Pässiäisriessulta

No niin, pässiäisreissu on tehty, kotia palattu ja mieskin meni taas vapaapäivänä töihin. Kuopus jätettiin matkalla Tampereen höyryjunatapahtumaan, jossa ei ollutkaan höyryveturia kun se oli rikki, mutta pari muuta museojunaa ajelutti ihmisiä sitten. Vävykokelas oli siellä kans, ja tuli kuopuksen mukana meille yökylään sitten illalla.

Oli mukava käydä siskon luona, toinenkin sisko poikansa kans poikkesi kahvilla ja isän luonakin ehdittiin hyvin käydä. Isän syöpä on pienentynyt ja lääke tauolla, kun siinä oli rankat haittavaikutukset. Raskaan kuulosesti se välillä hengitti, ja kuulin sitten että se kasvain onkin keuhkoputkessa kiinni. Ja kun sitä ei voi leikata, niin tuleeko isälle tukehtumiskuolema lopulta? Hirveä ajatus. Yksi isän veljistä oli jälleen menehtynyt viime viikolla. Enää ei ole primääriperheestään jäljellä isän lisäksi kuin kohta satavuotias sisko, siitä Ruotsiin sotalapsena jääneestä veljestä ei ole tietoa.


Hienot ilmat meitä helli, ja onneksi tultiin jo eilen kotiin - ei ollu paljoa liikennettä ja tänään sitten onkin kelivaroitusta ja lumipyryä. Mies sanoi aamulla ennen töihinlähtöään, että ei kannata sitten autolla lähteä ajeleen jos ei ole pakko, että voidaan hoitaa ajot kun hän tulee kotiin. Kysyin, että "onko tuo rakkautta?" ja vastasi että "on tietenkin". Ei näyttänyt edes yllättyvän oudosta kysymyksestä. Tuli vain mulla mieleen, kun siskot jutteli miesasioista ja totesi, että se on rakkautta kun vie itse sukkansa pyykkiin eikä jätä lojumaan vaimon hoidettavaksi (oma mieheni oli silloin kuvausreissulla, eikä ollut kuulemassa), että sitä niin helposti sokeutuu sellaiselle rakkaudelle, kun pitää sitä itsestäänselvänä. Sellaiselle, mikä tulee arkisten tekojen kautta. Varoitus liukkaasta portaan kohdasta, polun hiekoitus, saunan lämmitys ja veden kanto jne.

Koirat on ollu reporankana matkalta palattua, toinen oli selvästi tosi onnellinen kotiin pääsystä, möyri sohvalla ja juoksenteli sinnetänne tohkeissaan. Meillä unohtui koirien kassi matkasta, siinä oli vaatetta, kupit, ruokaa ja puruluita. Piti ostaa Lidlistä jotain sapuskaa, ja pelkäsin että tulee ripuli, mutta ei tullut! Siunattu Orlando. Tosin koko syöty määrä näyttää tulevan kakkana toisesta päästä, että miten lienee hyötysuhde. Ja onneksi mulla oli käsityönä mukana koirien villapaidat, niin sai matkahaalarin päälle edes jotain vedettyä, kun varsinkin aamuisin oli kova pakkanen.
Kuvassa sisko ja sen veli ja siskolla vastavalmistunut villapaita. Hyvin tyköistuva vaihteeksi, kun meinaan aina tehdä liian löysiä. Tuolla rodulla on yllättävän suuri ero narttujen ja urosten koossa, näistäkin toinen (no, hieman lihava) painaa vissiin toistakymmentä kiloa ja toinen viisi.

Tällanen Siikakoski löytyi Konnevedeltä, saatiin vinkki että täällä olis ollu telkkiä, laulujoutsenia ja ties mitä, mutta ei ollu ku yks harmaa(?)lokki, variksia ja muutama koskikara. No, sainpa karan listalleni viimeinkin, kun koskia on koluttu tänä talvena eikä aiemmin oo yhtään koskikaraa osunut silmään. Toisaalla sulassa oli myös laulujoutsenia, niitäkään en ollut vielä aiemmin tänä vuonna nähnyt. Hieno koski!

