Maanantaikuva

Viikko sitten lehdessä luvattiin, että lumet sulaa Etelä-Suomesta - ei sitä suoraa siinä silleen sanottu, että seuraavan viikon aikana, mutta annettiin ymmärtää. "Suomeen on luvassa keväisin viikko. Ainakin etelästä kaikki lumet jo sulavat." Jos se tarkoitti, että ainakin etelästä sulaa lumet jossain vaiheessa kevättä, niin ei sillä oikein uutisarvoa ole, joten oletan että piti sulaa menneen viikon aikana. Pöh. Kuraa ja rapaa riittää sulavesien takia vielä pitkään. Ja nyt vielä sataakin.

Olen pahoillani mahdollisten lukijoiden takia, kun en jaksa olla positiivinen. Just täyttelin tuon mun dosetin, ja päätin että jos mieli ei tästä parane dosetin tyhjennysaikana, ajan alas koko lääkityksen. Hittoako sitä syömään, jos se kerran ei auta. Kaiken maailman haittavaikutuksia kyllä on. Tosin se on ihan kiva, ettei nyt oo palellu niin paljoa.

Katri vinkkas mahdollisesta hormoonivajeesta, sehän olis kyllä ihan järkeenkäyvä ajatus tässä iässä. Se vain tuntuu olevan masisdiagnoosin kanssa, että kaikki menee sen masennuksen piikkiin lääkäreiden mielestä. Tai lihavuuden. Oli ihan hirveää katsella itseään taannoin riistakameran videoilta, kun se kamera vielä latistaa kuvaa  niin että näytin todellistakin paksummalta :) vai johtuiko lie siitä, että meidän kokovartalopeili hoikentaa, että luulen olevani ohuempi. No, verikokeisiin kai oon menossa, en saanu aamuaikaa ennenkuin enskuussa. Ellei sit mee vaan jonottaan.

Piristyksen toiveissa lähdin eilen miehen mukaan Vanhankaupunginlahdelle, mutta hiljaista oli. Muuttolintujen kans on ollu oudon vaisu kevät. Yleensä ne "patoutuu" kylmillä keleillä etelämmäs ja sitten ryöpsähtää kun tulee lämmintä, mutta nyt ei oo lämminkään auttanu. Liekö kuolleet nälkään, lehdissähän on uutisoitu, että etelämpänä Euroopassa on niin tuhohyönteiset hävitetty, ettei linnuille oo ruokaa. Sain mie kuitenkin 11 uutta lajia tän vuoden listaani. Muun muassa pasin.
Ja elämänpinnaksi tuli uuttukyyhky. Oon varmaan niitä ennenkin nähnyt, mutta jos Helsingissä näkyy kyyhkynen, joka ei ole sepelkyyhky, niin aattelen sen automaattisesti puluksi. Nyt kuuli laulunkin, joten tunnistus oli selvä. Ei vaan oo kunnon kameraa, jolla vois ottaa zoomauskuvia, kun pokkarin linssi on mitä on ja kännykän kameran zoomi on ihan turha. En ees ottanu pokkaria mukaan, kun oli kiikarit ja kännykkä eikä taskuihin enempää olis mahtunu. Tai olis, mutta kolisee sitten keskenään eikä se ole hyvästä.

Käytiin Kuusiluodolla, se oli hieno paikka! Jollain onnellisella on siellä oikein huvila, joka tuli mulle viime yönä uniinkin. Sieltä löytyi tämmönen hieno istumapaikka:
No ei tuo kuva nyt niin mairittele, mutta siinä oli ihan muutaman pepun kokoinen painauma auringonlämmittämässä kalliossa (tuolloin vielä vähän paistoikin aurinko, meni sittemmin pilveen) ja maa sopivasti jalkojen alla.  Näkymä siitä merelle:
Epäilemättä se on ahkerasti käytetty istumapaikka kesällä. Kyltistä päätellen saaressa voi olla lampaitakin, ihmettelen kyllä miten voidaan luottaa siihen, että kulkijat pistää portin kiinni perässään eikä päästä tahallaan lampaita karkuun. Ihmiset on niin pöljiä.

