Paluu arkeen

Käytiin sukuloimassa viikonloppuna, kun osui tyttären ja miehen vapaa perjantai yksiin. Oli mukava reissu sitten kumminkin, vaikka siskolla oli jo yksi vieras, ja epäilin, ettei mahduta ja kun se vieraskin on omanlaisensa... Isä lahjoitti mulle sähköpyöränsä - Helkama Jubilee - kun se vaihtoi kolmipyöräiseen sähkövehkeeseen. Pyörä sekin on, vaikka kuulemma kulkee polkemattakin. 



Vielä en oo päässy kokeileen, mutta jahka sade lakkaa ja varvas paranee. Eilen käytiin koko perhe syömässä ulkona (isä anto rahaa sanoen, että menkää vaikka syömään yhessä) ja ilta meni siihen, sohvalla torkkumiseen ja saunassa käymiseen. Jestas miten olinki väsyny, nukuin sohvalla ties kuin kauan ja sit vielä tosi hyvin yönkin. Otin peiton jo käyttöön, ehkä silläkin oli osuutensa hyvinnukkumiseen - mutta kesä loppui sitten siinäkin asiassa. Pussilakanalla ja viltillä nukkunu tähän asti.

Ei kahta ilman kolmatta, sanovat. Perjantaina ruuvasin riistakameraa paikalleen, ja kun siinä tiellä roikkui sähköpistoke, vippasin sen muka toiselle puolelle mutta osuikin johonkin ja kimmahti piikki ojossa mun otsaan. Hyvä kun pysyin korokkeella, kun sattui niin, ja otsaan nousi mojova patti. Kaivelin pakastimesta parsakaalin palasen, ja haudoin sillä pattia niin ei tullu mustelmaa pahasti - kipee muhkura kyllä jäi. Siskon luona potkaisin varpaat saunan kiviseen kynnykseen, napsahdus kuului ja vissiin meni ihan luu rikki kun varvas alkoi heti mustua. Oon teipannu sen viereiseen varpaaseen. 

Piti viedä lapsiakin aamulla, toinen toiseen kaupunkiin ja toinen toiseen. Esikoinen oli kattonu väärin aikataulua, onneksi varmistettiin se ajoissa niin voitiin suorilta lähtee eri suuntaan. Kytkinjalka on kyllä vähän kipee. Ja auto pörisee kovasti. Pelkään, että takapönttö putoo tielle. 

Oli niin hieno taivas aamulla, että piti sählätä hieman puhelimen kanssa vaikka ajoin. Yleensä vältän moista. Ja eihän se kuvassa näytä sit juuri miltään, olis pitäny rajata ja vähän tuoda takaisin hävinneitä värejä. Mahtavan oranssissa valossa kylpi kaikki paikat.

Sitä tavaranhävitystä piti suorittaa, ja tuolta reissulta tuli mukana sähköpyörä, kaksi laukkua ja kolmet kengät :D Mutta hei sähköpyörä, kun mulla ei nyt just oo ollu pyörää - se tytön pyörä, jota aioin tarvittaessa lainata, onkin rikki eikä kukaan korjaa. Ja siskolta sain Marimekon mustan käsilaukun, kun mun edellinen "talvilaukku" on jo ihan nuhjuinen ja oon aatellu että pitäs vaihtaa. Ja isot matkakassit meillä kanssa alkaa hajoilla, on rikkinäisiä vetskareita ja hajonneita hihnalenkkejä... löysin kirpputorilta nahkaisen ison matkakassin, kaksi euroa 25 senttiä. Oli mun mielestä hyvä ostos, vetskarit on kunnossa eikä reikiä oo :) voi heitellä vastaavia rikkinäisiä sit pois. 

Mutta ne kengät. Niitä en voi selittää. Jouduin muiden ihmisten tavaranhävitystoimien uhriksi! 

Kommentit

  1. Toivottavasti varpaasi paranee pian - varpaat on ihmiselle yllättävän tärkeät kapineet! Huomasin sen silloin, kun omani ei toimineet (eikä toimi toisessa jalassa kunnolla vieläkään ja joidenkin kenkien jalkaan laittaminen on hankalaa). Pienet nakkulat ja niin tärkeät :)

    Ja nuo tavarat: jos ne on tarpeellisia, niin sittenhän ne ajaa asiansa. Ja niin kuin sanoit, vastaavia risoja voi heitellä pois. Äläkä nyt missään nimessä ota stressiä tästä tavaranhävityshommelista, ethän <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ota, omaksi ilokseni vaan sitä teen :)
      Pienet nakkulat (mikä ihana sana!) mutta varsikin jos on kipeet niin kylläpä ilmoittelevat olemassaolostaan!

      Poista
  2. Aijai, ihan sattui mullakin otsaan jo lukeminen. varpaat on muutenkin kipeät..

    Ihana kuva ja mahtavaa, että sait sähköpyörän!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hieno kyllä :) sillä polkasee naapurikylälle maitopurkkia ostaan hujauksessa!

      Poista
  3. Wow, sulla on sähköpyörä! Mä niin toivoisin sellasta, tavallisella ei jaksa polkea, mutta sähköinen vois auttaa alkuun...

    Paras pyöräilykausi taitaa olla jo takana mutta nauti silti!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nyt kun sais vielä opetettua koirat istumaan korissa mukana, niin pääsis niiden kanssa reissaamaan :)

      Poista
    2. No sitten te kyllä ootte melkonen näky ;-)

      Poista
    3. Hesassa ja Hyvinkäällä kun asuin, mun koira matkasi sujuvasti korissa. Osasi hypätä vauhdissa syliinkin, jos väsähti. Sateella oli kuin ET sadeviitan alla :) Nää vaan tutisee ja haluaa pois korista, kun ei oo tottuneet...

