Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2017.

Ei pysty

Kuva
Aamulla jo särki päätä ja on ollu nuhainen olo, särky on yltynyt ja on niskan puolella sekä otsan yläpuolella. Flunssaisesti. Mittasin kuumeenkin, oli peräti pykälän yli 37. Ihan kummallisesti yhtäkkiä meni veto pois, just sain imuroitua ja luututtua (sisko tulossa käymään) mutta onneksi sain edes sen tehtyä. Huomenaamulla pitäisi olla kunnossa kun pitää viedä tyttö naulanpoistoleikkaukseen.

Soitin osastolle, ei sentään tarvi ihan niin aikaisin mennä, mitä paperissa luki, on jonossa kolmantena. Mutta tässä kunnossa mie oon aika huono saattelija. Aika huono mikä tahansa. Siispä laitan tähän vain kolme kuvaa.
Koirat kielletty, mutta piippua polttelevat kissat sallittu?
Päivänokosten paikka.
Pähkinät ovat terveellisiä, kourallinen päivässä pitää syödä. Tämä systeemi meni nyt roskiin - idea on hyvä, mutta käytännössä ei sovi Etelä-Suomen nykyisiin talviin, kun vettä roilottaa vähintään kolme kertaa kuukaudessa.

Hupsis, teksti karkasi.

Mutta joo, tästä on ollu puhetta täällä ja muuallakin, kun niin hirveästi on hakkuita nykyään ja vielä niiden pitäs lisääntyä. Että ei se olekaan hyvä juttu kun hiilinielut häviää ja nielty hiili vapautuu ilmakehää rassaamaan. Mutta eihän sitä metsänomistajat sellasesta piittaa, kun euronkuvat silmissä kaadetaan metsiä pois...

Outoja ja vaikeita asioita

Kuva
Blogger käyttäytyy nykyään omituisesti - en pääse aloittamaan kirjoittamista, ennenkuin lataan kuvan. Tai ei ehkä tarvi kuin käydä kuvanliittämisohjelmassa, sekin saattaa riittää... mutta jos en käy, niin kentät on "mykkiä", ei reagoi klikkaamiseen eikä tule tabulaattori esiin, näkyy vain keltainen laatikko jossa lukee "Ladataan..." eikä se ikinä lopu se lataaminen. Mikä lie taas. On ollu jo useamman kerran, kun oon kirjoittanut.

Tyttö tekee koulussa jotain Powerpoint-esitystä atk:n lopputyön lisäksi, ja se halus mun lähettävän kuvia omasta kuvakansiostaan ja kamerasta. Screenshotti kansion tai muistikortin isoista kuvakkeista, josta se sit valitsi kuvan, jonka lähetin sille sähköpostitse. Odotusta aina välissä. Sitten toinen tytär ja isänsä kinas siitä, vienkö minä tytön suoraan TOPista kaupan kautta poikakaverille vai odotetaanko kolme varttia, että isänsä ehtii tulla töistä viemään, kun sielläpäin on usein näin keväällä jotain lintuja kuvattavaksi ym. Äsken huo…

Käsityöpostaus: Pesukonehuovutetut, virkatut tossut

Kuva
Lankana luultavasti Pirtin Kehräämön 2-säikeinen hahtuvalanka, sävy Ruska, ohje ko. firman sivulta. Ekassa kuvassa virkattuna noin 34 cm pitkä tossu, tokassa kuvassa 60-asteisen pesun jäljiltä, kolmannessa mytty avattuna ja muovi poistettuna, neljännessä näyttäs siltä, että hyvät ja sopivat tuli :) Elämäni ensimmäiset onnistuneet pesukonehuovutusjutut! Vielä vois vähän neulalla huovuttaa jotain kuvioita siihen...

Pahaa unta

Kuva
Näin ihan hirveän unen, jossa pesukone piti ensin omituista ääntä, sitten alkoi singota palasia itsestään ja lopulta leimahti liekkeihin. Pyykkilaatikko pursuilee, mutta pelottaa pyykätä! Yöllä valvoin, kun en sen unen jälkeen saanu uudelleen unta. Huvittava yksityiskohta unessa oli se, että pelastin kahvinkeittimen lasikannun, ettei sinkoilevat palaset riko sitä...

Myöhemmin näin kyllä taas unta mukavasta uudesta kodista. Enimmäkseen mukavasta.

