pakko ottaa jo aiemmin ja vielä kokonainen. Jos nyt on taas alkanu semmonen kahden viikon särkyputki, niin mulla ei kyllä riitä lääkkeet jos ei resepti jo pian uusiudu... ja kyllä on lämmittimet niin migreenin syytekijöitä! Tosin ei kylmässäkään oo kiva olla, eikä rahaa maksaa huikeita sähkölaskuja...

Kuusi kuvaa kesästä ja yksi säästä

Kuva
Sieppasin "Kuusi kuvaa kesästä" -haasteen iloksi tähän harmauteen. Kesällä oli: Huikaisevan sinistä, kirkasta taivasta Vihreää :) Auringonläikkiä, vähän ruskettunutta ihoakin Valoa! Lämpimiä iltoja ja auringonlaskuja Loppukesästä kypsyvää viljaa Nyt on luvassa aika vaihtelevaa keliä. Vasemmassa laidassa näkyvää auringonpilkahdusta ei kyllä näkynyt, vaikka ennuste lupaili koko keski- ja iltapäiväksi puolipilvistä. Kyllä se käytännössä täyspilvessä oli koko päivän. Tihutti vettäkin. Kolmen päivän sisään pitäs olla taas kympin pakkasetkin. Luulen, että täytyy vielä tänäiltana käydä pyyhkäisemässä loskalumet auton tuulilasilta, jos niitä vielä siinä on, muuten ne jäätyy semmoiseksi klimpiksi, ettei niitä saa irti ku liekinheittimen avulla.

Myötähäpeää

Kuva
Voi en kestä katsoa Postin alennustilaa! Se oli sentään hyvä työpaikka silloin joskus, hommaan annettiin kunnon koulutus ja mua vähän vanhemmat postimiehet oli joutuneet jopa vannomaan valan. Nyt ne ei enää leimaa postimerkkejä eikä kuljeta lähetyksiä ajallaan ja hukkaileekin niitä, jakelee väärin ja kuulemma ei jakelekaan enää kuin kolmena päivänä viikossa. Sellasta oon epäilly meilläkin jo tapahtuvan, vaikkei siitä ole mitään tiedotusta tullut. Ellei sitten jossain Postisetissä, mikä on kanssa yks pohjanoteeraus.

En muista, milloin se oli, kun Posti päätti "parantaa palveluitaan" laittamalla kaksi eri kirjeluokkaa, joille sit laitettiin eriväriset laatikot ja eri hinta. Nyt, kun ovat todenneet, etteivät saa aikatauluja pitämään ja vieläpä vähentävät jakelupäiviä, tuovatkin uuden hienon palvelun "yksinkertaistamalla kirjeiden lähetyksen" kun yhdistävät 1. ja 2. -luokat yhdeksi 1-2 arkipäivässä kulkevaksi postiksi. Kakkosluokan merkkejä ei enää ensvuonna myydä. Kan…

Alle kuukausi jouluun

Kuva
En kestä miten tää aika kuluu niin äkkiä. Tai toisissa asioissa ei kulu äkkiä, mutta jos on kyse omasta jaksamisesta ja ehtimisestä, se kyllä kuluu! Erehdyn ajattelemaan, että "no, aikaa on kaksi viikkoa/viikko/kuukausi" enkä stressaa, ja äkkiä onkin toukokuu. Tai siis se hetki, kun hommien pitäs olla jo, ja mie vaan "en ole stressannu asialla" ja kaikki on levällään.

No, eilenillalla sain edes osan niistä hommista pakettiin, mitkä tällä viikolla piti saada - tuli vähän vastoinkäymisiäkin matkalla - ja hip hei, taas on ollu pää kipee kaks päivää. Ja tänään on sovittu menoakin, en voi vain ladata päätä ja mahaa täyteen lääkemyrkkyjä ja maata reporankana. Äsken kyllä tunnin kävin makaamassa, oli niin huono olo ja paleli. Kaksi peittoa oli päällä ja mulla oli vielä fleecepusakka, ja silti vilunväreet hytisytti. Mittarin mukaan ei kuitenkaan ole kuumetta. Päähän sattuu ja mikään ei auta ja sumatriptaania en voi ottaa kun on lähtö edessä; eikä sekään kyllä auttanut eile…

Ajan vietteeksi

Kuva
Tänään oli hyvä jooga. Muuten oli aamu kyllä huono. Oli tarkoitus avata kone vaan muutamia pikkuasioita varten - esimerkiksi hoitaa tyttären kahden tunnin poissaolomerkinnät, jotka ope oli laittanu, vaikka illalla kirjoitin sille viestin, että tytöllä on terveydenhoitajalle meno, ja tyttö itse oli antanut th:n kirjoittaman lapun opettajalle tuplatunnin toisella osuudella tullessaan. Silti pätkäisi punaiset merkit kummallekin tunnille.