Tämä ei silleen houkutellu istumaan, mutta kaunis oli sekin. Jotenkin kumman huonoja kuvia, vaikka kännykän kameran pitäs olla ihan hyvä.

Kuusiluotoon mennessä napattu kuva Lammassaareen päin. Niinku näkyy, sää oli vielä ihan hyvä, mutta pilveen veti. Puolipilvistä piti olla. Ennusteet vaihtui taas sitä mukaa kuin sää.

Vanhankaupunginkoskessa oli koskimelontakisat. Hur.
Porukkaa oli ihan sikana. 

Kommentit

  1. Jwnkkilässä ovat kokeilleet masennuksen hoitoon psilosybiiniä, joku tyyppi oli päässyt eroon kolmella hoitokerralla, viisi vuotta oli mennyt hyvin. Eli silokkaita naamaan kun syksy tulee=) Ei vaan, ne on valvottuja, ohjattuja tilanteita mut aikas jännää kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan niitä kokeiltu, joillain toimi ja joillain ei. Kaikenlaisia konsteja kerrotaan kehitetyn, mutta mulle ei oo koskaan kokeiltu muutaku lääkkeitä ja lärpätystä. Vähän sama kuin syövän kanssa - aina saa lukea mullistavista uusista tavoista lääkitä, tyyliin toimitetaan viruksessa verenkierron mukana "pommi" kasvaimeen, joka sit "räjäytetään" vaikkapa ultraäänen tai laserin avulla, mutta kuitenkin tarjotut hoidot on aina niitä sytoja ja sädettä, vuodesta ja kymmenestä vuodesta toiseen.

      Poista
    2. Tapasin tuossa kaupungilla justa vanhan kaverin jolla on migreeni ollut ioät ja ajat ja kun todettiin vaikea masennus niin joutui lopettamaan sen toimivan läkkeen ja nyt on dosetissa 9 erilaista:O Kuulostikin ihan oudolta, naukui kuin kissa=) Ei ole helppoa elämää nuitten sairauksiaen kanssa ja ylettömien lääkemäärien.
      Ymmärrän sua nyt vähän paremmin kun konkretisoitui asia kouriintuntuvasti.
      Vaikka tää onkin ärrrsyttävä sana niin jaxuhali<3

      Poista
    3. No mie luin kans migreenilääkkeen ohjeesta tässä yks päivä, että pitäs olla tarkkana jos syö erinäisiä masennuslääkkeitä - en oo ihan varma onko mulla ssri-lääkkeitä vai mitä kirjainsarjaa mahtanee edustaa. En oo jaksanu paneutua. Just uusin sekä migreeni- että masislääkereseptit, eikä sieltä ainakaan mitään huomautusta tullut; jos ne olis henken ja terveyten kannalta vaarallisia niin kai joku olis jtn sanonu.

      No, se dekapitaatio toimii kyllä migreenin lisäksi masennukseenkin. Nopea apu ja kerralla vaiva poissa.

      Poista
  2. Oho, meillä on aika samannäköinen istuskelupaikka tuossa parinsadan metrin päässä, tosin vesi joka näkyy on järvi. Ekaks luulin, että olet täällä käynyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, käytkö usein istuskelemassa?? Vai onko siellä tungosta? :)

      Poista
    2. Joskus lenkillä tulee käytyä, enkä koskaan ole bongannut ketään siellä. Pitääpä taas käydä!

      Poista
  3. Kuusiluodon mökistä: http://www.kuusiluoto.info/kuusiluoto-info

    Niitä lampaitahan siellä on ollut aina. Luulen että ne ovat yliopiston kuten lehmätkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niija yhdellä ex-työkaverilla oli mökki Lammassaaressa, se vuokrasi sitä työkavereille. Olis ehkä joskus voinut kokeilla sitäkin :P

      Poista
    2. Ahaa, ajattelin että se on yksityinen, kun niin varoiteltiin yksityisalueesta.
      Moni niistä Lammassaaren hökkeleistä on kyllä karun näköisiä! Ehkä se kesällä on söpöä, vähän niinkuin siirtolapuutarhamökissä, mutta näin rospuuttoaikaan melko luotaantyöntävän näköisiä oli.

