torstai 5. huhtikuuta 2018

Se on nyt virallista

Julistan tämän päivän ensimmäiseksi oikeaksi kevätpäiväksi vuonna 2018!

Sen kunniaksi päälle keltainen meripaita. Tai "Keltainen meri" -paita. Olipahan ryttynen ku on koko talven ollu mytyssä kaapissa odottamassa ensimmäistä oikeaa kevätpäivää. Eilen tuoksui illalla niin keväältä, jo ennen kuin vesisade alkoi. Sängyssä kuuntelin kun sade rummutti kattoa ihan kesäiseen tyyliin - tai kyllähän sitä sai alkutalvestakin kuunnella aika monesti. 

Luulin nukkuvani tänäaamuna pitkään, kun jouduin illalla ottamaan erinäisiä särkylääkkeitä kovan toispuoleisen päänsäryn takia. Mitä vielä; heräsin aiemmin kuin töihinlähtiessä. Ehdin hyvästellä isännän, kun se lähti kuudeksi töihin, ja sitten menin kahvikupillisen kera sohvalle. Siinä vain rapsuttelin koiria ja kattelin kaikessa rauhassa aamun valkenemista. Ajattelin, että on mukavaa käydä välillä töissä, niin arvostaa sitä, ettei tarvi mennä. Päänsärky tosin ei ollut hävinnyt, hieman helpottanut kyllä. 

Piti olla tänään se koirien sterilointi, mutta lääkäri oli sairastunut. Ja ite ootan tässä nyt 22 päivää, tuleeko alkueläintauti. Tarkkailenkohan koko ajan jokaista vatsannipistystä ja erikoisempaa kurinaa ja pahanolontunteita normaalia hysteerisemmin, vai mahtaako se välillä unohtua... 

Ensimmäistä kertaa tuossa navetassa (ja itsellä eka kerta n. 30 vuoteen) avustin poikimisessa.
Oli lehmä niin tuskaisen kuuloinen ja vasikka isopäinen, että katsoin parhaimmaksi mennä apuun. Omintakeinen tyyli hänellä, kyljellään synnytti... arvasin jo etusorkista, että sonni tulee. 

Navettakissa lämmittelee
Jonkinlainen salillakäyntiharrastus vois olla meikäläiselle ihan tarpeellista, ei ennen ollu lihakset näin kipeet pienestä karjanhoitohommasta. Lihakset surkastuu kun ei niillä mitään tee. Tiedän kyllä, ettei se salijuttu oo mun homma, eikä oo varaakaan. Sellanen sali, jossa saa käydä millon haluaa, on ensinnäkin kallis ja sit siellä on muitakin. Tuossa koululla on sali, jossa sais olla ihan itekseen, mutta se on sitten mentävä just sillon ku se aika on, vaikka just sillon olis mieluummin kävelyllä tai päikkäreillä. Ja sinne on kauheat jonot. Meillä on pari kertaa ollu salivuoro siellä ja alun innostuksen jälkeen se kypsähtää aina. 

Katoin aamulla sääennustetta, luvattiin puolipilvistä päiväksi ja illalla taas sadetta. Oon tässä ootellu, millon taivas selkenis että vois sit käydä koirien kans nauttimassa ehkä auringostakin, mutta nyt on ennuste muuttunutkin taas täysin. Pelkkää sumua, pilvee ja sadepisaroita. Pöh. Tällanen keli oli eilenaamulla:
Ohut sumu leijaili hankien päällä.


16 kommenttia:

  1. On se kyllä hurjan näköistä tuo vasikointi, vaikka ollaan "vasta" tuossa vaiheessa. Itse en pystyisi, hatunnosto sulle!
    Tosi sumuista oli eilen, kun kanssa ennen kukonlaulua kuljettiin, peltoaukeilla ei tahtonut nähdä eteensä. Piti vain hiljentää ja toivoa, ettei hypi eläimiä eteen. Paluumatkalla sumu oli hälvennyt ja näin kolme eri kertaa (eri) pupuparin. Onkohan niilläkin kevättä rinnassa?
    Toivotaan, että keltainen pitää päivän valoisana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehmähän sen enimmäkseen hoitaa, ei siinä tarvi ku kiskoa, jos jotain. Yleensä.
      Valoisaa sullekin!