Th:n kanssa jutteli migreenistä, kun olin laittanu sille viestiä ja kertonu koulun ongelmista ja siitäkin, että jos se saa lääkäriltä jotain reseptiä, niin pyytää myös pahoinvointiin.

Niin, jäin sitten vähän niinkuin koukkuun tällaseen piirustusohjelmaan:  https://quickdraw.withgoogle.com/#

ja sitten välillä suutun sille. Esimerkiksi kun se käski piirtää talon, ja mie piirsin:
Ei tunnistanu sitä, sen mielestä mun talo muistutti lähinnä kirahvia:
Power outlet olis kyllä ollu semmonen sana, mitä en olis osannu piirtääkään... mutta että juna? Mun taloni mui…

Lohtukermakahvia

Kuva
Sellaista kokeilin äsken, kun sattui olemaan toisesta jutusta kevytkermaa jäljellä. Otin vielä pakastimesta pullan kaveriksi. Pulla ainakin lohduttaa :)

Se terveyskeskuksen takaisinsoitto eilen tuli jonkin verran luvattua aiemmin, mutta kuten arvasin, ei ollut muuta tarjota kuin päivystykseen menoa. Tytär valitsi jäädä mieluummin kotiin kuin mennä päivystyspolille tuntikausia jonottamaan niiden n. 50 muun perään, jotka luultavasti myös oli sinne lähetetty. Kun ei kerran oksettanutkaan ja päänsärky oli silloin iltapäivällä jo hieman helpottanut.

Oli pamahtanut tili yli neljäkymppiä miinukselle (Danskella näkyy korttiostot joskus monen päivän viiveellä, ehtii ylittää tilinsä moneen kertaan eikä koskaan voi luottaa siihen saldoon, mikä näkyy) ja mitä lie vielä tulossa... perjantaina tulee lapsilisä (n. 95€)  kuopuksesta, mutta siitä lähtee saman tien kulutusluoton lyhennys joka syö siitä 35 euroa ja tuo miinushan olis syöny sit melkeen kaiken lopun. Ei olis ollu iloa. Piti siis siirtää k…

No voi sun...

Lapsella on taas migreeni. Miranax ei auta. Soitin tk:n hoitajalle vasta puoli kymmenen maissa, koska odotettiin lääkkeen vaikutusta - "57 puhelua jonossa, vastaamme puheluusi mahdollisimman pian." Ikinä ei oo ollu tämmöstäkään tilannetta. Otin perustellusti takaisinsoiton, joka laskelmien mukaan tulee vartin yli kaksi iltapäivällä. No arvatkaapa, onko yhtään lääkärinaikaa enää jäljellä... kyllä mä sanon, että huonolla mallilla on terveydenhoito täällä nykyisin. Jälleen yksi syy muuttaa pois. Vaikka tuskinpa se köyhille sen parempaa on muuallakaan.

Ja mistä tietää, missä määrin tauti on keksittyä, kun se on jo toisena maanantaina peräkkäin? Mies epäili sitä, mutta mie en usko, niin pahoinvoivan oloinen tyttö taas oli ja pyysikin pahoinvointilääkettä. Mitä täytyy pyytää myös reseptille, jos joskus lääkärin kanssa pääsee asioimaan.

Nyt tuntuu ettei jaksa mitään. Yhtään mitään.

