perjantai 6. heinäkuuta 2018

Elinan lintuna

No justiinsa; kun oli ainoa aamu pitkään aikaan, että piti herätä ajoissa (6.30 viimeistään) niin enköhän taas ottanu ja valvonu tuntikausia yöllä. Koirat on ihania nukkumakavereita, mutta jos ne on levottomia niin saatan herätä yöllä niiden ääniin ja liikkumiseen, enkä saa enää unta. Niin kävi viime yönä. Sitten ajatukset meni ihan älyttömän villiä rallia, ettei onnistunu minkäänlainen zen-mieli, vaikka kuinka yritin, ja rentoutuminenkin meni sellaseksi "pakko rentoutua!" ja siinä sitten yritti rentoutua lihakset kireellä. Tottakai sitä oli huolissaan ku muu perhe lähtee ilman mua, että mitä jos jotain sattuu. Mulla on ollu aikojen saatossa erilaisia ajatuslaukan pysäytyskonsteja, mutta ne aina jotenkin kuluu eikä enää toimi. Tai sitten ei vaan pysty keskittymään, odottaa että auttaa ja koska tää nyt auttaa ja ei vieläkään auttanu ja taas vietän hautajaisia mielessäni ja pitää alottaa alusta.

Nousin sit ylös, keitin kahvia ja join pari kupillista, menin sohvalle lukeen tylsää kirjaani ja se sitten lopulta auttoi :) ehdin nukkua puolitoista tuntia ja päivällä lisää.

Porukat kun lähti, lähdin minäkin autolla maalikylille. Vein kuopuksen opintotukihakemuksen Kelaan ja kävin Taidemuseossa.
Hienoja elähdyttäviä teoksia, mutta miksi pitää olla tuollainen kiiltävä lasi teosten päällä? Toki se suojaa, mutta myös kiiltää niin, että taulua ihaillessa ihailee myös omaa peilikuvaansa ja taustalla olevia tauluja ja ihmisiä. Taulusta - varsinkaan tummasta - ei saa oikein selvääkään aina, kun heijastus on niin vahva.

Kaupassa kävin vielä ja ostin itelle ja koirille herkkuja :) on mulla salaattitarvikkeitakin, että en ihan herkuilla mee... ja kävin koirien kans kävelylläkin vielä illemmalla, vaikka kuopus olikin niitä jo vähän käyttänyt päivällä. Kun oli niin ihana ilma taas. Kaupunki- ja museokävelyn (en tietenkään parkkeerannu autoa mihinkään museon liepeille) lisäksi se oli vähän liikaa, tuli jalka kipeeksi ja hyvä ku jaksoin kotiin.

Jonkinlainen hassu vapaudentunne on, kun kukaan ei oo tulossa kotiin... voi kattoo telkkaa tai mennä nukkuun tai istua tietsikalla, kukaan ei jonota tai halua katsoa jotain muuta, voin herätä vaikka puoli kolmelta yöllä ja soittaa musiikkia jos huvittaa, kukaan ei valita. Jos siivoan tiskipöydän, tiedän että kukaan muu ei siihen lado likaisia astioita, jos minä en sitä tee.

Koirat on kuitenkin kaverina, ja niiden syömisistä, juomisista ja ulkoilusta tarvii huolehtia, muuten saan olla kuin Ellun kana!

8 kommenttia:

  1. Höh, en millään meinannut päästä kommentoimaan, toi kommettilinkki ei jostain syystä mulla toiminut...

    NO joka tapauksessa nyt olen täällä vaikka ei mulla mitään ihmellistä ookaan, paitsi halusin sanoa että nauti siitä vapaudentunteesat, tee mitä ikinä haluat ja ota ilo irti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisinaan bloggeri hankaloittaa asioita... mutta kiva kun pääsit käymään :) otan ilon irti, nyt on itse asiassa vähän maha kipee kun söin liikaa herkkuja...

      Poista
  2. Sulla Ellu on nyt parasta A-luokan seuraa, nauti :)

    Ja koirat tietty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellu ei paa pahakseen jos oon kana :) Katoin vielä Areenasta ihan hyvän ranskalaisen dekkarijutun, nyt voi mennä lukeen tylsää kirjaa ja nukahtaan.

      Poista
  3. Ihan oma vapaus on niin tarpeen välillä.
    Sehän ei ole mitään negatiivista muita kohtaan.
    Vain sitä armollista ihanaa, kun pääsee kuuntelemaan vain ja ainostaan ihan itseään :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin just, mutta kaikesta mun pitää kantaa huonoa omatuntoa. Mutta ihan kiva, että nykyisin jo saankin näköjään jäädä tänne yksin ilman, että joku kuvittelee mun panevan elämän risaiseksi muutenkin kuin sipseillä ja suklaalla...

      Poista
  4. Parasta mitä voi olla, "kanailla" ihan rauhassa :) Nautihan, jos se vielä jatkuu!

    VastaaPoista