Aamukävelyllä rupattelin naapurin isännän kanssa, on se reipas vaikka on iäkäs. Koira yritti purra sitä lapasesta, mutta sitten ne oli ihan rauhallisia ku hetki siinä juteltiin. Niin aina. Mitä nyt vähän kärsimättömiä olivat ja jäätyä meinasivat.

Kevätpäiväntasauskin oli ja meni. Aika kuluu vinhasti. Olisin laittanu rairuohoa kasvamaan, mutta ei ollu. Olisin ostanu mämmiä kaupasta (ja niitä rairuohon siemeniä) mutta en muistanu.

Olkapää(t) oireilee kovasti. Olenhan mie taas laiminlyöny sen käsijumpankin, nyt pitää skarpata. Yllättää se kipu jo…

Henget vihastuivat

Kuva
Ihan huikaiseva sinisyys taas maailmalla! Kun ajettiin autolla hieman etelämmäs, alkoi löytyä sinistä taivastakin, ja aurinkoa. Anoppi soitti kun oltiin tuolla, ja sanoi että niillä ei paista. Varsin paikallinen sumupilvilautta sitten varmaankin.
Joutsenia oli paljon liikkeellä, ja ekat lokitkin näin. Eivät vaan puhuneet mitään ja vähän vaikea on yksin korkealta yli lentävästä lokista sanoa, onko se kala- vai harmaalokki. Se liittyi parin  muun lokin joukkoon tosi tosi korkealle lenteleen ja liiteleen, minusta näytti että ne kävi välillä ihan pilven sisällä. Hanhiaura lensi yli, mutta ku mies ei sanonu, en menny kattomaan - olin jo autossa kun oltiin eteenpäin lähdössä. Kuulinhan mie, että se sano oho tai jotain, ja nousi autosta, mutta yritin just tarkastella kamerasta kuvia niin en silleen kiinnittäny huomiota.
Näin oli käynyt toteemille, kun oltiin muualla käymässä. Tämän nähtyäni muistinkin, että olen joskus lukenut jostain, että toteemipaalua ei saa pystyttää muut kuin ne, joill…

Lumisena sunnuntaina

Kuva
Tiesinhän mie, että sitä lunta piti tuleman, mutta sen määrä yllätti. Ja pakko myöntää, että niin oon menettäny luottamukseni sääennusteisiin, että en ollut ihan varma edes siitä, tuleeko luntakaan. No, luvattua aurinkoa ei kyllä ole näkynyt.

Eikä aura-autoja. Ehkä ne aattelee, että sulaahan se kohta pois. Aika jännä kyllä, kun muutama päivä aiemmin tuli pari senttiä räntää, niin sitä oltiin kyllä auraa jyryyttämässä, mutta nyt kun tuli kymmenen senttiä ihan oikeaa ehtaa lunta, niin ei yhden yhtäkään auraa ole näkynyt. Kuului kyllä isolta tieltä joskus kymmenen aikaan. Vasta silloin. Oli tosi hiljaista kun kävin aamukävelyllä koirien kanssa, tosin eihän siitäkään mitään tullut kun ei pyörätien hangessa kävellessä koirien jalat oikein riittäny ja lumi tarttui isoiksi paakuiksi jalkakarvoihin. En huomannu laittaa haalareita, kun ei ollu kylmä. Linnut kyllä huuteli, harmaapäätikkoja parikin yksilöä. Aamulla heti herättyäni ja huomattuani lumen määrän - ja mustarastaat, jotka pomppi sie…

Just kun pääsin sanomasta!

Kuva
Hiirihaukka saaliineen. Kuva on todella surkea pokkariräpsy, ei tän perusteella olis voinu tunnistaakaan, mutta mies otti teleobjektiivilla varsin tarkan kuvan, missä näkyi sulkapeitteen luonteenomaiset kuviot. Että kyllä sitä haukankin tunnistaa, jos saa siitä kunnollisen kuvan, jota verrata oikeisiin lintukuviin.

Töyhtöhyyppiä näkyi myös, ja yksi (!!) kanadanhanhi, toisaalla joutsenia ja niiden joukossa kaukana kaukana myös jotain hanhia, mutta niitä en voi merkata kun en nähnyt mitä olivat. Pelkät kaulat näkyi ja nekin vasta kun tarkastelin kuvia isolta ruudulta.

