torstai 28. joulukuuta 2017

No jo nyt on

Italiapostauksessa kerroin unesta, ja en ollut ihan varma oliko äitikin siellä, mutta kahtena yönä sen jälkeen se on mun unissani ollut. Pitkästä aikaa. Outoa. Viimeöisessä unessa se jopa oli ihan ookoo, eikä sairas, sekaisin tai juovuksissa, kuten useimmiten. Oltiin menossa Pekka Haavistoa tapaamaan, mutta satoi taas. Ja ukkostikin. Nousin  ylös jo viiden jälkeen, kun ei pystynyt nukkumaan. Jotenkin on joka aamu niin inhottava olo, ettei huvita viipyä sängyssä, vaikka tietäis nukkuneensa liian vähän. Päätä jomottaa, olkapäihin sattuu jne. Usein vielä niitä kurjia ajatuksia pyörii päässä.

Miehellä on ollu vähän huonoa onnea työpaikoissa - vaikka niin varmaan monella muullakin, kun viime vuosina on ollu mylläkkää ja luotettavana pidetytkin työpaikat on kadonneet ja vähentyneet. Kun oltiin vielä samassa työpaikassa, se myytiin ja uusi omistaja lupaili ettei irtisanomisia tule, mutta tulihan niitä toki sittemmin. Mies lähti kyllä muusta syystä ihan ite, tämä oli vain omakohtainen kokemus siitä, miten on luottamista herrojen puheisiin. Yks työpaikka muutti Itä-Suomeen kälyiselle pikkupaikkakunnalle, toinen lopetettiin ja nyt tämä nykyinen myytiin ulkomaalaiselle toimijalle. Voi tapahtua mitä vaan, ja kun se on niitä viimemmäksi tulleita, niin mahdollisten irtisanomisten tullessa se on tietysti ensimmäisenä jonossa. Että jos murehtia haluaa, niin aiheet ei lopu.

Sain vähän joululahjarahaa (no paljon näissä rahoissa!) ja kävin ostamassa itelleni alennusmyynnistä korvikset, kun entiset on jo ihan kuluneet ja himmenneet ja eripariakin sitäpaitsi. Oli tarkoitus maksaa niillä seteleillä, mutta jotenkin automaattisesti maksoin kortilla, ja nyt sit ei ollu rahaa maksaa lapsen junalippua. Ei se kyllä tulekaan vasta kuin ensi vuonna, mutta on hyvä ostaa liput ajoissa, että saa paikan. Kamala äiti, tuhlaa rahansa itseensä niin ettei lapsille enää jää. Kyllä olen monta kertaa jo ehtinyt tuntea huonoa omatuntoa näistäkin, vaikka kuinka uskottelen olevani niiden arvoinen.
Kyllä se lapsikin lippunsa sai, kun siirsin sen omalta tililtä itelleni ja maksoin siitä. En oo varma olisinko voinu maksutilanteessa valita suoraan lapsen tilin, mutta nyt meni näin. 

Porkkanalaatikkoa on vielä vähän, kinkkua myös. Kyllä mie ne vielä syön pois, ennenku pilalle menevät. Kinkkua on hyvä säilyttää kuistilla, kun ei oo liian kylmä että jäätyis. Harakat on saanu joululimppua.


19 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Olisin varmaan saanu joululahjaksi, jos olisin kehannu pyytää, mutta ku ite ostaa, saa mieluiset... kyllä mie ehkä oon ansainnu nämä. En kyllä tiedä millä, mutta täsä ne nyt on.

      Poista
    2. Mullakin on vaikeuksia muistaa maksaa käteisellä jos joskus on sitä lompakossa - yleensä kun ei ole. Joskus on mennyt tili miinukselle ja sitten on kyllä potuttanut jonottaa pankissa ja pistää omalle tilille rahaa!