Kommentit

  1. Nätti villis koirulilla :) Koiraveljen hennot sääret on kovilla ylipainossa.
    Hieno koski ja löytyhän sieltä lintujaki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on vielä se laihempi tapaus, mutta pojat onkin nyt laihiksella :)

      Poista
  2. Luin just otsikon että lintujen katseleminen tekee hyvää mielenterveydelle, en klikannut auki sillä sehän on selvää:)
    Kuules, mulla on yks junan pienoismalli joka lojuu kaapissa kun en tykkää sen väristä (ruskea), Pacific chapelon nord. Voisin laittaa sen kuopukselles, kiva pikku ylläri junabongarille ja on ehta höyryveturi. Nakkaa osoite elvistellen@gmail.com niin toimitan tässä joku päivä pakettiautomaattiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä mukavaa! Laitan meiliä kun ehdin, nyt just on vähän kiire...

      Poista
  3. Miehet osoittavat rakkautta usein juuri tekemällä jotain konkreettista. Se on monelle miehelle luontevaa. Meillä mies hoitaa talossa kaikki rankemmat hommat ja paljon muutakin, mitäs muuta sa eon kuin rakkautta. No sitten osoittaa kyllä sitä myös kirjallisilla tuotteilla. En edes osaisi elää sellainen miehen kanssa, joka hössöttäisi rakkaudesta ja lemmestä koko ajan, en ole mikään prinsessa :)

    Tultiin lenkiltä puoli yhdentoista maissa ja silloin alkoi lumisade, nyt on jo aika sakeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en miekään pitkän päälle jaksais yltiöromanttisuutta, se vaivaannuttais.

      Poista
  4. Onpas totisesti aurinkoisen näköistä pääsiäistä ollut!

    Tänään sitten tosiaan ei, lumimyräkkää odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt se myräkkä on onneksi jo pois menossa, kuulemma tulee kevät tän jälkeen. Ans kattoo...

      Poista
  5. Ihanan sininen tuo alakuva! Reissu kuulosti mukavalta, kiva tavata omiaan :)
    Lunta tuli siellä suunnalla tosi paljon enemmän kuin täällä, auton päältä 'lapioin' 20 cm kun lähdin. Täällä ei ollut kun reilu 5 cm. Onneksi oli ihan siedettävässä kunnossa tiet, paitsi se alkupätkä ennen kuin 'kylälle' pääsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, mun pitää lähtee ajeleen sinne just nyt, kun navetta kutsuu... toivottavasti ees jotenkin on aurattu, etten jää kiinni!

      Poista
  6. Kuulostaa hyvältä pääsiäiseltä.

    Konnevedellä Siikakoskella ollaan käyty muutama kesä sitten. Ilman meidän vaihtuvia jokakesäisiä mökkireissuja en tietäisi Suomesta kai yhtään mitään!

    Tervetuloa arkeen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja hienoja paikkoja tosiaan pitää etsiä, ei ne monestikaan eteen tupsahda omia aikojaan :)

      Poista
  7. Yhdyn edellisiin, oikein mukavan kuuloinen reissu.

    Ja noi teidän koirat ovat NIIIIIIN <3 <3

    Meillä on vähän koirakuume (Taas) päällä. Nyt olisi siinä mielessä hyvä aika koiralle, että tulen olemaan tulevaisuudessa pitkään sairaslomalla. Olisi todella aikaa nuorelle koiralle ja sen opettamiselle.
    Mutta sitten kuitenkin mietityttää se, että jos tuleekin aikoja, ettei jaksa koiran kanssa liikkua, mitäs sitten. Lyhyet kaudet eivät ole meillä ongelma, sillä appiväki on koirahullua väkeäja ottavat aina tosi mielellään koiria hoitoon.
    Mutta kun siinä on myös sellainen pointti, että kovin nuorta koiraa en pidemmiksi ajoiksi esim. kaksi viikkoa halua antaa hoitoon. Vasta sitten, kun koira on omaksunut kunnolla meidän tavat ja se ymmärtää, koska ollaan kylässä ja koska kotona. Eli noin niinkun kasvatuksen myötä. Miehestä ei paljoa ole avuksi koira- asioissa, vaikka koirakuumeen kourissa on hänkin. Liian pitkät työpäivät...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuori koira on tietysti aina vaivalloisempi kuin vanha. Nämä ei ota nokkiinsa, vaikka joka päivä ei lenkille pääsis.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

как мило!

Elämäni risukasassa

Kukkia ja perhosia