torstai 21. syyskuuta 2017

Pakko-oireita ja sydänfilmiä

Oli halavala kynttilöitä Prismassa. Ostin ja nyt on palanut keittiön pöydällä jo monena päivänä. Alkaa näyttää joltain merivaippaeläimeltä.

Tuli muuten se aika sinne mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Onko juopot hulluja vai hullut juoppoja, kun ne on usein yhdistetty? No, perinteinen masennuksen itsehoitokeinohan on alkoholi. Ja köysi. Just äsken soitti sitten nuorisopsykiatriastakin ihminen, ja tarjoutui vanhempien tukihenkilöksi, nyt on sillekin aika ja sattumoisin vielä samana päivänä. Pitää yrittää saada mies siihen mukaan.

Mulla näyttää olevan sellanen taipumus, että kun huomaan sattumalta jokin kaavan, sitä pitää pyrkiä noudattamaan. Tämän blogin alussa oli niitä tietynlaisia otsikoita esimerkiksi. Meillä on erivärisiä muovilautasia, ja jos puran niitä tiskikoneesta ja ne alkaa mennä jossain järjestyksessä pinoon, tuntuu mielekkäältä myös loput järjestää samaan tapaan. Nyt huomasin yhtäkkiä blogin arkistossa tällasen kaavan:
Nyt tuntuu siltä, että ei voi tän postauksen jälkeen kirjoittaa enää kuin kaksi, että kaava jatkuu... ei ihme, että lapsellanikin on pakko-oireita. Se listas muuten tässä yhtenä päivänä niitä erikoisuuksia, esimerkiksi jos oikealla jalalla astuu maassaolevan puunlehden päälle, on pakko astua sille myös vasemmalla. Jos astuu kiven päälle, sen pitää osua jalan alle just tiettyyn kohtaan. Ym.

Mies on saikulla loppuviikon, ja huomenaamulla meen viemään kuopuksen "kattaviin kokeisiin", jonkalaisiksi ne labrakokeet määritteli se tk:n ihminen, jolta kävin pyytämässä pissanäytepakkauksen. Kysyin näkeekö se ne määrätyt testit sieltä koneelta, että onko ne loput vaan verikokeita, niin se sano että sydänfilmi otetaan kans. No, jos on jotain niin luulis selviävän. Lääkäri laittoi myös lähetteen psykiatrille lääkityksen aloittamista varten, mutta siihen ei ole nuopsyllä reagoitu, vaikka otin sinne yhteyttä ja siitä puhuin. No, jos ei kuulu mitään siihen vanhempien tukiaikaan mennessä, niin otan puheeksi. Viimeksihän niillä oli joku lainalääkäri siellä, ei taida olla tunkua virkaan sen jälkeen, kun se edellinen läksi paremmille työmaille.

Nyt lähden koirien kans lenkille, kun ei tarvi päivystää kodinkoneitakaan, kun mies on täällä vahtina.

17 kommenttia:

  1. Paljon lääkärillä ja labroissa käymistä siis tulossa. Tsemppiä ja toivottavasti löytyy myös apua, eikä ole vaan juoksutusta.
    Olen polttanut kynttilöitä ja kilokaupalla, en muista aikaisempaa elokuuta, jolloin kynttiläkausi olisi jo alkanut. On vaan niin pimiää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti löytyy. Jos ei löydy niin sit se on se "korvienväli".
      Tänä vuonna kesä vaan käväisi ja syksy tuli ihan liian aikaisin...

      Poista
  2. Olen ihmetellyt sitä, että miksi päihdeongelmaiset ja hullut "hoidetaan" samassa yksikössä. Kai ne liittyvät läheisesti toisiinsa, koska ensimmäinen poikii toista ja päinvastoin. Vai onko päihdeongelma mielen sairaus, niinhän moni tykkää ajatella. Sikäli olisi kätevää, että jos olisi myös päihteiden kanssa hankaluuksia, niin voisi molemmat hoitaa samalla, heh heh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai sitten ollaan vaan samaa pohjasakkaa, joka työnnetään sivurakennukseen muiden katseilta piiloon häpeämään.

