maanantai 23. heinäkuuta 2018

Yritystä

Lämpöasteita ei seitsemän jälkeen ollut vielä kahtakymmentäkään, mutta kyllä oli mukavampi varjossa vaeltaa. Pieneksi hetkeksi laskin jopa koirat irti, kun oli niin hiljaista ja niillä oli paljon hajuja. Vaikka ei sais vielä koirat irti kulkea. Toinen, se joka usein kiskookin talutinta, siirtyi taas heti irtipäästyään kävelemään ihan mun vieressä, kuin seuraamaan opetettu palveluskoira. Välillä vilkaisi minua silmiin. Se on kyllä aika jännä tapaus, kuin tuntisi turvattomuutta ilman talutinta.

Ilma oli niin kosteaa, että vesi tuntui tiivistyvän iholle, ja pysähtyessä meni rillit huuruun. Mitään ääniä ei juuri kuulunut, mustarastas hetken luritteli ja närhi rääkyi, kaukaa kuulin korpin ronkkuvan. Pieniä ruskeita lintuja pyrähteli hakkuuaukolla, mutta nekin oli hiljaa enkä muutenkaan tunnistanut. Hakkuuaukon koivunvesat on kasvaneet jo mun mittaisiksi ja ylikin; ensi vuonna saakin kulkea tiheikössä, jos sitä polkua pitkin menee.

Haitallista vieraskasvia rehottaa hautausmaan multakasalla. Tuosta ne sitten vielä kuskaa sitä multaa istutuksiin... kaikkine palsaminsiemenineen. Huh.

Lenkiltä tultuani revin pahimmat pujopuskat pois, ja kylläpä ne jo pöllytti siitepölyä kovasti. Ei ihme että nenä kutisi ja aivastutti homman jälkeen.

Pihakatsaus osoitti muunlaisenkin karsimisen tarpeen, ja sen, että huonosti mikään kukkii. Omat krassit on todella kitukasvuisia, mutta keväällä yläpihan pataan (joka on rikkaruohojen keskellä) kylvämäni kaupan krassit kukkii! Olin oikeastaan unohtanut koko padan, en oo muistanu kastellakaan, mutta se on paljolti varjossa päivän mittaan eikä oo kuivunu. Kylvin siihen paria muutakin kukkaa, jotain harsokukkaa ja tuota toista en muista yhtään. Tutun näköinen se kyllä on.

Kukkapata
 Sillon kun hävitettiin se mejän suihkulähde, niin suurin toivein istutin kalliit liljanjuurakot sen tilalle perustamaani kukkapenkkiin, ja nehän mätäni. Sen sijaan niiden tilalle puolihuolimattomasti ostetut tarha-alpit on viihtyny ja levinny hurjasti. Palavarakkaus on kans pärjänny.
Mikäs siinä. Ajatus vain oli alunperin, että korkeat liljat vähän niinkuin näkyis sieltä hieman ylempää pihalle asti, mutta alpit on liian matalia (!) - rakkaus sentään näkyy, jos osaa katsoa sinnepäin. Vois syksyllä siirtää alpeja jonnekin näkyvämmälle paikalle. Talven yli säilyneet jaloleinikit on hävinneet, ei ne jaksaneet kuivaa kuumaa kesää, vaikka välillä kastelinkin.

Viikonlopuksi luvattiin sadetta, mutta aika vähän sitä loppujen lopuksi tuli. Ainakaan sadevesitynnyrissä se ei näy.

Jotenkin surullinen olo. Ollu koko viikonlopun. Esikoinen meni kesäloman viimeisiksi viikoiksi töihin, sille on varmaan aika kova urakka tehdä 8 tunnin työpäiviä kun ei oo yhtään tottunu...

11 kommenttia:

  1. Hiljainen ja vähän viileämpi aamulenkki kuulostaa hyvältä. Helpompi koirillekin. Voi toista, sä oot sen turva ja kallio.
    Kukat on päättäneet sun puolesta, miten puutarha kukkii ja elää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinhän ne päättää. Hyvin usein tällä pihalla päättävät olla täyttämättä mun toiveita, mutta onneksi ees joku viihtyy ja vihreää on!

      Poista
  2. Puutarhassa ei aina voi päättää itse, kukat viihtyy tai sitten ei :)

    Kyllä se kumminkin hyvää tekee esikoiselle kokeilla työelämää. Pian niihin pitkiin päiviin tottuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tytölle tekee tosiaan hyvää tehdä töitä. Itse se tuskin on samaa mieltä, olen valmistautunut kaksi viikkoa kestävään valitukseen :)

      Nyt kyllä kuivuuskin on vaikuttanu, vaikka kasteliskin niin ei se koskaan oo tarpeeksi. Enkä raaski vähiä vesiä kaivosta nostaa pihalle kaadettavaksi...

      Poista
  3. Aikä lämmintä on jo heti aamusta, ei ihme, jos varjo houkuttelee (ja se kosteus).

    Meillä on yöt ollu kuitenkin sen verran "viileämpiä" että silloin tuulettamalla pystyy nukkumaan ja saa kämpän ihan siedettäväks.

    Jaksua viikkoon sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Hyvä jos viilentyy ees yöksi! Meillä ei tuolla vintissä ilma liiku kuin puhaltimen avulla.

      Poista
    2. Mä saan onneksi mun makkarista kaksi ikkunaa eri seiniltä auki, kun kuitenkin on iltapäivä- ja ilta-auringon puolella. Kuopuksen huone on kaikkein "viilein", sinne paistaa vaan aamuaurinko.

      Poista
  4. Täällä on tullu rankastikkin vettä, eilisen, yön ja aamun aikana. Nyt on nihkeän lämmin ja saepilven näkösiä on vaanimassa taivaalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just katoin että siellä teillä lännen puolella on salamointia. Toivottavasti ilma kevenee!

      Poista
  5. Pujo rehottaa ikävän tuhdin näköisenä, en muista tällaista määrää lähimenneisyydessä :-(

    Tarha-alpi on ihanan kiitollinen kasvi. Minullakin se on ikävä kyllä tuolla pihan perällä, kun muualta ei aikoinaan noille ihanille vaihtotaimille löytynyt paikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alpi tuntuu leviävän varsin halukkaasti, siksi meinasinkin, että siirrän sitä, josko vaikka suostuis kasvamaan uudessakin paikassa.

      Poista