lauantai 4. elokuuta 2018

Silmät ja silmättömät

Tyhjensin vaihteeksi riistakameran. Oli kolminumeroinen määrä otoksia taas, eikä yhtään villieläimiä. Tai oli ehkä yks, lentävä sellanen, pimeessä. Meni vaan valoviirut videolla (joka on paljon vähemmän valovoimainen kuin pelkkä kuva) ja stillkuvassa ei näkyny mitään. Hehkuukohan lepakoiden silmät, vai olikohan se pöllö... en tiiä kiiluuko niidenkään silmät pimeessä.

Saatte sitten nauttia taiteellisesta otoksesta, jossa on koira kirkkaassa auringonpaisteessa. 

Ja tässä on "äiti" ja "äitin" kaveri menossa kattoon, näkyykö pyöräilijöitä. En varsinaisesti tykkää olla koiran äiti, mutta kun kaikki muut perheessä puhuu koirille (ja toisilleen tietty kans) minusta äitinä, niin vähitellen se on solahtanu minunki kielenkäyttöön. Typerää, tiedän.

Haaveilin siitä rauhassaolosta eilen, ja tänäiltana mulla on "omaa aikaa". Kaikki on muualla. Ajattelin tänään, että mitä jos mun pitäs lähtee noiden touhuajien mukaan jonnekin musiikin pauhuun, ja tunsin itseni tooosi väsyneeksi. En olis millään kyllä halunnu, onneks ei tarvinnukaan :)

Kävin kävelyllä - nyt on hyvä, kun ei oo enää niin kuuma - istuin ulkona lukemassa ja syömässä jäätelöä. Tein vähän pihahommia. Oon keränny lenkiltä mm. metsänätkelmän ja sinisen akileijan siemeniä, ja heittelin nyt niitä pihalle. Keräsin omasta vaaleanpunaisestakin akileijasta siemeniä, laittelin akileijat valkoisen vastaavan juurille ja metsänätkelmää sinne tänne, erilaisiin paikkoihin joko siltään tai hiukan peiteltynä, en tiedä millaisesta tavasta se pitää. Tuli mieleen, että sitä vois toistekin kerätä ja laittaa keväällä vaikka kukkapurkkiin tuoksuherneiden kanssa. Jos vielä elän.

Haravoin omenia :) niitä matoisia ja muumiotautisia raakileita. Caran mies sais varmaan hepulin jos näkis mejän omenatarhan...

Piti tänään taas sataa ja ukkostaa. Satoikin ehkä neljä pisaraa. Varsin "hauskasti" taas tutkan sadealueet haipuu ennen meilletuloa tai kiertää joko pohjoisen tai etelän kautta. No, ehkä yöllä sitten. Ennemmin tai myöhemmin ja lopulta kuitenkin liikaa, kun luonto ei tunne kohtuullisuutta.


14 kommenttia:

  1. Meilläkin satoi viisi minuuttia! Hyvä alku kuitenkin. Ja huomiselle on luvassa ensimmäinen alle kolmenkympin päivä. Ajattelin sille vähän isompia siivouksia... Maanantaista kun taas pitäisi palautua näihin +34°C lukemiin.

    Ihan jo tästäkin syystä odotan Suomen reissua tosi paljon. Plus niistä muista syistä sitten vielä enemmän.

    Tuo riistakamera olisi kyllä mielenkiintoinen väline. Vaikka eihän meillä täällä mitään liiku. Paitsi muutama vuosi sitten tömpsähti villisika keskellä kirkasta apäivää puutarhaan. Sekin oli eksynyt ja poliisit lopettivat sen, koska oli ollut jo kolarissa (toinen etujalka oli ikävästi poikki) ja sen takia yritti käydä ihmisten päälle. Siinä oli kyllä sellainen kokemus, että riitti sitä lajia hetkeksi aikaa. Eikä niitä nyt enää tänne tulekaan, tuokin ressukka oli täysin eksynyt ja monestakin syystä ihan paniikissa sekä siitä syystä niin päällekäyvä. Mutta olis se kuitenkin kiva nädhä, onko täällä öisin jonkinlaista liikennettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä meilläkään mitään kummempia oo käyny, ja vaikee käydäkään kun on piha aidattu... näätä ja orava. Kissaa ei lasketa ku se ei oo villi. Ai niin ja rotta!
      Toivottavasti teillä viilenee!

      Poista
  2. Hauska otos "silmättömästä" koirasta varjoineen :)

    VastaaPoista
  3. Täällä on viime yönä satanut vähän, siinä kaikki. Uimarannallakin oli nurmikko märkää. Ja 11 kpl tyhjää tölkkiä keräsin muovikassiin, nuorison jäljiltä. Tienaa noinkin :)

    Hehee, ei tuo mies hepulia saisi, mutta kysyttäessä neuvoisi. Löytäisi ainakin useita tapoja parantaa teidän omenatarhaa, jos päästäistte hänet leikkaamann keväällä :) Meillä on omput sileitä ja kauniita, vähän tavallista pienempiä, ehkä kasvavat vielä toki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran tiiän, että muumiotauti tarttuu ja ne omput pitäs hävittää tarkasti. Ja se kevätruiskutus auttais noihin madonreikiin. Yhdessä puussa on kamalasti kuolleita oksia ja sen runko on ihan laho, se pitäs kaataa muttaku ei raski. Luultavasti romahtaa jonku lumisateen jälkeen.

      Poista
    2. Näytin miehelle tuota sinun omppukuvaasi. Hän sanoi, että "ainakin pihlajanmarjakoi on asialla ja lisäksi voi olla muumiotautia, sitä on vaikea kuvasta päätellä, se ruskettaa omenat mädän näköisiksi myöhemmin. Molemmissa tapauksissa omput pitäisi hävittää pois pihapiiristä (ei kompostiin). Omenat ja syksyllä putoavat lehdet, kaikki pois. Niissä säilyy nuo taudit ja tulee helposti lisäksi omenarupea. Sitten, vielä, ensi keväänä pitäisi leikata omenapuut niin, että ilma pääsee kiertämään hyvin puiden oksistossa, se torjuu tauteja".

      Poista
    3. Kevätruiskutukseen meillä käytetään luonnonmuista nekoa:
      http://www.neko.fi/Neko-Kev%C3%A4truiskute.php

      Poista
    4. Nekoa mieki käytin sillonku käytin. On se muumiotautia, omput menee valmiin sokeroidun uuniomenan näköisiksi, ja pihlanmarjakoita on ollu aina, nyt kai enemmän vielä ku pihlajaa ei enää oo tuossa vieressä. Mutta kun ei me tehdä niillä ompuilla oikein mitään, niin ei tuu hoidettua puitakaan.

      Poista
  4. Meillä on saatu molempia, sateita ja ukkosia. Nyt on rauhallista ja ihan kiva kesäkeli.

    Koira edestä ja koira takaa - toisin tuosta riistakameran kuvasta kaveria on vaähän hankala tunnistaa ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienosti on sade meitä väistellyt, mutta yöllä kuului ropisevan. Viileys ulkona on ihanaa pitkästä aikaa!

      Poista
    2. Pakko tunnustaa, että niin mustakin.

      Varsinkin kun ajoin ilmastoimattomalla autolla aika pitkän matkan!

      Poista
  5. Sisareni mielestä olen sen koiran eno...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. XD no niinhän se menee :) tätilässä mejänki koirat käy, serkkukoirien luona. Tai serkun ja veljen itse asiassa...

      Poista