Pohdintoja ja yleistä surkeutta

Kuva
Luin sattumalta Suomen Kuvalehden vanhan jutun ilmastonmuutoksesta, ja se pani miettimään. Paljonko pienellä Suomella oikeasti on mahdollisuuksia muuttaa Yhtään Mitään, mikä koskee globaalia ilmastoa? Niin kauan, kun Kiina, USA, Intia ja muut vastaavat viis veisaa siitä ja tekee vain omiaan, koska raha. ”Meidän maa voi romahtaa muiden mukana 35 vuoden päästä, jos me emme tee juuri nyt aivan valtavia muutoksia koko yhteiskunnassa.” Ai niinku muut romahtais, mutta Suomi jäis, kun täällä olis tehty muutoksia? Aivan valtavatkaan muutokset Suomessa ei auta - ei vaikka kuoltais kaikki just nyt eikä enää kulutettais luonnonvaroja yhtään eikä saastutettais enempää, mitä mätänemisessä tulee. En tiedä, kumpi on kamalampaa; tuollainen kauhukuvien maalailu vai tietoisuus siitä, että ei pysty oikeasti tekemään mitään estääkseen niitä toteutumasta.

Samasta osoitteesta löytyi myös linkki yhtä vanhaan juttuun, jossa tulevaisuudentutkija ihmetteli, mikä ihmisiä pelottaa siinä, jos työtä on vähemmän. E…

Ei inhorealistisia kuvia tällä kertaa :)

Kuva
Uuh, hyvinvointini on vaakalaudalla kun olen syönyt yhtä sun toista ja makaronilaatikkoakin, missä on vehnämakaroonia. Tänään päätin pitää uuninlämmityspäivän, ja ensin sieltä putkahti ihan liian hyvää makaroonilaatikkoa (siellä välissä on cheddarsulatejuustoa ja nesteessä mm. sipulikermaa, mutta ei koko purkkia kun se on liian vahvan makuista) jota söin kun tytöltä jäi lautaselle. Sillä on vieläkin mahalaukku pieni sen päivän paaston jäljiltä. Ei kai ole halunnut sitä venyttääkään...

Sämpyliä, joihin taisi ropsahtaa tuplamäärä sokeria mutta ei se haittaa, ja pullia (valmispullajauhepussista) joista tein täytettyjä solmupullia ja nyt uunissa on punajuurilaatikoita, joiden punajuuret on kiehuneet koko sen ajan, kun tein muita uunijuttuja. Oli tarkoitus tehdä myös näkkäriä, kun semmonen näkkärisiemenpussi osu kaupassa käteen, mutta siihen tarttikin mm. 300g jauhoja, eikä mulla ollu gluteenittomana semmosia tarpeeksi. Jäi sitten toiseen kertaan. Säilyyhän ne.

Jämälankasukat on valmiit, j…

Nopeusnäyttöjen vaaroja

Kuva
Tuli sieltä Lindorffilta jo laskukin, on ne nopeita kun on laskun lähettämisestä kyse. Nissenin nainen soitti uudelleen ja sanoi, että asia on hoidettu sinne suuntaan, ja pitäisi tulla uusi lasku. Pahoitteli kauniisti, ja hyvin hoiti homman.

Ei ne sitten ihan sileeksi vetäneet sitä kaunista metsää. Rumaksi kuitenkin. Aika erikoista minusta tuollainen metsänhoito, että jätetään tosi harvakseltaan jokunen puu sinne... seuraava isompi myräkkä sitten varmaan kaataa loput. Niinhän siinä usein käy, ja tuo on muutenkin sellasen mäen päällä, että sieltä joka kerta kaatuu puita kun myrskyää.

Sitten semmonen juttu, mikä on ollu mielen päällä jo jonkin aikaa. Aamuisin usein heitän tytön junalle, ja sinnemennessä ajelen koulun ohi. Sen koulun, joka ihan välttämättä piti rakentaa pienelle tontille vilkkaan kauttakulkuväylän varteen, vaikka varmasti olis ollu lääniä läheisillä pelloilla ihan nokko. Tässä ainakin lasten turvallisuus jäi toiseksi muiden seikkojen rinnalla. Ajoaikani sattuu juuri siih…

Tilastoja, huijausyrityksiä ja minäminää.