Siellä ne korsien keskellä lymyili. 
Nyt sitten paistaa aurinko, ja väsyttää kun reissusta tultua syötiin eikä jaksa ulos. Kauheaa, että sitä pitää olla niin valmis aina meneen ulos, kun aurinko paistaa, että tuntee syyllisyyttä jos ei jaksa! Tää on kyllä ihan äidin minuun istuttama syyllistyminen. Heräsin kuitenkin jo ennen viittä ja puoli kuudelta vääntäydyin ylös, kun ei uni tullu ja asennon löytyminen oli niin vaikea…

Sadepäivä

Kuva
En ollu kattonu sääennustetta, ja tuli yllätyksenä että vettä satoi, kun menin koirien kanssa aamukävelylle. Ja tuulikin kovaa. Blyäh. Eilenaamulla oli mukava pieni pakkanen, ja tänäaamunakin mittari näytti ikäänkuin rippusen pakkasta, ja sitten - vettä. Mutta kevättä se tekee. Mustarastas ei täällä laula, tuolla jossain maalla se lauloi, kun viikonloppuna ajeltiin. Yhtään pöllöäkään en ole edelleenkään kuullut, ja kohta ne jo hiljeneekin. Ei kai se ole ihme; kun metsät kaadetaan, niin linnut kaikkoaa.

Selasin tänään mulle aika tuntematonta mediaa, mtv:n uutisia, ja törmäsin juttuun siitä, miten sanaa "pakaste" ja "pakastaminen" ei ollu suomen kielessä ennen kuin se 40-luvulla keksittiin. Sitä ennen se  sana oli syväjäädytetty. Sitä pidettiin turhan pitkänä terminä, joten järjestettiin nimikilpailu, jonka voitti pakaste. Paitsi että oli olemassa herra Pakaste, joka ei halunnut nimeään käytettäväksi moiseen :) Kaikenlaista sitä oppii, kun vanhaksi elää. Ja paljon eh…

Minä olen miettinyt...

... että onko nyt tarkoitus työskennellä unelmiaan kohti ja tehdä töitä, että saisi sen, mistä haaveilee tai minkä luulee haluavansa...

...vai kannattaako sitä nyt sitten vain olla tyytyväinen siihen, mitä on, ja yrittää kiskoa se onni siitä?

Kaikenlaisia elämänohjeita niitä viljellään ja jaellaan, mistä senkin tietää, mikä niistä on oikea kun ne on ristiriidassa. Ole tyytyväinen siihen mitä on, älä alistu ja tyydy vähään jos voit saada enemmän.

Joogahenkisyyteen kuuluu ajatus, että pitäs olla nöyrä, antaa anteeksi ja olla kiitollinen meille annetusta. Oma joogapolkuni on sen verran alussa, että etenkin koulukiusatun menneisyys lastinani potkin kovasti tuota anteeksiantoa ja hyväksyntää vastaan. Ihmiset kun ei toimi niin, että vuorotellen kiusataan ja annellaan anteeksi, vaan kyllä ne kiusaamiset tuppaa tulemaan yksien osalle, kiusaajan osan ollessa tietyillä samoilla ihmisillä. Tässä kuviossa ei ole tasapuolisuuden häivääkään, eikä oikeudenmukaisuutta. Ei voi olla ihmisen psyykelle h…

Pää hyvin mutta mites se vehnättömyys...

Kuva
Miks on tämmönen aivosumu ja väsy taas? Ulkona just nyt ihan melkein aurinko paistaa, mutta jäsenet tuntuu tonnin painoisilta ja mieltäkään en saa käännettyä ulkoiluun päin. Äsken kävin hakemassa kipeytyneen lapsen koulusta ja vaikka ei oo kylmä ilma ja vaikka mulla oli reilusti vaatettakin, niin paleli inhottavasti.