      Poista
  2. Liputhan on muutenkin nykyään ostaa ennakkoon, säästää, meno helsinkiin jkl-stä maksoi peräti 10 euroa, sain toiseksi viimeisen halvan nettilipun.
    Ja ethän sä mitenkään nyt lapsen lippurahaa tuhlannut kun sulla oli ne setelit taskussa jotka oli sulle tarkoitettu käytettäväkis niihin korviksiin tms eli kaikki hyvin ja turha syyllisyydentunto huitsin v, tiedän helpompi sanoa kuin tuntea mut silti. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se pitää, kunhan on tarkkana että ostaa oikein.

      Poista
  3. Piti kattoa kaks kertaa, ennenkö tajusin, et äpylihän se :) Täällä on pariki automaattia joissa voi laittaa käteistä tilille, ei tarvi mennä pankkiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On täälläkin, mutta se omalle tilille talletuskin maksaa... ihmiset hoitaa ite asiat ja joutuu vielä maksamaan siitä palvelu(ttomuus)maksua. Ja nopeemmin kuitenkin nettipankissa kävi nuin.

      Poista
    2. Suosittelen S-pankkia, ilmainen netipankki, rahaa voi nostaa kassoilta ja neuvonnassa sitä tallettaakin ilman vars pankkikonttorin puolella käymistä. Joka sekin on siinä kaupassa. kätevää, saa bonuksiakin eli selvää rahaa tilille.
      Tulipa toteutettua nyt se kyselyn kohta että kuinka todennäköisesti suosittelisit pankkia, vastasin että kymmenen pistettä;)

      Poista
    3. Mies käyttää s-pankkia dansken rinnalla, tykkää siitä enemmän koska korttiostokset näkyy nopeammin - danske viivyttää niitä joskus päiväkausia ja sit lipee tili miinuksen puolelle. Pitäs muistaa tarkkaan kaikki korttiostot ja olla kärryillä, mitkä on lähteny saldoista ja mitkä ei.

      Oltais varmaan siirryttykin s-pankin puolelle, jos sieltä olis saanu sen lainan, mitä ne meille mainosti ja mainostivat vielä senkin jälkeen, kun olivat kieltäytyneet sitä meille antamasta. "Meiltä saat!" ja sitten "ei me sulle mitään anneta". Bonukset kertyy kyllä.

      Poista
    4. Ja tyttärillä on s-pankin tili, se antaa pankkikortin alaikäisillekin, toisin kuin danske. Ja nykyään kun junaan halutessaan pitää olla joko kortti, millä ostaa automaatista lippu tai sitten älypuhelimen sovellus, joka vaatinee nettipankkitunnuksia, joita ei alaikäinen varmaankaan saa danskestam, kun ei korttiakaan.

      Poista
  4. Tuli mieleen minullekin, että on olemassa käteisen laittamiseen automaattejakin.

    Totta ihmeessä olet korvikset ansainnut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa ne nyt vielä pysyis tallellakin...

      Poista
  5. Joskus pitää itellekin jotain nättiä lahjoittaa. Mulla on muuten aina eri pari korvikset. Yleensä toisessa nappi ja toisessa rngas tai useampia. Sit joku aina kysyy, mihin toisen korvan korvis on tippunut :D

    Työttömyyden peikko on meilläkin kummitellut viime kesästä lähtien. Siis miehen työn. En uskaltanut ensi vuodelle hakea 30-tuntista työviikkoa edes. En ole kuopuksen syntymän jälkeen eli 20 vuoteen tehnyt kokopäivätyötä kuin vajaan pari vuotta. Ensin olin lapsen takia ne sallitut ja sitten polvivamman jälkeen. Vähän pelottaa, miten kroppa kestää. Toisaalta se on sen ajan murhe :)

    Tapasitteko Pekka Haaviston ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tavattu, mutta puhelimessa puhuin sen kans :) se oli stressilomalla jossain mökissä ja oli tyytymätön siihen, sanoi että "ihanku käymälässä asuis".

