sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Oodi keväälle pimeässä

No ei ollu päänsärytön päivä eilen, eikä tänäänkään. Sentään sain sen eilenaamulla häipymään ennen reissua, pääsin koirien kans vähän pidemmällä aamulenkillä käymään, että jaksavat olla. En viitsinyt niitä mukaan ottaa, kun semmonen kauhea vesi- ja räntäkeli, kastuvat vaan jos ulkona käyttää ja sit takapenkkiläinenkin kastuu märistä koirista. Eikä ne niin viihdy autossa muutenkaan.

Loviisan, ts. Lapinjärven autot oli pommeja, turhaan ajettiin sinne asti kattoon. Toinen ei ees lähteny käyntiin ensin. Sit onneksi löyty läheltä Orimattilasta hyvä, josta tuli kaupat. Siinä autokaupan vieressä oli sellanen vanha tiilirakennus, jossa oli käsityöpuoteja, Maria Drockilan kynttiläpaja ja Riitta Väisäsen rättikauppa (joku Speden naisten keskittymä?) ja menin sinne siksi aikaa, kun muut suoritti auton tutkailua, koeajoja ja kauppojen hierontaa. Olis ollu niin paljon kateltavaa, mutta muuan puukäsitöiden tekijä alkoi esitelmöimään mulle joka tavarasta liittaan laattaan ja pilkuntarkkaan, että mun vähä aika meni sit sitä esitelmöintiä kuunnellessa, miten lintulaudat kuuluu rakentaa ja mitä erityisyyksiä näissä on ja mitä varten tämä ja tuo nippeli on. Toki monet oli tosi fiksuja innovaatioita, siitä se vissiin innostuki ku mie kehuin että enpä missään oo tätä ja tätäkään nähny, että hyviä keksintöjä.

Jäi sitten maholliset ostot tekemättä ku loppu aika, auton ostajat tuli hakeen mut pois ja käytiin kattoon Tönnönkoski sekä etsittiin ruokapaikka. Kaveri tarjos ruuat työpalkaksi, vaikka mie kyllä tarjouduin maksamaan omani ku olin vaan seuraneitinä. Vaikka rouva olenkin.

Tönnö oli kyltin mukaan Vuoden kylä 2013. Se suotakoon, kun sille on tuommonen nimikin pantu. Ja koski oli hieno, paikallinen myllynhoitaja sanoi, että ei monestikaan ole tammikuussa tuollaista vesimäärää.
Mylly oli tosiaan toiminnassa, mutta ei sitä koski enää pyörittänyt, vaan ihan sähköllä toimi. Sieltä olis voinu ostaa 25 kilon säkillisen jauhoja. Huh. Kutisi jo ajatellakin jauhosäkkiä... inhosin kouluaikaan olla myllyhommissa, kun se tikkuinen jauhonpöly meni vaatteiden sisään ja keuhkoihin ja kylmäkin aina oli.

Eilen vietin illalla aimo tovin telkkarin ääressä Areenan sarjoja katsomassa. Ehdin kattoon Hiljaisen todistajan tuplajakson ennenku se eka ehti hävitä, ja sit Ykkösen iltapäiväsarjasta tuplajakson, joku kantria ja rikoksia, se on ihan hyvä kyllä. Piristävä poikkeus, uusiseelantilainen dekkarisarja.

Ääni on sitten kannettu kekoon tänään. Saapa nähä kuka tulee toiseksi kisassa. Ennustan, että ennätysmäärä hylättyjä ääniä tulee näissä vaaleissa. Joku muukin yllätys saattaa olla tiedossa. Tytär oli nyt ensimmäistä kertaa äänestämässä, historiallinen päivä sille. Enpä miekään kyllä muista ekaa kertaani äänestämässä. Helsingissä se on tapahtunut, sen muistan sentään. Ensimmäisissä presidentinvaaleissa ainakin äänestin Mauno Koivistoa. Ihan vaan siksi, kun se oli mun isän näköinen.

Just juteltiin sieltä äänestämästä tultua, että miten heppoisin perustein sitä moni ihminen äänestää jotakuta johonkin. Harvempi varmaan perehtyy puolueettomasti jokaisen ehdokkaan ajatusmaailmaan ennen äänestystä, kyllä se päätös tulee paljolti tunnepohjalta. Rakkaudesta puolueeseen tai muusta sellaisesta. Onneksi nykyään on edes vaalikoneita, tosin niidenkin perehtyminen on pintaraapaisu. Tosin mie sain joka vaalikoneesta tulokseksi sen, mitä olin aatelluki äänestäväni.

Mukava ilma siellä. Ei tullukaan niin lämmintä ku aiemmin ennustettiin. Eilen aamulla, vielä pimeällä, lauloi talitintit keväisesti. Tuli muutenkin ihan kevätfiilis kun lumet oli sulanu ja kävelin sellasella märällä pehmenneellä hiekkatiellä ja linnut lauloi. Iltapäivällä satuin oleen pihalla, kun pimeni, ja jäin ihan tarkoituksella seuraamaan miten kuistin ikkunalle laitetut led-kuuset syttyy ajastimella. Ne ei syttyny siinä järjestyksessä, missä olin ne laittanut, mutta melkolailla samaan aikaan kuitenkin.

8 kommenttia:

  1. Täällä on vielä lunta vaikka kuinka, mutta keväinen olo tulee mullekin linnuista ja siitä, että päivä on jo huomattavasti pidempi kuin kuukausi sitten.

    Tänään just aattelin, että on jo syys-, loka-, marras- ja joulukuu takana, pian tammikuukin, joten eiköhän kohta olla voiton ja kevään puolella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ollaan voiton puolella! Meilläki on pihalla lunta vaikka lampaat söis, ja lisääkin taas tuli, mutta paikoitellen (kuten tuolla metsän siimeksessä kulkevalla tiellä) ei sitten oo yhtään. Peltojen sänget ei oo juuri tainnu peittyä koko talvena kokonaan.

      Poista
  2. Mä olen kuntavaaleissa äänestänyt parikymmentä vuotta aina jotain ihmistä minkä oikeasti tunnen, ei tartte arpoa. Koski näyttää upealta. Talvimaisema tuli takaisin, oli välissä kunnon luisteluratameininki, huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneks tuli vähän tahmeutta luistinradoille. Kävin koirien kans pururadan kiertämässä, ennen lumia ei olis kyllä niillä rinnejäillä kävelty.

      Mie en tunne täältä ketään, ja sen kerran kun ehdokkaana oli sellanen, jonka kans olin edes puhunut, niin en kyllä halunnut ko. henkilöä äänestää...

      Poista
  3. Onpas hieno koski! Täällä tais olla Drokkilalla loppuunmyynti, hurjan hintasia kynttilöitä normihinnalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ne on kauheen hintasia. Ehkä hyvä, etten ehtiny sinne puotiin asti.

      Poista
  4. Komea tuo koski ja paljon vettä. Täälläkin kaikki pikkupurotkin ovat vuolaina virtoina.

    Vaalien tulos oli arvattavissa. Jaksoin katsoa ennakkoäänien tulokset, siitä se jo näkyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie seurasin 99,9%:iin asti, Espoossa vetkuttivat ääntenlaskentaa niin etten jaksanu sataan asti seurata.

      Poista