Sieniä ja koiranjalkoja

Hirvittävän synkkä aamu oli. Nyt jo aurinko pilkahtelee ja on valoisampaa, mutta kun kuuden maissa heräsin (niin, just pääsin sanomasta että nukun kasiin nykyään) niin oli niin ankeaa ja synkeää. Kyllä se sitten iloksi muuttui, kun ulos pääsin. Suhteellisen lämmintä (jotain 16 astetta) ja puuskainen tuulikin oli lämmintä. Tai ei ainakaan kylmää.

Näin kanttarelleja ekaa kertaa tänä vuonna!
Pieniä ja kuivia, mutta niitä ne oli. Enempää en nähnyt. Enkä poiminut. Pari haperoakin näin.


Ja tämmösen, luulen että se on keltalieko. Pitää nopeesti ottaa kuva, jos meinaa saada otoksen, jossa ei näy koiranjalkoja. Aina tulevat siihen. Syötiin puolukoita koirien kans. Ne on kyllä niin ihanat lenkkikaverit, yleensä. Metsä oli hiljainen, ihan säikähdin räpistellen lentoonlähtevää lintua ja palokärjen huutoa. Ajattelin, että se on siinä kelossa, ja tiirailin sinnepäin, mutta ei ollukaan keloa enää! Se on varmaan viimepäivien tuulessa kaatunu.

Yyh, joudun oleen siellä navetassa viikonloppuna ihan yksin, emäntä on joutunu sairaalaan ja isännästä ei taida sinne olla. Ja jonku pitää lapsiakin kaitsia. Pystyn perustyöt tekeen, mutta en mitään erikoisempaa. Ja mahaan sattuu sappivaivaisesti. Toivottavasti menee ohi ennenku työt alkaa, ja toivottavasti en saa sitä flunssaa, mitä esikoisella tuntuu olevan tuloillaan.


Kommentit

  1. Oi voi, mä en edes ole ajatellut sieniä kun on ollut niin kuivaa, mutta ehkä niitä (pieniä ja kuivia?) kuitenkin jonkin verran tulee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa käydä katsomassa, ne on saattanu vaan piileksiä kuivan ajan :)

      Poista
  2. Meillä mies toi ison korillisen kanttarelleja kotiin eilen, eikä olleet pieniä ja kuivia. Tein kastiketta, ja jäihän niitä tietty täksikin päiväksi, taidan tehdä kanttarellipiirakkaa. Ihmeen paljon niitä nyt löytyy, kun helteiden jälkeen satoi muutaman kerran rankasti.

    Meille tulee huomenna pojan kaksoset viikonlopuksi, varmaan piristävät tätä oloa...

    Toivon sulle mahakivutonta ja flunssatonta työviikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kyllä niitä paikoitellen on, kun torillekin asti tulee jostain. Noista neljästä pienestä ei kyllä ihan soosia saa aikaseksi...

      Poista
  3. Sulla on kyllä ihanat lenkkikaverit. <3 Kateeksi käy, sillä koiran kanssa on niin ihanaa lenkkeillä. Siinä koiran pysähtyessä nuuhkimaan sitä sun tätä, on ainakin itsellä tullut monesti huomattua metsässä asioita, joita en todennäköisesti ilman koiraa olisi koskaan huomannut. Just Suomessa oli taas puhetta koirasta...
    Mulla on nyt ensin kummikoira. Meidän eläinlääkäripariskunta sai sunnuntaina uuden koiran, ja minusta leivottiin sille kummi. Ensi viikolla pääsen vihdoinkin tapaamaan tätä kummilastani. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on ihanat! Mullakin oli joskus kummikoira, cairnterrieri.
      Meän koirat yleensä menee niin tohinalla eteenpäin, että hyvä kun kerkee jalkoihinsa katsoa, ettei kompastu :) jos jään ihaileen maisemia tai jotain, niin toinen tulee heti kärsimättömäksi.

      Poista
  4. Kyllä metsässä sielu lepää, se on yksi syy sille, miksi kävelen metrolle aamuisin. Sen verran kuitenkin puita ja muuta luontoa, että ei niin haittaa, vaikka kaupunkilainen olenkin.

    Sienet <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se luonto lähde ihmisestä, vaikka se kaupunkiin muuttaakin. Onneksi pääkaupunkiseudullekin on jätetty metsiä!

      Poista
  5. Toivottavasti sinulla ei tule liian rankkaa siellä navetassa.

    Me on syöty muutama kerta kanttarelleja, ihan hyvän kokoisia. Täällä saaressa niitä on aina. Mustia torvisieniä vein kotiinkin jo alkuviikosta. Suppiksiakin tulee, pikkurillin kokoisia vauvoja näkyi, jätettiin kasvamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt sain kuulla, että ainakin perjantaina on tilalla nuori mies, joka siellä navetassa myös voi autella ainakin koneiden kanssa.

      Täällä ei tosiaan oo ees niitä nummitatteja, mitä yleensä on joka paikassa röykkiöittäin. Eikä kärpässieniä. Ihan yksittäisiä sieniä siellä täällä, haperon tms. näköisiä. Pioneereja, jotka mönkii kuivasta maasta.

      Poista
  6. Hieno lieko, onkohan tuo harvinainen? Terveenä pysymistä toivottelen ja sujuvaa työvkla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      On nuita tuossa mettässä enempikin, mutta niitä taitaa olla eri lajeja. En oikeen tunnista niitä, riidenlieko on noista sanikkaisista ainoa, jonka tunnen.

      Poista
  7. Synkkää oli, mutta onneks lämmintä. Edellispäivänä olikin ihan vilu, kun tuuli niin kovasti. Tuntui että tulee ihan mökkiin saakka. Hrrr...en tykkää, että kylmät kelit saapuu.
    Vaikka metissä ollaan tarvottu, sienet on pysyneet piilossa. Ehkä ollaan väärillä paikoilla. Tosin ei olla etsittykään, kunhan muuten vain siellä laukkailtu :)
    Hieno tuo lieko. Ja koiranjalat kans.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei täälä ole. Eipähän tartte kerätä :) voi tyytyä poimimaan rupisia omenoita pihalta sankoon.
      En miekään tykkää kylmistä keleistä ja harmaista päivistä. En meinaa osata kääntyä syksymoodiin ollenkaan, vaikka kesä oli niin pitkä ja hieno. Ehkä just siks? Siihen ehti liikaa tottua. Edelliskesäkin oli kai siirretty tälle vuodelle.
      Sen verran tein myönnytystä tänään, että pidin villasukkia.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

как мило!

:´´(

Elämäni risukasassa