Kazastuxessa

Jotkut asiat ei muutu. Niinku lumisade; se on samanlaista kuin lapsuudessa. Eilen illalla katselin pihavalossa yksittäisenä leijailevia hiutaleita, ja tuli takauma jostain vuosien takaa. Tunnetila. Ei ollenkaan hyvä sellainen, vaan se pikkutyttö on katsellut pakkaspäivän iltana hiutaleita ahdistuneena ja pahoilla mielin. Kyllä mie varmaan joskus olin lapsena onnellinenkin, liian monet muistikuvat vain on onnettomia. Jos muistelen, milloin olin onnellinen, niin silmiin nousee näkymiä mummolasta kesäisenä päivänä. Sauna. Pajulinnun laulu. Koivunlehtien havina tuulessa.

Nyt kesätuuli on haaveissa vain ja ulkona on viheliäinen sää. Juna oli taas aamulla liikaa myöhässä ja jouduin viemään lapsen kouluun asti - tuuli töni autoa ja lennätti pieniä lumipyörremyrskyjä tien yli niin, että säikyin tuleeko sieltä joku elukka penkan yli. Jänis istui tiellä vissiin torkkumassa.

Kumma väsymys ollu monta päivää. Ensin panin sen kovan touhuilun ja menemisen piikkiin, mutta nyt oon ollu pari päivää ihan tekemättömänä ja silti väsyttää. Kävin äsken nukkumassa tunnin, ja se meni niin äkkiä etten uskonu korviani, ku esikoinen huuteli herätystä. Mietin, miksi herätä, ihan hyvin olisin voinu vielä nukkua. Vähän niinku tyttären paidan tekstissä: "I have no idea, why I'm out of bed". Nousin kumminkin. Täytyy jossain vaiheessa tehdä ruokaa ja käyttää koiria jonkulaisella kävelyllä. Tuskin nekään hirveemmin tuolla viihtyy, tuuli heittää lunta silmiin ja nokkaan ja palelee. Mutta kyllä ne kuitenkin aina mukaan lähtee. Ja parempi tämä kuitenkin on, kuin se luvattu vesisade.

Lumityöt jätän suosiolla miehelle, joka viimeinkin sai linkonsa kaivettua naftaliinista ja ostettua siihen bensaa. Tai mie sen ostin, ku mies unohti lompakkonsa matkasta ku käytiin käyttämässä mun autoa katsastuksessa. Ei menny läpi, etujarrulevyt liian ohuet. Esitin kyllä mielipiteitäni levyistä viime kesänä, kun ne palat uusittiin, mutta turhaan... nyt sit ku mies kyseli Auto-Jerrystä tarjouksia, ne vaihtais sekä levyt että palat, kun suositus on sellanen että molemmat kerralla, mutta kun ei tarttis ku levyt. No, joka tapauksessa homma siirtyy nyt enskuun puolelle, ei tässä kuussa oo rahaa. Mulla ainakaan.

Siskon koirilla on kennelyskä, toivottavasti kuopus ei tuo meille niitä viruksia kun se käy siellä viikonloppuna... sielläpäin on eläinlääkärin mukaan hengitystieinfektiovirusepidemia. Vau, tuossahan olis hieno sana hirsipuun pelaamiseen! Asia itsessään ei ole kyllä kiva, kuulin puhelimen kauttakin miten koira köhi siellä. On helposti tarttuvaa sellainen. Rokottaminen sitä vastaan vaikeaa, koska eri viruksia on niin monia - ihan niinku ihmisen influenssassakin.

Kommentit

  1. Mäkin haluun tollasen tekstin paitaan!!!

    Hirveet pyörteet tälläkin, heittelee lunta niin, että tunkeutuu kaulahuivin alle, hupun sisään ja joka paikkaan. Hullu laps halus mennä luisteleen ja en viitti lähteä kotiin kun sitten se kuitenkin heti soittelee kyytiä kun pääsen sinne. Tulin töihin tappamaan aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No lapset ei näe/koe näitä säitä vissiin samalla lailla kuin me aikuiset :) Kun nyt tässä muistelemaan rupesin, muistan talvella hiihtämästä tullessani (pimeällä - pohjoisessa oli "aina" pimeä talvella) katelleeni kodikkaan näköisistä ikkunoista loistavaa valoa ja aattelin, miten ihanaa olis, jos mullekin joskus joku keittäis iltakaakaota, kun tulen naama kuurassa kotiin. Ei juuri ollu kaakaota (paitsi Van Houten joskus) eikä usein ihmisiäkään kotona, kun tulin.

      Mutta olet sieki ku meet töihin ihan muuten vain!

      Poista
    2. En mä tehny töitä ;-)

      Mullakin on lähinnä niitä kummia muistoja ja suurimmaks osaks en muista lapsuudesta paljoakaan.

      No on lämpimiä kesämuistoja, kun oikein pinnistän!

      Poista
    3. Outoa, munkin filmi alkaa pyöriä lunnolla vasta jostain kahdeksan iästä, sitä ennen aika satunnaista puuroa. Hullu lapsi;D lasten mieliteot on kyllä joskus vinkeitä. Tahtoo tuollaisen paidan ja!

      Poista
    4. Marjaana: toiset menee vaan "kirjastoon", sie meet "töihin" :)
      Sus': Wishiltä tilattu, ei maksanu paljoo - ainakaan vielä, kun Posti ei ole ehtinyt alkaa laskuttaa vastaanottajia Kiinan paketeista.