Kuva
Tässä pyörii ainakin yksi töyhtötiainen, ja yritin kuvata sitä pari päivää sitten. Kyllä oli vaikeaa! Sillä on aina niin vauhti päällä, ja tietenkään kun ikkunan läpi kuvaa, ei voi pitää salamaakaan - eipä sillä, että se noin kauas vaikuttaisikaan.
Sain mie siitä sitten pari vähän tarkempaakin kuvaa... Laatuhan ei tosiaan ole kaksinen; hämärää, tavan pokkari, zoomi, likainen ikkuna jne.  Joku joskus kysy, onko mulla luonnonkihara tukka, enkä osannu vastata ku yleensä kieputan ne märkänä sellasille sykkyröille, ja oon aatellu että satunnainen "kiharuus" johtuu siitä ku tukka kuivuu sykkyröillä. Mutta tältä se näyttää vapaasti kuivuttuaan. Olin menossa nukkumaan enkä ruvennut sen kummemmin kikkailemaan kuvanoton kanssa, ei ihan koko tukka mahtunut kuvaankaan, mutta onhan se vähän laineilla. Värikin tuossa aika ookoo, vaikka just valitin miten ankean värinen se on, pölyisen spurguinen. Kuva hämää. Pitäis laittaa hennaväri päähän, kun vain olis sopiva paikka hennaushommille (=su…

Päivystyksessä

Illan puolella täyttyi puoli vuorokautta tytön oksentelua ja pääkipua, ja kun vaiva ei osoittanut mitään laantumisen merkkejä, eikä edes suussaliukenevat raemuotoiset särkylääkkeet pysyneet sisällä, tai auttaneet, lähdin viemään sitä päivystykseen puoli kahdeksan jälkeen. Päästiin heti tarkkailuhuoneeseen (siitäkö se johtuu, ettei oksentelevia potilaita koskaan näy odotushuoneissa?) jossa oli toinenkin samoista oireista kärsivä tyttö.

Reilun tunnin odottelun jälkeen meidät kävi hakemassa vanhempi herralääkäri, hieman hoono soomi, mutta kovasti se puhui. Migreeniksi se sen diagnosoi ja antoi meille reseptin Miranaxiin, ja määräs tytölle Voltaren-piikin pyllyyn. Just muuten luin ohjetta, siinä sanottiin "Voltaren-injektioneste/infuusiokonsentraattia ei tule antaa lapsille eikä alle 18-vuotiaille nuorille." Hienoo. Toivottavasti lapsi on vielä hengissä... Eikä älytty pyytää pahoinvointilääkettä, sit se oksensi kotipihaan kun tultiin takas. Söi kuitenkin pari haukkaisua banaanis…

Tää on niin tätä

Kuva
Soitin viimein sinne sairaanhoitajalle että josko sitä lääkärinaikaa, kun on se möykkykin ja mahavaivaa ja päävaivaa, enkä saanut aikaa. Ei ollu kiireettömiä aikoja siinä kolmen viikon jaksossa, mikä on käytettävissä. Perjantaina käyvät kuulemma läpi lääkärin kanssa jonottavien listaa, ja päättävät kuka saa aikoja, kuka ei. Soittavat kuulemma sitten. Hirveen tarkkaan mun piti selvittää asioitani ja oireitani hoitajalle, joka kirjas niitä sitten sinne ylös, liki 15 minuuttia kesti puhelu. Hitonko väliä silläkään on, kummalla puolella se möykky on? Voi, kun olis rahaa niin menisin yksityiselle... mutta ei tullu lotostakaan mitään. Ja jos siellä ruvetaan asioita tutkimaan tarkemmin, niin sellaseenhan mulla ei sit ainakaan olis varaa, vaikka justiin ehkä lääkärikäynnin hinnan saisinkin kokoon. Ja sitten taas jos ei mitään tutkittavaa löydy, on sama vaikken kävis koko lääkärillä.

Molemmat tyttäret on kipeenä, toisella on migreeni ja toinen muuten vaan kipeen oloinen. Annoin jäädä nukkumaan…

Kuin pensasmustikan lehti pakkasessa

Kuva
Tämä on järjestyksessä 222. postaus tässä blogissa. Sivun katseluja on tähän mennessä tullut 21245. Aika monesti on käyty näitäkin raapustuksia vilkaisemassa.
Tänään vein kynttilän hautausmaan muistokivelle, klo 13 tuli neljä vuotta äidin kuolemasta. Hyi se oli kamalaa katottavaa, mutta nyt mua ei enää niin paljon itketä sen ajatteleminen. Ei ole syövälläkään paljon itsesuojeluvaistoa, kun tappaa kantajansa ja elättäjänsä.