      Poista
  6. Voi että, mulle tuli ihan huono omatunto, kun mulla on ihan kauheesti korviksia; oon oikein keräillyt niitä monta vuotta ja mulla on semmonen teline ihan seinällä mikä on täynnä niitä korviksia. Ne on kyllä ihan rihkamakoruja,maksavat n. 5-10 €/pari, mutta ihania, erilaisia, käsintehtyjä.Ne koukut vaan on hopeaa. Niin ja on mulla muutamat hopeiset ja kultaset, jotka oon elämäni aikana saanut lahjaksi. Mun pitäis lähettää sulle parit korut! Varmaa ainakin on, että olet korusi ansainnut! <3

    Noi työpaikka-asiat on kyllä stressaavia. Minäkin olin 7 vuotta työttömänä ennen kuin jäin eläkkeelle. Pidän peukkuja että miehesi sais pitää työpaikkansa!

    Mullekin tuli mieleen, että tapasitteko Pekka Haaviston? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mullaki korviksia, ite tein niitä yhteen väliin paljon ja sit kyllästyin ja jostain syystä roikkuvat kutitti ja raavin ihon rikki. Roikkuvista tykkäisin niin kovin, kun ne vie huomiota roikkuvasta naamasta, mutta nyt on tarve pitää pieniä ja yksinkertaisia. Ja ku mulla on nikkeliallergia, niin en voi edes pitää muita kuin hopeisia tai kultaisia. Tai ehkä teräksisiä, niitäkin nykyään on.
      Jos on juhlan aihetta, oon pannu kalevalakorut korviin, joskus sellasetkin oon lahjaksi saanu. Eikä tosiaan tavattu Haavistoa, kun en viitsiny sateessa sinne tarpoa.

      Poista
  7. Sitä sanotaan, että kun näkee vainajista unta, se tietää huonoa ilmaa. Mulla ainakin useimmiten pitää paikkansa.
    Ei mene miehelläsi paremmin kuin minunkaan. Hän oli isolla työnantajalla 17 vuotta, kunnes viime vuoden vaihteessa innostui hakemaan toista paikkaa, jonka sitten saikin. Yleni hieman ja homma toimi loistavasti. No, hän sai työpaikan ruuhkat purettua niin työsuhde purettiin koeaikaan vedoten. Oli kuukauden työttömänä ja pääsi rekryfirman kautta uuteen paikkaan. Kaikki oli hienosti ja hommat menivät hyvin, kunnes työpäällikkö vaihtui ja yllätys yllätys mieheni työsuhde purettiin koeaikaan vedoten. Taas ihmetellään, että mitä nyt sitten tehtäisiin. Onneksi tässä tuli veronpalautukset, niin on pärjätty. Ne oli kyllä suunniteltu käytettäväksi ihan muihin juttuihin. Täytyy toivoa, ettei päivärahaa sentään evätä 3 kuukaudelta sillä perusteella, että hän olisikin lähtenyt itse, kuten kuulemma usein näissä koeaikapuruissa on tapana. Mutta on viime aikaiset tunnelmat vähän paskat olleet.
    Tosi hyvä, että ostit itsellesi korvikset. Välillä täytyy saada jotain kivaa itselleen, se nostaa kummasti mielialaa!
    Mukavaa tulevaa vuoden vaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi itku miten työnantajat on inhottavia! Kun on paljon työttömiä, kiusaus kierrättämiseen lienee suuri. Ruuhkanpurkuun kelpaa, mutta sitten odotetaan josko löytyis joku, joka tekis vielä vähän paremmin tai halvemmalla. Kai allekirjoititte sen kansalaisaloitteen työttömien aktiivimallia vastaan? Sitä painavampi aloite, mitä enemmän allekirjoittajia.

      Huonoa ilmaa on kyllä piisannut!... Mutta hyvää vuodenvaihdetta teillekin!

      Poista