      Poista
  4. Onnea sähköpyörällesi! Mä olen täysin rakastunut omaani. Vaikka pidän kovasti autoilusta, on nykyään autolla liikenteeseen lähteminen hyvin vastahakoista. Varsinkin, jos on kaupungille lähtemisestä kyse. Se ratkaisevin tekijä noissa kaupungilla kulkemisissa on tämän pyörän kanssa se, että mulla on siinä takana iso kori, jonne saan ostokset ja käsilaukun. Entisessä pyörässä ei sitä ollut ja vähänkin painavampien tavaroiden kuljettaminen ohjaustangossa tai repussa on ärsyttävää. Menee hän se pakon edessä, mutta ei ole mukavaa.

    Häpeäkseni on tunnustettava, että olin aliarvioinut sähköpyörät aivan täysin. Olin ajatellut, että sittenhän voin samantien ostaa mopon. No, polkemattahan tuo ei liiku ja kun polkee tarpeeksi reippaasti, moottori menee automaattisesti pois päältä eli hyvin saa kyllä hien pintaan silläkin. Ja nyt näiden keuhkoleikkausten jälkeen tuo on aivan huippu väline. Olisi ollut ilman niitäkin ja varmasti olisimme se siinäkin tapauksessa hankkineet.

    Vai on sinulla tatti otsassa. ;-D Ehehehe, olinpas nokkela.
    Onneksi ei kuitenkaan osunut silmään tai nenään. Kipeetä teki tosin nytkin jo lukiessa. Kaikkee näiden kallojemme täytyykin kestää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta, silmälasit siinä olis varmaan hajonnu tai ainakin pahan naarmun saanu, jos olis vähän alemmas osunu.

      Kerran oon kokeillu anopin sähköpyörää, ja ylämäessä se oli aivan ihana! Täällä kun noita mäkiä riittää.

      Poista
  5. Oi että, sähköpyörä! Onnea siitä! En ole koskaan päässyt kokeilemaan, mutta mieli kyllä tekisi.

    No oletpas itteäs telonnu, toivon pikaista paranemista <3

    Tuohon kuorsaamisasiaan vielä...olen takuulla tästä kirjottanutkin, mutta enhän minä lahopää mitään muista. Mun miehen kuorsaus loppui "kuin seinään", kun hän sai C-PAP koneen, ja sen käyttöönotto oli ihan ihmeellisen helppoa, vaikka lääkäri sanoi, että usein kestää jonkin aikaa ennen kuin siihen tottuu. Nyt me voidaan nukkua taas samassa sängyssä, ja miehen unenlaatu on parantunut huimasti, enää ei väsytä päivisin. Mutta sillähän todettiinkin uniapnea, ja ne hengityskatkokset olivat kauheita, vaikka eivät hengenvaarallisia olekaan. Niin, tässä tuli takuulla "vanhan kertausta" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tällä miehelläkin on ollut hengityskatkoksia, mutta ei ne varmaan täytä uniapnean kriteerejä. Ja kun ei se yleensä kuorsaa silleen... on paljon vähentyny sen jälkeen, kun se lopetti konepajan varastolla. Siellä oli jotain limakalvoja ärsyttävää tai tukkivaa ilmassa.

      Poista
  6. Voi harmi, patti otsassa, anteeksi, että hymyilen. Paranemista!

    Sähköpyörä on tosi kätevä, meillä on vaan joka paikkaan sen verran matkaa, että se ei riitä. Auto tarvitaan myös tavaroita vartenhan. Mutta huvireussuille voisin harkita, jos ja kun budjettiin mahtuu jonain kesänä. Kokeilin tässä kylällä asuvan ystävän Sähköpyörä, tosi mukava ajella jyrkkä mäki ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anopin mies ajelee pitkiäkin matkoja sähköpyörällä, mutta huvireissujahan nekin on. Taannoin kävivät pyörillä täällä (matkaa on parikymmentä km suuntaansa) poimivat ämpärillisen viinimarjoja mukaan ja veivät mennessään.

      Onneksi patti ei mustunut :)

      Poista
  7. Wautsi, sähköpyörä! Onpa kiva, että sait, jospa lähdet valokuvausreissuille sillä :) Ikinä en ole moista päässyt kokeilemaan, mutta uskon, että on oiva peli. Oma tavallinen fillari vaihtoi osoitetta, tytär tarvitsee sitä nyt enemmän kuin minä, niin annoin hälle. Täältä nyt täytyy jokatapauksessa autolla lähteä jokapaikkaan ;)
    Kyllä ne kengätkin ihan tarpeellisia on, älä sure. Ja jos vaikka on syksy/talviversioita, niin kestäähän kauemmin jos ei käytä vaan yksiä. Heh, paraskin puhuja täällä...
    Voi, toivottavasti varpaat ja pää on jo paremmat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mieki tämmönen pihi ihminen, jos on hyvät kengät niin ainahan niitä voi joskus tarvita! (ja sit ne unohtuu jonnekin homehtumaan)

      Tänään on jo hienompi ilma ja varvas tosiaan parempi, saatan kokeilla pyörää...

      Poista
  8. Hienon pyörän sait :) Paljon on minun kuulemisten perusteella lisääntyneet nuo sähköiset pyörät. En kyllä ite taitas uskaltautua semmosellakaan törttöilemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkee niitä nyt enempi, kun on vissiin hinnat vähän pudonneet. Liian kalliit meikäläiselle toki olis ite ostaa.
      Isä sanoi "tuirineensa" sillä kolmipyörälläkin, mitenköhän senkin liikkuminen kohta enää sujuu...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

как мило!

Elämäni risukasassa

Kukkia ja perhosia