      Poista
  4. Estrogeeniarvot kannattaa tutkituttaa, oireet on monesti masennuksen kanssa sekaisin, niin on sitten faktaa. En kyllä suosittelisi lääkkeiden yhtäkkistä poisjättämistä. Olisko lääkärin kanssa hyvä puhua ensin.

    Nuo pitkospuut ovat kutsuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän mie niitä toki yhtäkkiä pois jättäis, kokemuksesta tiedän että viekkarit kyllä kurittaa sillon. Lääkärit nyt on vastahakoisia aina lääkkeen lopetuksissa, ja oon nyt jo turhautunut näihin kahteen, jonka kans oon viime aikoina puhunu. Toinen sanoi ettei mua voida auttaa ja toinen kuulosti kärsimättömältä, kun vaadin edes jotain apua, kun ilmoitti että unitutkimuksessa ei ollu mitään isompaa. Laittoi sit ne verikokeet, mutta niistäkään en tiedä mitä ne on. Tietysti joku pieni verenkuva, josta ei taida mun tilanteessa olla paljon mihinkään. Tai ehkä mulla vaan ei oikeesti oo mitään, oon vaan luulosairas ja luuloväsyny ja luulomasentunu.

      Pitkospuut tuolla korkean ruovikon keskellä oli niin kuvaukselliset! Vielä oli jäätä ympärillä, mutta kyllä siellä kenkänsä varomaton sai märäksi.

      Poista
  5. Ei sun tarvitse meidän lukijoiden takia olla positiivinen, ei! Ja sitä paitsi minusta oletkin; lähdethän kuvausmatkoille, lenkille jne. Ja ihan totta, estrogeeniarvot kannattaa mittauttaa.

    Mulla on kyllä kans ollut niin alavireinen olo viime aikoina...Eilen oli kylläkin superkiva päivä, me oltiin esikoispojan luona kylässä. Hän tekee ihan harrastuksekseen ruokaa, ja voi että! Meille tarjoiltiin neljän ruokalajin menu, plus kahvit kakkuineen. Ei pitäis tällä "vartalolla", mutta kyllä maistui!

    Toivon kovasti sulle hyvää viikkoa ja parempaa oloa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kiitos!
      No niin, sorruin nyt itse siihen, mistä toisia komentelen sanomalla, että omassa blogissa saa kirjoittaa just sitä mitä tahtoo (no lain ja hyvän käytöksen rajoissa toki) mutta jotenkin tunnen siitä omasta olostani syyllisyyttä. Että pitäs huonoista asioista vaieta ja kertoa vaan hyvät. Eihän se niin ole. Alun alkaenkin joskus 2005 aloitin bloginpidon ihan masennuksenpurkukanavaksi... sitäpaitsi tiedän kokemuksesta, että blogistit, jotka päättää jättää ikävät jutut ja kertoa vain tietyistä asioista, muuttuu tylsiksi. Niiden kirjoituksesta puuttuu elämä.

      Ja hieno harrastus on ruuanlaitto! Mikä sen ihanampaa kuin tulla valmiiseen pöytään :)

      Poista
  6. Mä olen ainakin sitä mieltä, että kun on huono olla, saa valittaa ja kun taas hyvä olo, niin saa olla siitä onnellinen ja hehkuttaa. Kenenkään elämä ei oo pelkkää ruusuilla tanssimista.
    Tuollaiset kevään tuomat "pienet" ilot on hyviä, ainakin tietää, että jotain kivaakin on olemassa. Mitä se sitten kelläkin on se kiva. Mä näin tänään ekan sinivuokon ja ilahduin.
    Mäkin liputan estrogeenien ja muiden iän tuomien juttujen selvittämistä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

как мило!

:´´(

Elämäni risukasassa