perjantai 13. lokakuuta 2017

Marttakerhoa lääkkeeksi masennukseen

Niin, oikeasti mulle ehdotettiin tuollaista eilisellä käynnillä, jota olin niin suurin toivein odottanut kuusi viikkoa. Ihminen taistelee jaksaakseen elää ja sille tarjotaan marttakerhoa. Muutenkin tuntui siltä kuin rekkakuski olis pantu henkilöautokouluun.
"Selviätkö kuitenkin tämän syksyn?" No siksi haen apua, kun en koe selviäväni! Mitä varten se luuli mun siellä olevan?
"Haluatko tulla uudestaan?" Juuei, kyllä mie paranin tällä yhellä käynnillä. Not. Ei ole paras mahdollinen ihminen mulle, mutta pakko tyytyä siihen, mitä on. Toki vois pyytää vaihtoa, mutta montako kertaa siellä pitäs sitten vaihtaa että sattuis ns. sopiva, ja onko sellaista edes siellä tarjolla... Tilanne oli niin vaikea mulle, että en siinä kohdassa edes oikein ymmärtänyt, miksi se täti marttakerhosta puhuu, enkä nyt varmaan muutenkaan olis pystyny ilmaisemaan närkästystäni asian johdosta. Yritin keskustella sivistyneesti. Ehkä olen oppinut liian hyvälle ja semmoseksi, että minut otetaan tosissaan, kun oon siellä psykiatrisen puolella asioinut vuosikausia, että tällanen kevyt vastaanotto tuntuu omituiselta. Varmaan se siellä kuitenkin on ihan normaalia.

Aamulla oli kuopuksen asioissa käytävä samassa talossa, eri kerroksessa, uuden tukihenkilön luona. Sekään ei oikein vakuuttanut, teennäinen liian nuori nainen. Sellanen silmät suurina henkäilevä pimu, joka käytti sanoja "tottakai" "ei tietenkään" "tietysti" huutomerkkien kera. Plääh. Mutta eipä niilläkään ole sen kummempaa tarjolla. Kummasti on siinä henkilökunnan taulussa naamat vähentyneet.

Syysloma. Omaa aikaa tiedossa, onneksi.

12 kommenttia:

  1. Eipä nuo julkisen puolen psykologit ja vastaavat oikein vakuuta. Vai että selviätkö syksyn, voi hyvää päivää mikä kysymys. Muistan kun itse kävin muutamana kerran julkisella aikoinaan "keskutelemassa", nuori psykologityttö melkein pelkäsi kysyä/sanoa mitään minulle. Kyllä siinä hommassa tarvisi olla pitempi elämänkokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ainoa etu tuossa ihmisessä oli se, että se oli ehkä hieman mua vanhempi. Nuoren ihmisen tarjoamana marttakerho olis ollu jo pahempi loukkaus :)

      Poista
  2. Kyllä välillä itkettää sekin, millaista arpapeliä on se että minkälaisen työntekijän saa. Mulla onneksi on ollut oikein asiallisia suurimmaksi osaksi, nyt tietysti jännittää, kun kaikki muuttuu. Ainoastaan psykologi, jolla kävin kesällä. tuntui liian heppoiselta minulle. Juuri tuollainen nuori ja suurisilmäinen - sellainen jolle en kunnolla uskaltanut tuulettaa, kun pelkäsin että se menee rikki. Nyökytteli ja hymisteli ja lateli ne kaikki fraasit, kuinka on ymmärrettvä, että olen turhautunut jne. mitä on koulussa oppinut. Noin muuten kyllä julkisella puolella ihan pätevää porukkaa on (toki myös paljon vähän harjoitteluvaiheessa olevia), on sitten kokonaan eri asia, kuka omalle kohdalle arpoutuu.

    Kesällähän mulle ehdotettiin aktiviteetiksi mini-golfia muiden hullujen kanssa sillä välin kun psyk.poli on kiinni :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ne fraasit on kyllä kuultu moneen kertaan, kun on hoitosysteemin rattaissa tarpeeksi kauan pyörinyt. Sitä kun on itse paras asiantuntija omassa olossaan, niin ne kliseet vasta turhauttaakin.

      Nuori ja suurisilmäinen oli tullut tuonne edellisestä hommastaan kouluterveydenhoitajana - olis voinu pysyä siellä.

      Poista
  3. Voi kurja kun sulla on noin huono tuuri! Olen ennenkin ihmetellyt, että onko meillä täällä niin hyvä terveyskeskus, ettei muilla kellään, kun meillä toimii kaikki. Lääkärit, päivystykset, labrat jne. Missään ei tarvii pitkiä aikoja odottaa. Niin ja mm. hammaslääkäripäivystys. Aikanaan mulla oli myös erittäin hyvä psykologi, vuosia sitten kylläkin, nykyisistä en tiedä. Tarttisin kyllä, mutta nyt oon minä semmosessa kunnossa, etten jaksa edes soittaa aikaa...

    Joka tapauksessa toivon mukavaa viikonloppua; meillä paistaa tänään yllättäen aurinko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin! Kävin peräti vähän kävelyllä.
      Ja sain soitettua sen lääkärinajan perään; panivat jonoon niinku edellisellä kerralla, jolloin en ikinä saanut sitä aikaa kun pudottivat vähin äänin eläkeläisen pois jonosta, tärkeämpien tieltä.

      Poista
  4. Koitetaan ottaa syysloman omasta ajasta kaikki mahdollinen voima irti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on tehtävä. Ei voi koko ajan itkee. Tai VOI tietysti, mutta...

      Poista
  5. Marttakerho.. Just sitä, mitä masentunut kaipaa. Hohhoijaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö? :) Ja Martat varmaan tarvii porukoihinsa just masentuneita, saamattomia itkeskelijöitä.

      Poista
  6. Pitäis perustaa Masentuneet Martat -kerho :)

    Nyt vasta huomasin, että on perjantai ja 13. Ilmankos tämä päivä on ollut niin takkuinen.

    VastaaPoista