      Poista
  2. Hauskaa, sinulla on kevätpaita :) Enpä muista, et oisin nähny poikimista. Lehmät tais lähteä, kun olin 14v.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummolassa oli lehmiä, ne lähti ku olin pieni, ja pelkäsin niitä sillon. Ihan kylmiltään menin karjatalouskouluun, mutta kyllä se lehmänpelko siitä lieveni :)

      Poista
  3. Ihana paita, kalakin!

    On se nyt kevät, minäkin kuuntelin eilen kirjaa lukiessani kuinka sade metelöi aivan kuin kesä jo olisi. Nyt on vesikeli, järviä joka puolella ja kuraa. Huomenna sääennusteen mukaan vielä kovempi sade ja hurja keli.

    Tuon poikimiskuvan rullasin äkkiä ohi. Huh, kyllä sinä olet melkoinen nainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei kyllä osaa itseäni melkoisena pitää :D Vähän kyllä ensin huoletti, kun vasikka ei hengittänyt, mutta näin kun sen sydän pomppi rinnassa ja arvelin ettei se kuollu oo vielä.

      Kuraa on! Hyi.

      Poista
  4. Sir Elwoodin hiljaiset värit - Neiti Kevät (on tullut kaupunkiin...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie vaan Hakaniemen rantaa... ja ootan sitä Keltaista Toukokuuta!

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Se on! Uhkarohkea kirpputoriostos, kun ei ollut kokomerkintää, ja nippanappa mahtuu :)

      Poista
  6. Kelpaa mullekin - eka virallinen kevätpäivä! Kovasti suli jo lumi ja vettäkin valui ties missä. Nyt vaan sais aurinko paistaa (no sulattaa se vesisadekin noita hankia)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikkapaikoin on kyllä jo maa sula, kohta varmaan ekat leskenlehdet näkyy. Tästä ikkunasta kun katsoo, on kyllä hirmuisesti lunta - aurat on tuupanneet risteyksen lumet tuohon. Ei mua sinänsä se haittaa, ovatpahan vähän näköesteenä.

      Poista
  7. Kyllä kevät on! Täällä vähän pidemmällä, mutta se välimatka kuroutuu pian umpeen.

    Lieköhän paidassasi kardinaaliahvenen kuva. Meillä on niitä neljä kappaletta akvaariossa ja ne tulivat mulle heti mieleen. Jos nyt sitten taas on oikea nimi suomeksi...

    Helmikardinaaliahveneksi sen googletin. Jäinkin sitten lukemaan, mitä Wikipedia niistä kertoo ja tuli paljon uutta juttua. MM. se, että urokset pullistelevat naaraille poskiaan, näyttääkseen olevansa hyviä isiä. :-D
    Ne kun kantavat poikasia vielä reilun viikon suunsa sisällä. Mä olen odottanut kovasti jälkikasvua, mutta ei meillä ole vielä sinne saakka ehditty tai sitten muut kalat ovat syöneet poikaset ennen kuin ollaan ehditty niitä huomata.
    Ne ovat kuitenkin melkein 1 cm kokoisia, että kyllä ne pitäisi aika nopeasti huomata.

    Että näin paidasta kalojen lisääntymiseen.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmikardinaaliahven

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä aatellu, että paidan kala vois oikeasti olla olemassa, en oo sillä silmällä ees katsonut :) Mikähän tuo punainen sahanteräselkäinen mahtaa olla... ja lehtikalojakin näyttää olevan! Vau.

      Mullakin oli joskus pieni akvaario, nyt aateltuna kauheaa, miten surkeissa oloissa ne kalaparat eli. Ei niin pieniä varmaan enää myydäkään.

      Poista
    2. Tuli mieleeni havaijilainen kala Humuhumunukunukuapuaa'a, jolla on joku tylsempi nimi latinaksi ja enkuksi. Tuo humu-nimi jää hyvin suomalaiseen mieleen, kun ensin humutaan ja sitten nukutaan ja sitten on apuaa :P

      Poista
    3. :D enpä oo semmosestakaan kalasta kuullut! Vois olla suomen sukulaiskieli tuommoinen havaiji... sen kielinen nimihän on sillä 'Oumuamua-asteroidillakin.

      Poista