Oon kattonu sarjaa "Sairauksien keisari" joka kertoo syövästä, tänään katsoin kolme jaksoa putkeen kun oli tuossa jonkin aikaa taukoa telkkarinkatselusta, ja ohjelmassa tuli esille se siskoakin riivaava HER2-syöpätyyppi. Kuulosti kamalalta.

Muuten olenkin vain mököttänyt. Liekö se mun luonnevian syytä (sen F60.7:n) että jotain menee aina välillä rikki toisen takia. Vaikka järki tietää, osaa odottaa eikä edes ylläty. Ja ehkä vain vaadin liikaa; mikä minä olen vaatimaan, kun en itsekään ole kovin kummoinen? Lähelläkään täydellistä. Ehkä pitäs elää yksin täm…

Heräsin tähän kylmään aamuun, nyt palelen

Kuva
Nyt se kaunis metsä on sitten kaadettu. Tuntuu siltä, että paikallinen maanomistaja on äityny panemaan puiksi kaiken liikenevän metsänsä. Niin surullista. Niin ruman näköistä.
Aamulla paistoi aurinko hetken aikaa, mutta en voinu mennä kameran kans ulos kuvaan kimmeltävää hankea, kun orava oli syömässä enkä halunnut ajaa sitä karkusalle. Kateltiin sitten koiran kanssa aurinkoa sisältä. Kuvan alareunassa näkyy koiran pää, mihin aurinko paistaa. Pesin molemmat koirat eilen, ja nyt sädehtii tukka valossa. Koiralla siis. Se olikin hieman kanakeitossa aiemmin, ainakin korvakarvat... ja jalkakarvat takussa, kun juoksuhousuja on pitäny pitää jalassa,  nyt on onneksi sekin ohi. Toisen koiran juoksua odotellessa...

En meinannu saada taas nukutuksi. Tämä sädehtivätukkainen koira sai jonkun ihme niiskutuskohtauksen illalla, ja puoliunisena luulin sen oksentavan ja kimposin istualleni. Toinen koira sydämistyi (tai säikähti tai luuli että nyt noustaan ylös) ja lähti alakertaan. Aattelin, että tulee…

Hyvä minä

Kuva
Taas oon saanu taputella itteeni, kun viimeinkin sain ruvetuksi toimeen tuon vintin siivoamisessa. Jestas, että sitä onkin saamaton... mutta pontimena oli eilinen keskustelu esikoisen kans, kun se sano yhdestä patjasta, että kompuroi siihen kulkiessaan. Mie tuumin sille, että sekin asia on usein mun mielessä silloin, kun olen itse siellä yläkerrassa - käytännössä siis illalla nukkumaan mennessä, aamulla könyän pimeessä pois ja harvemmin siihen aikaan aattelen paljon mitään - mutta unohtuu kun olen alakerrassa.

Meillä siis nukutaan vintissä, joka on remontoitu kylmästä tilasta lämpimäksi. Matalaa tilaa, joten sängyissä ei ole jalkoja ja kun ne on siinä matalan katonlappeen alla, mahtuu hyvin nukkumaan ja osin istumaankin sängyssä. Tosin mulla nyt vanhemmiten on tullu välillä hankalaksi ylösnousu lattiatasolta...

Joku aika sitten tuskastuin siihen, kun mulla ei ollu tilaa levittäytyä sänkyyn (pienet koiratkin vie välillä ison tilan!) ja hommasin ylimääräisen patjan siihen sängyn ja sein…

Mustia pyyhkeitä

Semmosia kaipaisin. Kun on kaksi meikkaavaa naisihmistä talossa, ei kauaa ehdi ihastelemaan puhtaita käsipyyhkeitä vessassa, kun niissä on jo mustia tahroja jotka ei lähde pesussakaan. On kyllä meikinputsausaineita, vanulappuja, kasvopyyhkeitä jne, mutta ei se auta. "Hups, oho, unohdin!"

Mustia pyyhkeitä antaisin amerikkalaisista noin 200 miljoonalle, vai moniko siellä nyt "väärin" äänesti, jos asia kuuluis mulle. Toivottavasti se ei kuulu, näy, tunnu eikä haise mulle tulevaisuudessa tai ikinä mitenkään. Onhan meillä itselläkin eduskunnassa monta pientä trumppia, joita sanotaan perussuomalaisiksi. Demokratia toimii.