Lauantaina kun tuli niin äkkilähtö sinne kuvausreissuun (se on tuon miehen kanssa vähän semmosta välillä... ja välillä odotuttaa pitkiä aikoja vaikka muut on valmiit lähtöön, kun ite haluaa vielä juoda kahvia tai istua koneella pelaamassa) etten ehtinyt tehdä eväitä. Vettä pulloon ja sipsipussin jämät mukaan vain. Sitten kun hiukoi niin napsin niitä sipsejä pahimpaan nälkään, ja suolan yliannostus selvästi nosti verenpainetta, kun illalla korvissa hakkas ja suhisi. Pitäs opetella syömään suolattomasti... salaattia nyt pistelly sitten menemään, mutta täytyy siihenkin jotain suolaista laittaa. Muutenkin aina tyhjän tuntu mahassa vaikka se olis täynnä salaattia, kun ei se t…

Kuvia lauantaireissulta

Kuva
Eilen käytiin reissaamassa, ennen puoltapäivää lähdettiin ja iltaseitsemän maissa palailtiin, ja olin ihan poikki vaikka suurin osa ajasta meni autossa istuessa. Ensin käytiin Hirvihaaran koskea katsomassa, mutta siellä ei ollu oikein mitään, niin mentiin sitten parin tunnin ajomatkan päässä olevalle Langinkoskelle Kotkaan. Kyllä oli ankea reitti moottoritietä pitkin siellä loppupäässä, maisema oli todella kuollutta, silloin kun ei ollut betoni- tai muuta äänieristysseinää. Liekö ne myyneet kaikki lähimetsätkin tehtaalle, kun ei oikein kunnon metsiäkään ollut.
 Langinkoski olis varmaan hieno paikka kesällä, olihan se nytkin hieno mutta mies halusi lähinnä kuvaamaan isokoskeloita, joita nyt on nahkiaisjahdissa siellä paljon. Tuossa yllä olevassa kuvassa se onkin niitä kuvaamassa, kun ne pulikoi sulassa.  Kiven etupuolella oleva jään reuna oli juuri hiukan aiemmin pettänyt jonkun alla, siinä oli reikä ja kyseinen pulikoija joutunut housujen vaihtoon. Tämä oli varustautunut vähän vettä…

Mallillaan

Kuva
Kevät on tullut talven yli sinnitelleelle, tyttären viime kesänä muuten vain huvikseen kylvämälle paprikalle. Olin monta kertaa heittämässä sitä pois, mutta tuossa se kuitenkin on ollut lukulampun valossa, pudottanut vain muutamia lehtiä alaosastaan ja nyt on alkanut kukkimaan, nuppuja on vaikka kuinka monta. Vois yrittää vaihtaa sen isompaan ruukkuun...

Stressasin eilen sitä tytön omatoimista reissua isoon kaupunkiin, eikähän se sit ihan nappiin mennykään. Kun se ei menny hissillä, oli menny väärään kerrokseen ja kun sisustus ja pohjaratkaisu oli ihan samanlainen, ei ollu tajunnu ajoissa. Enkä miekään heti tajunnu, ja tuntui epäluottamuslauseelta alkaa ees epäileen että on väärässä kerroksessa... sitten sain painostaa aikalailla, että sain sen meneen koputteleen oikeelle ovelle kesken sen miitingin. Ahisti ja pelotti ja nolotti tietenki, mutta vielä enemmän olis ahistanu, jos olis tehny niinku aikoi että olis menny vasta seuraavalla kerralla... kun muut on jo "ryhmäytyneet&quo…

Hyvinnukkuneen väsy

Kuva
Oikeesti miten voi ihmistä näin väsyttää? Eilen piti käydä päikkäreillä enkä jaksanu mitään - no aamulla kävin kaupassa heti kun se aukesi ja toki lihasopan keitin ja illalla kun perhe suuntasi puhelinkaupoille, kävin kirppikseltä löytämässä halvan uuden laukun kun entisen tekonahkat kuoriutuu... Tänään jaksoin joogaan ja kävin kaupasta vähän tarvikkeita että teen salaatin, mutta ne kaksi salaatinkerää kaapissa oli jo menny pahaksi. On taas noussu paino ja pitäs syödä kevyemmin, mutta a) tuntuu että ei jaksa yhtään mitään ylimääräistä väkertää - siksi salaattiaineksetkin vanhenee kaappiin b) mieli tekee koko ajan vaan jotain suklaata tai vastaavaa. Sokeria ja rasvaa. Ja korvat soi tavallista enemmän.

