Viiminen kerta!

Heheh, taas on jotakuinkin vuosi selvitty! Yhtään rakettia ei oo tähän talouteen ostettu - mies on selvinnyt monen raketinmyyntipisteen ohi sortumatta :) Voi olla, että jos sää sallii, mennään katsomaan jotain ilotulituksia, mitä täälläpäin aiotaan järjestää. Näyttäähän tuo ennuste vähän kehnolta kyllä puolen yön tulia ajatellen, mutta onneksi on aikaisempiakin.

Viimeisen kerran tälle vuodelle vähän valitan. Oon eilen ja tänään kompuroinut imuriin, jonka mies jätti taas lojumaan käytettyään sitä omiin juttuihinsa. Aina se jää. Mainitsin asiasta sillon eilen, vastas "no se nyt jäi". Mie sanoin "aina jää". Se sano "no ei se kyllä aina jää". Mie "aina". En maininnu sitä, että aina sen myös pitää kieltää kaikki kritiikki :) Ja imuriinhan se ei koskenu. Toisten pitäs sen jäljet korjata. "No onko se niin vaikeeta viedä se pois?" se kysyy, mutta annas olla kun on lasten jättämistä tavaroista kyse - hänelle se todellakin on vaikeeta, hän ei kuulemma niiden jälkiä ala korjaamaan.

Viime aikoina tuohon on myös ilmestynyt iso muovinen droonilaukku, lattialle, tilaa viemään. Mie oon siihenkin jo pari kertaa jalkani lyönyt. Meillä ei olis tilaa tuollaiselle, mutta aina on olevinaan tilaa miehen jutuille. Kuopuksen reissulaukku on keittiön lattialla, siihenkin oon kopsahtanut. Tänään sinne ilmestyy myös esikoisen reissulaukku.

Joulukuusi on alkovin ovensuussa, alkovin lattialla sen edestä siirretty pärekori, jossa on uunipuita ja sytykkeitä - puita on myös muovilaatikossa olkkarissa, mutta laatikko on työnnetty tuolin alle - tuolin, jossa ei voi istua, koska miehen asentama kaiutin on seinässä sillä kohtaa. Alkovissa on myös puolitoistametrinen vaateteline, koska vaatteet ei enää mahdu kaappeihin. Pari kassia, joissa on joulukoristeita. Taittopatja siskon yöpymisen jäljiltä. Sinne ei siis mahdu pyykinkuivausteline, koska siellä ei sitten mahdu edes käymään. Tai oli se siellä, koska se ei mahtunu muuallekaan. Tyhjensin sen justiin, ährästin siellä pussien ja muun roinan seassa, että sain sen telineen tyhjäksi ja nostettua joulukuusen yli olkkarin puolelle, jossa täytin sen pestyllä pyykillä. Se on taas kohta siirrettävä, koska muistin juuri, että mies käski mun lämmittää uunia. Siirrän sen siis telkkarin eteen, ja kun esikoinen tulee, teline on taas siirrettävä johonkin, koska tyttö tahtoo kuitenkin katsoa telkkaria.

Niin kovasti toivoisin, että olis tilaa vähän enemmän! Tosin ainahan se tila täyttyy, mikä on. Jos antaa täyttyä... unissa sitten muutan uusiin tilaviin koteihin.

Viime yönä unessa muutin siskoni kanssa omaan lapsuudenkotiini. Se tuli varmaan uneen siitä vanhojen karttojen katselusta... vuonna 1955 kotini paikalla ei ollu muuta ku luonnontilaista maata

mutta 1978 nelostiekin oli ilmaantunut ja seutu näytti tältä:

Nykyään se näyttää tältä:
Tuostakin näkee, miten entinen valtaväylä on muuttunut paikoin pyörätieksi ja varsinainen autotie on käännetty kulkevaksi toiseen suuntaan. Tuosa "va":n kohdalla.