Se hyväksyminen. Sitä pitää nyt vaan harrastaa yhden jos toisen, tässäkin asiassa. Plarasin dkt-kurssin lappuja, ja siellä oli tiivistetysti ahdingonsietokykyjen osiossa näin:
Todellisuuden radikaali hyväksyntä
+Radikaali hyväksyntä
   -Todellisuus on juuri sellainen kuin se on.
   -Kaikella on syynsä.
   -Elämä voi olla elämisen arvoista, vaikka se onk…

Kulmikas isä

Mun ja isän välit ei oo koskaan olleet kovin luottamukselliset ja läheiset - isä on ollu äkkipikainen ja saattanut suuttua hirveästi pikkuasioista, eikä kaikista asioista ole sopinut edes puhua. Silti se on ollut aina sanansa mittainen, vrt. äiti joka kännipäissään lupaili kaikenlaista mutta ei sitten pitänytkään lupauksiaan.

Nyt kun isä on vanhentunut ja sairastunut, se ei ole enää niin kulmikas, mutta voi miten hyvältä tuntui äsken puhelimessa kuulla välähdys siitä entisestä tulisielusta, kun tuli puheeksi nykyajan työelämä, jossa työläisen pitäs ilmaiseksi tehdä töitä. Ärräpäät pärähteli kun kapitalistia paheksuttiin :) Syöpähoidot tekee isän olon luultavasti huonommaksi kuin syöpä yksinään tekisi, mutta ehkä se pelkää  kuitenkin kuolemista sen verran, ettei se halua jättää lääkitystä.

Ja kun tässä primääriperheen sairauksista rupesin puhuun, niin siskon syöpä on todettu ärhäkäksi tapaukseksi, solumyrkytys alkaa ylihuomenna ja uusimisprosentti 50%. Ei tosin enää uusi rinnassa, kosk…

Sananvapaudesta ja masennuksesta

Kuva
Muuan perussuomalainen äijä on saamassa huutia rasistisesta möläytyksestään, ja moni muu samanmielinen on saanut jo aiemmin, mutta siitä ei ole mediassa pauhattu kun eivät ole olleet julkkiksia. Ja sitten vingutaan, että sananvapautta ei muka sillon olekaan, kun tyhmistä sanomisista rangaistaan. Ennustetaan, että ennakkosensuuri tulee kohta ja ajatuspoliisikin.

Mikä siinä on, että tietynlaisilla ihmisillä ei enää somen myötä tunnu toimivan itsekritiikki ollenkaan omien sanomisiensa kanssa? Varsinkin kun nimettömänä pääsee huuteleen, niin ei ole mitään luonnollisia estoja enää, annetaan tappouhkauksia ja nimitellään vaikka minkälaisilla termeillä. Sanoilla, joita tuskin suustaan viitsisi päästää. Ei enää käsitetä, mikä on sopivaa ja mikä ei, ja kuvitellaan että toisten pitää sietää vaikka minkälaiset oksennukset itseltä, mutta jos joku vastaa samanlaisella oksella, se onkin sananvapauden rajoittamista. Ikään kuin se vapaus olisi vain itsellä, mutta ei muilla. Ikään kuin se vapaus suoja…

Pähkinöinä

Kuva
Orava löysi viimeinkin omalle ruoka-apajalleen. Piti kokeilla erilaisia lähestymistapoja. Yrittää kiivetä sisäänkin. Tämä oli käytännöllisin tyyli. Sitten katolle syömään.
Sain nukkua yön ihanan rauhassa, kun mies möksähti ja nukkui sohvalla, tai sammui sinne. Peräti yhdeksään asti nukuin, se on aika harvinaista. Piti kyllä teeskennellä nukkuvaa, ettei koira innostu... kyllä se sit alkaa nukkuun uudelleen, jos vaan en huomioi sitä, mutta havahduttaa tehokkaasti unesta semmonen pieni ympäriinsä tallusteleva, häntää iloisesti huiskuttava koira.

Unia, kummia unia näin. Esimerkiksi että mies poltti meidän talon joidenkin vakuutusrahojen toivossa. Siellä me liekehtivässä talossa vaan tyynesti etsiskeltiin jotain tärkeitä asioita, mitä pitää pelastaa palolta. Kuopuskin oli vielä pieni ja tuli yövaatteisillaan vintistä ihmettelemään.

