tiistai 5. kesäkuuta 2018

Tuulessa soiden

Taas toivon ja odotan sitä vettä, ettei huomenillalla sit tarttis sataa. Eilen kastelin oikein huolella kaikki istutuksetkin, että jos se härnäis sadetta tulemaan. Meillä kyllä ruoho kasvaa, kuten huomaa kuvastakin, ei oo kulottunu niinku aurinkoisemmissa paikoissa.

Lauantain lakkiaiset oli kivat, ei ees veisattu ku suvivirsi, mutta toki itkettiin. Sankarin veli kihlattuineen oli tehny powerpoint-esityksen pojan elämästä ihan alusta tähän päivään asti, ja sitä katsoessa kihlattu soitti ja lauloi aiheeseen sopivia juttuja. Lähes kestämätön oli se kohta, kun esityksessä oli kuva hautajaissaatosta, missä äiti pienine poikineen vei poikien isää hautaan. Nytkin tulee vedet silmiin kun aattelen. Työtapaturma, sirkkelistä lensi sälö vatsaan, josta puhkaisi vatsa-aortan. Lisäksi juhlan taustamusiikki oli surullista ja väliin ihan ahdistavaakin. Ei ollut juhlittava itse kyllä saanut valita sitäkään, melankolisia laulelmia tyyliin Kulkuriveljeni Jan, tai jotain Konevitsan kirkonkelloja. Huh. Mutta ruoka oli hyvää! Ja hauskaa siellä loppujen lopuksi oli, vieraita oli joku kolmisenkymmentä joista osa iloisia lapsia, vauvojakin oli kolme.

Tuo vaaleanpunainen on sillijäädykettä :) Hyvää! Santsasin. 

Tämmösetki on jo. Mutta huomennahan ne tulee jo käyttöönkin. Siellä ei sit rahalla tee mitään, maksut esim. ruokakojulla hoidetaan tuolla lätkällä. Tietysti sinne lätkän takana olevalle tilille on pitäny ensin siirtää rahaa, mutta eipähän ainakaan taskuvarkaille oo semmosia tilaisuuksia kuin silloin, jos lompakot on mukana. Tai tietysti suurimmalla osalla ihmisistä on ne lompakot joka tapauksessa mukana, mutta kaipa niillekin joku lukollinen säilö on.

Vävykokelas ryöstäytyi laitoksensa hallinnasta ja tuli meille yöksi. Ei vissiin olis ollu lupaa, mutta minustakin sen laitoksen kiellot (tosin pojan kertomana vain) tuntuu välillä vähän mielivaltaiselta. No, tietysti olis pitäny vaatia että on lupa, ennenkuin päästää sen yöksi, mutta en henno kieltää kun se kerran meillä viihtyy. Jopa saunakamarissa, araknofobiastaan huolimatta. Haluan, että se tuntee olevansa meille tervetullut, ei perhe-elämä ole kuitenkaan laitosnuorelle mikään normi. On sillä ihmisiä, jotka siitä välittää, mutta ne on muualla, ja poika täälläpäin kesätöissä ettei se ees kesälomaile. Sanktioita tietysti tulee, mutta poika oli valmis ottamaan ne vastaan.

Kauhia tuuli. Oikeen tuulivarotuksen ovat laittaneet kartalle.

6 kommenttia:

  1. Myrskyltä tämä jo tuntuu puuskittain. Aivan kuin kiviä staisi katolle kun männyn kävyt kolahtelee. Kylmääkin on, +8 C.

    Kauniisti puhuit tuosta vävykokelaasta tuossa viimeisessä kappaleessa, ja on ihanaa, että hän teille aina tervetullut.

    Onko kuntokuuri hoidettu, että jaksat Rockfestit? Kätevä tuo maksutapa, eikä tule maksujonoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuntokuuri on hoidettu lähinnä pitkillä päikkäreillä :D

      Poista
  2. Voi ei, mä luin että "siilijäädyke" ... uuh ;-)

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä siellä varmaan jotenkuten viihtyy.

      Poista