      Poista
  3. Voi :/ Paljon on huolta siellä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johan tässä alkaa asiat järjestyä :) Lasta tutkitaan ja aikuisetkin pääsee sanomaan sanottavansa. Sitten kolmen viikon päästä. No, kokeiden tulokset tullee jo kahden viikon päästä.

      Poista
  4. No nythän niitä aikoja alkaa järjestyä, hyvä!

    Tuo on kujmma juttu, että juopot ja hullut hoidetaan samassa. Tässä kylällä asuu tuttava, jonka tytär on mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja ja työskentelee 'mielenterveydeltään järkkyneiden, päihteiden käyttäjien, sekä heidän läheistensä' (virallinen termi) kanssa. Olen ihmetellyt yhteyttä, nyt selvisi kun kerroit ko paikasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en tiedä onko mt ja päihde olleet yhdistettyinä jo aiemmin täällä, mutta sairaala lopetti molemmat psykiatrian osastot, nuoriso siirtyi tuohon ja varsinainen aikuispsykiatria on kai siirretty astetta isompaan sairaalaan 50 kilsan päähän. Tuo mihin soittelin aikaa on "vain" mielenterveysyksikkö. Ja päihde.

      Poista
    2. Katselin meidän kunnan sivuilta ja samalla tavalla siellä on tuo yksikkö. Sen alla on sitten alayksiköitä erikseen mt-potilaille ja erikseen päihdekuntoutuspuoli. Ja nuorisopuolella on omansa.
      Enpä ole tullut huomanneeksi moista.

      Poista
  5. Täälläkin palaa kynttilät, vähän tunnelmaa, kun tuppaa ahistamaan.

    Noista pakko-oireista (tms): mä huomaan tunnistavani ja huomioivani just tuollaiset asiat, mutta en ehkä toimi niiden mukaan. Joskus liitän ne "onnekkuuteen" tai ajattelen, että toi varmaan tarkoittaa hyvää tuuria (no yleensä mitään ei tapahdu...)

    Lukujen kanssa tätä tapahtuu tosi usein ja paljon!

    VastaaPoista
  6. Noita miettiessä huomasin sellasenkin, että lasken joskus asioita, vaikka perunoita kuoriessa jokaisen veitsenvedon. Siitä ei tahdo päästä eroon muuten kuin alkamalla ajatella ihan umpimähkäisiä lukuja järjestyksen sekoittamiseksi. Että kyllä mieki niitä juttuja vastaan hangoittelen :)

    Ahistuksia riittää...

    VastaaPoista
  7. Oireilevan teinin kanssa on rankkaa. Mä muistan miten meillä muutama vuosi sitten taisteltiin yhden jos toisenkin teinin kanssa. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tämäkin ohi menee. Teini-ikäisen vanhempana olo.

      Poista
  8. Onpas mukavaa kun noita aikoja teille on alkanut järjestyä! Eipä tietty ilman sinun aktiivisuuttasi.

    Noi pakko-oireet... oikeen nauratti kun luin noita sun "laskuasioita"; minä teen samaa, ja samalla lailla huomaan, että täytyy jotenkin sekoittaa ne laskut, että pääsee siitä eroon. Lisäksi mulla on paljon muitakin, just tommosia kuin tytölläsi esim. just jonkin kiven päälle astumista jne. Lisäksi sukka on aina laitettava ensin vasempaan jalkaan, samoin kenkä...huoh... Ahdistuksia tosiaan kyllä riittää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava tietää, että muillakin on pakkokummallisuuksia :) ne vaan taitaa olla niin rutiininomaisia monellekin, ettei sitä välttämättä edes huomaa, jos ei ajattele...

      Poista