Joogan jälkeen iski ihan järjetön väsymys. En kyllä olekaan käynyt siellä pitkään aikaan, oli flunssa, hiihtoloma (jolloin ei ole joogaakaan), jouduin oleen kuskina just jooga-aamuina useemman kerran. Uusi vetäjä on erilainen - tietysti - kuin entinen, se ainakin toistaiseksi teettää hyv…

Kaikenlaisia liikehtijöitä

Kuva
Kuopuksen kahvi unohtui jäähtymään kuistille ja jäätyi kauniisti. 
Riistakamera on ollu jonkin aikaa kyttäämässä, kun oli se kettu taas jättänyt jäljet pihalle. Voi se periaatteessa tietenkin olla ollu myös joku pienehkö koira, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. Ei täällä koiria irrallaan juokse varsinkaan öisin. Yöllä - illallasataneen lumen päälle - oli jäljet tulleet, aidan yli metsästä hypänneet, risteilleet pihalla ja menneet toiselta puolelta jostain pois. Toissapäivänä nähtiinkin tuossa reilun kilsan päässä kettu pellolla. Ei kapinen tällä kertaa.
Yhtenä päivänä oltiin pellolla kävelemässä, ja just kun aattelin että koirat voi juosta vähän irrallaan, tuli hiihtäjä! Onneksi koirat totteli mua ja oli namejakin taskussa, ainakin toinen nimittäin kyllä olisi käynyt kiinni sitten, kun hiihtäjä oli lähempänä ja koira onneksi jo kiinni. En voinut ajatella, että joku hiihtää siellä sängen keskellä! Täytyy oikeasti olla jo aika epätoivoinen, kun tällasissa paikoissa hiihtelee:  Mutta …

Ruskeat

Kuva
Kävin taas töissä neljä ja puoli tuntia. On uusi robotti, uusia eläimiä, eläimiä kahdessa rakennuksessa ja töitä niin paljon, että yksi työntekijä ei kohta enää saa säällisessä ajassa kaikkea hoidettua. Uudet asiat - eläimistä puhumattakaan - ei koskaan toimi kerrasta niin kuin pitäis, ja teettää lisätyötä. Olin "oikean" työntekijän apuna, ja jouduttiin painiin yhden lehmän kanssa niin, että varmaan meillä kaikilla kolmella (lehmä mukaanlukien) on paikat kipeenä viimeistään huomenna.

Löysin yhdet lehmän sarvet lattialta lojumasta: Yhden häijyn otuksen keihäät oli pitänyt poistaa kun se vähän niinkuin puhkoi niillä muita. Kummasti rauhoittaa lehmää, kun ei olekaan enää sarvinensa ylivoimainen muihin, nupoihin, verrattuna.

Laitan vielä kuvan sairaalasta, kun siellä oli mun mielestä niin rauhoittavan näköinen tuolirivi:
Jostain syystä näkymä miellyttää ainakin mun silmää, nuo tuolien väritkin on niin yhteensopivat. Harmoniaa.

Murheen minimointia

Kuva
Ostin kaupasta oranssin kevätkimpun ihan omaksi ilokseni, ja toin sen tähän valoon että saan ihastella ja piristää mieltäni. Otin kuvan, mutta kun tarkastelin sitä tietokoneen ruudulta (näkyy kuvassa vasemmalla) en ollutkaan tyytyväinen, ja otin uuden salaman kera.

Ja jos tarpeeksi monta kertaa hokee "Lovely day" niin eiköhän se siitä lovelistu :)


Yällä

Heräsin puolen yön jälkeen siihen, että olin kai vetäny jotain räkää tai kuolaa henkeen ja yskin kamalasti. Sitten mies kuorsasi ja nukkumisesta ei tullu sitäkään vähää. Nousin suosiolla ylös yskimään ja etsimään netistä ratkaisua erääseen lapsen pulmaan, löytämättä sitä. Join teetäkin hunajan kera, mutta silti vielä yskittää. Kellokin on jo yli kolme. Pyllylleen meni tääkin yö. Selässä on lihas ollut jo muutaman päivän kumman tuntuinen, pelkään että siihen tulee taas se raivostuttava häiriö, joka tekee hulluksi sähköiskumaisilla vihlaisuillaan.

Kävin päivällä tytön kanssa poliklinikalla sitä jalkaa näyttämässä. En mennyt mukaan vastaanotolle tällä kertaa - oon siellä aiemmin ollu, mutta aattelin että se on taas samanlainen kuin ennen ("hyvin on parantunu, kuvissa ei näy mitään, ota särkylääkettä kipuun) ja aattelin että tekee hyvää tytölle käydä tilanteissa yksin, mutta turvassa. No, tällä kertaa kai kuvissa sitten olikin näkynyt jotain tai ainakin lääkäri oli puhunut ruston vau…