Täällä pitäs kohta olla puolipilvistä, mutta iso lumisadealue on päällä eikä näytä aikomustakaan häipyä. Ei siinä mitään, ei lunta vielä paljon minkään ver…

Möykkyistä eloa

Kuva
Hullu talitintti. Lentelee ympäri jasmiketta pysähtyen aina sekunnin murto-osaksi johonkin oksalle ja taas lennähtää eteenpäin. Ei sen perässä oikeasti mitään oo, lieneekö syönyt jotain hallusinogeeniä. Onkohan ne mun pähkinät terveellisiä...?

Alku se on tuokin blogipostaukselle. Tilanne sattui vain just kun laitoin sormet näppikselle että alan kirjoittaa jotain, ja sitten se nähty tilanne siirtyi tähän. Mutta olen ollut tiukka tänään; kieltäydyin kummankin lapsen kuskaamisesta. Ujo joutui menemään bussilla (jolla se ei oo kulkenu ennen ja jonka reitistä meillä ei ollut varmaa tietoa) ja se teki sille taatusti hyvää; mennä bussilla omatoimisesti ja etsiä paikkansa jopa vieraan ihmisen vierestä mutta kuitenkin niin, että siellä ei ole ketään sen koululaisia tuijottamassa ja huutelemassa tai jotain. Hyvin se pärjäs. Toisen panin käveleen asemalle. Mulla kun on ollu lasten suhteen se ongelma, että en osaa kieltäytyä ku ne pyytää esim. kyytiä.

Eilen oli tosiaan hieman erikoinen päivä kun …

Valoa pimeyteen

Kuva
Tänään orava kävi sentään jo vajaan puolen metrin päässä laudastaan. Näinköhän ehtii taas pähkinät homeentua siellä ennenku niitä kukaan syö. Tiaiset säälittää, ku ne kyllä söis, mutta eivät pääse niihin käsiksi. Nokiksi. Sitten taas jos laitan pähkinöitä tarjolle, harakat syö ne. Niitä oli eilen viisi tai kuusi kappaletta tuossa pihalla, kun esikoinen välttämättä halus tarjota pähkinöitä ja vanhaa paahtista.

Mulla on ollu se voimallinen ja aktiivinen masiksentorjunta meneillään, ja eilisen pidin tietokoneen kiinni. Säätiedotuksen vilkaisin puhelimesta, mutta kaikki muu sai olla, koska huomasin pahoittavani mieleni pikkuasioista. Siispä suljin ne pois elämästäni yhden päivän ajaksi ja toivon, että ne menee ohi kun en itse palaa niihin. Lueskelin venetsialaisesta poliisikomisariosta ja pötköttelin sohvalla, kävin tyttären kanssa kaupoilla ja tein mielestäni hyviä ostoksia - kuudentoista euron ulkovalosarja kuudella eurolla. Piristää mieltä, kun näkee sen ikkunasta. Täällähän katuvalot…

Lumikaaosta odotellessa

Kuva
Kiitos teille mieltälämmittävästä huolenpidosta sen mun oudon mahajutun tiimoilta, olo on nyt ihan okei mutta jos se uusii, lähden kyllä sitten etsiin hoitoa. Eilen väsytti karmeasti ja jouduin nakittaan koiralenkinkin esikoiselle, mutta tänään jo reippaana ulkoilin. Aurinkokin pilkahti pilvien raosta, ensin aattelin että nyt äkkiä ulos, kun paistaa, mutta sit totesin, että mulla menee se kymmenen minuuttia koirien ja itteni pukemisessa ynnä muussa, että paistaahan se aurinko sisällekin. Istuin sitten tässä ja annoin auringon paistaa naamalle. Jostain luin kaamosmasennukseen liittyen, että valon pitää tulla nimenomaan silmien kautta, ei riitä että silmät kiinni ottaa aurinkoa. Ei aurinkoon tietenkään tuijottaa saa, mutta kattelee vähän toisaalle sitten. Ei paistanu ees viittä minuuttia.

Iltasanomalehden lööpissä luki, että "Lumikaaos uhkaa". Niinhän se aina. Tuskin yltää edes tänne asti, mutta toki jos Helsinkiin on tulossa lunta, niin se on valtakunnallinen asia.

 On sitä h…