Niin, oon aina ihaillut ihmisiä, jotka jaksaa olla kiinnostuneita jostain ihan innostukseen asti, ja harmitellut, että mulla ei semmosta oo. Mutta onhan mulla aina välillä! Kartat vaikka. Tähtitaivas ja ilmakehän ilmiöt - pilvet, sää, ilmavirrat. Kivet, geologia, mannerliikunnot, tulivuoret, jääkauden jättämät jäljet. Fauna ja flora. Lääketiede ja eläinlääketiede. Valikoidusti historia. Paleontologia. Tänä vuonnakin luin yksitoista lääketiedettä ja sen historiaa käsittelevää kirjaa. 11/59, melkein viidesosa vuoden aikana luetuista kirjoita. Dekkareita 23/59. Tietokirjoiksi laskettavia 24/59.

Ehkä parasta mun "lukuvuodessa" oli Viveca Stenin kirjojen löytäminen ja "Viisaita ja veijareita geologian maailmassa" -kirja.

Tuossa kun puhuin niistä kurjan fiiliksen kuplista, joita nousee menneisyyden mudasta, niin tässäpä oli asiaa sivuava juttu nykypäivästä. Ei mulla ollu oikeestaan kavereita, ja isällä ja äidillä oli ne omat murheensa ja elämänsä. Koen, että olin ylimääräinen vaiva ja riesa, ja ylipäätään synnyinkin vain äidin jonkinlaisena juonena isän pitämiseksi itsellään. Onnistui 9 vuoden ajan. Laskin vain 1+1 kun kävi ilmi, että isällä oli toinen nainen 10 vuotta ennen eroamista.

Pistin nyt tulet uuniin, mutta huomasin, että eihän meillä oo sisällä tarpeeksi puitakaan. Unohdettiin vissiin sahata niitä. No, käyn koluamassa liiteristä jotain. Onhan se jo aika vaihtaakin yöpaita päivävaatteisiin.

Kommentit

  1. Mä oon vielä ihan possupuvussa... aamukahvitkin juomatta.

    Tuossa "tila täyttyy" -asiassa sä olet kyllä niin oikeassa. Mä taidan vaan olla hupsu kun haaveilen siitä pienestä kodikkaasta helposti siivottavasta kodista (joku huomautti, et just pieni on vaikee siivota kun sitä tavaraa on...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäs sit sitä konmaritusta harrastaa :)

      Poista
    2. Njääääh, ei kai!?!

      Mainiota uutta vuotta toivottelen sulle

      Poista
  2. Voin kertoa, että tilalla on kyllä taipumus täyttyä. Ja siivottavaa tulee lisää.

    Vanhoista kartoista kommentoin jo edelliseen juttuusi. Meidän kylästä on paljon satoja vuosia vanhoja piirroskarttoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta oli aikanaan, kun jostain 28 neliöstä muutettiin 64 neliöön... se oli ihana valoisa asunto, eikä naapurien mäike kuulunu :) Sieltä sit muutettiinkin taas 40 neliöön.

      Poista
  3. Minä niin ihailen sinun rehellisyyttäsi blogissa. Monetkin bloggarit "kaunistelevat" elämäänsä, mutta sinä et!

    Toivotan sinulle ja perheellesi oikein hyvää vuotta 2019! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän täällä olis pakko kirjottaa edes totta, mutta mie varmaan kirjottelen aika paljon juuri ikäviä asioita. Jotenkin en uskalla toitottaa iloisia asioita, kun pelkään että ilo otetaan pois.
      Kiitos ja takaisin hyvää ♥

      Poista
  4. Minun omakohtanen tuntuma on se, et olipa tilaa, vaikka kuinka paljon, aina se täyttyy. Pitipä tuijottaa kauan karttaa, ennenkö tajusin, et tuossa on Norvatien liittymä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Rinteenmäen tien ovat laittaneet pikku- ja pyörätieksi.

      Poista
    2. Niin, sen mistä on ennenmuinoin ajettu kauas pohjoseen :)

      Poista
    3. Niin, Napapiirintieksihän ne vissiin sitä sano kans. Siitä mentiin ennen nelostietä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

как мило!

:´´(

Kukkia ja perhosia