      Mie just pari iltaa sitten mietin, että mulla saattaa olla muistikuva pinnasängystä, jossa olin. Se oli lakattua puuta, vähän karheapintainen, ja päädyn vanerilevyssä oli joku (pupun?) kuva jossa oli vaaleanpunaista. Voi tosin olla että muistikuva sängystä on myöhemmiltä ajoilta, jos se on kierrätetty jollekin muulle.

      Poista
  2. Voi miten surullinen tunnetila sulla lapsuudesta. Eipä silti, mulla aika paljon samanlaisia, mutta ehkä kumminkin eri syistä kuin sulla; multa kuoli äiti kun olin 6-vuotias...

    Meillä on huomenna auton katsastus. Meillä siis vaan yks auto; miksi kahta oliskaan kun mulla ei enää ole korttia :) Vähän jännittää, aika vanha auto kumminkin.

    Voi että alkoi naurattaa tuo sinun hirsipuujuttu, mistä ihmeestä tuli mieleeskin! Itse asiahan ei todellakaan ole naurun aihe, päinvastoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea vaan katsastukseen! Kuluvat osat aina kuluu, eikä niitä osaa vaihtaa aina ajoissa.
      On sulla sitten ollu oikeaa surua, kun siinä iässä äiti kuolee... mikä hänet vei?

      Poista
    2. Minun äidillä oli aivoverenvuoto. Hän kuoli ihan yllättäen, että olihan se aikamoinen tragedia meidän perheessä. Ja varsinkin siihen aikaan, ei silloin saanut mitään esim. kriisiapua. Ja tragediat jatkuivat, olin 16-vuotias kun isäni kuoli syöpään. Mutta mulla oli kyllä tosi kivat isosisko ja isoveli, aika paljon mua vanhemmat, jotka ovat aina olleet apuna.

      Poista
    3. Voi hyvänen aika! Kuka sinut aikuisuuteen luotsasi? Aikaisin oot joutunu sieki ottamaan vastuun omasta elämästä. Mulla oli kyllä vanhemmat, mutta ei ne minusta välittäny ja sisko mullekin on ollu sellanen luottoaikuinen.

      Poista
    4. No vähän keskenhän se luotsaaminen jäi... ja kyllä sen on huomannut koko aikuiselämän, että lapsuudessa ei kaikki ollut niin kuin olisi pitänyt. Minun siskoni on 9 vuotta minua vanhempi, voi miten aikaisin hän joutui ottamaan ikään kuin "äidin" roolin. Veljeni on 14 vuotta vanhempi minua, ja on kyllä etäisempi. Isä oli hyvin kunnollinen, tosin melko ankara, ja pianhan hänkin kuoli. Oli minulla muitakin tärkeitä aikuisia, useampi äidin sisko esimerkiksi. Tämmöstä elämä joskus on...

      Poista
    5. No mun sisko on sanonut, että yksi syy miksei halunnu lapsia, oli se kun joutui oleen mulle äitinä. Sit ku se olis halunnu, niin ei enää saanukaan...

      Poista
  3. No nyt olikin korkea aika kaivaa se lumilinko esiin. Helpottaa varmasti lumitöitä.

    Harmi se katsastus, mutta sitähän se vanhojen autojen kanssa on. Mulla on nyt onneksi muutama vuosi aikaa ekaan katsastukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on aina arpapeliä. Ensalkuun tuo meni monta kertaa ihan hyvin läpi, mutta nyt on alkanu tulla hylkyjä. Ja kun ei sitä mitenkään huolleta...

      Poista
  4. Jostain syystä saatan tunnistaa tuon tunnetilan, olin varmaan aika yksinäinen lapsi enkä juuri muistakaan mitään ajalta ennen kouluvuosia.

    Vesisadetta en kyllä kaipaa, mutta ilmeisesti sitä sitten olisi tulossa huomenissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se yksinäisyys mullakin varmaan leijuu koko lapsuuden yllä. Siskot oli isompia, niillä oli omat menonsa ja toinen muutti kotoakin tosi aikaisin. Äiti oli enimmäkseen iltavuorossa ravintolassa töissä ja isällä oli kans paljon menoja jo ennen eroa. Siskojen mukaan meillä oli kotona painostava ilmapiiri, että en ihmettele, ettei siellä kukaan viihtynyt. Eikä mulla koskaan oo oikein kavereita ollu, ehkä se on hyväkin niin ei oo ainakaan tullu ajauduttua huonoille teille.

      Ihan kauhee rankkasade oli tänäaamuna...

      Poista
  5. On kyllä kätevää että on lumilinko tällaisilla keleillä. Lunta on joka paikassa niin paljon. Harmi kun auto ei mennyt läpi katsastuksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt on lumi kyllä niin vetistä, ettei varmaan linkokaan sais sitä liikkeelle...
      Parin sadan remontti autoon pitää tehdä, että saa taas vuoden ajella.

      Poista
  6. Mä olen ollut pari päivää sisällä ja ihmetellyt, kovasti tuli lunta jossain vaiheessa. Tajusin onneksi puolen päivän jälkeen laittaa parvekkeen lasit kiinni, alkoi jo kinosta pukkamaan. ;O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aika monta kertaa sai portaat lakaista ja pari kertaa autokin putsata. Kyllä sitä tuli, ja nyt on loskaa.

      Poista
  7. Raktori kävi just pukkaamassa tieltä puolen metrin palteen pihalle, eipä ole enää mun huolia :) Jaksamista RH <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Raktorin palteita sain siivoilla eilen, vaikka jätinkin varsinaiset lumityöt isännälle. Pääsipähän paremmin autolla kotiin, ja postinjakaja pääsi postilaatikoille.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

как мило!

:´´(

Kukkia ja perhosia