Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2019.

Yö palaa

Kuva
Hurrinpurrin, tuli kylmä takaisin. Ei ollu yölläkään peiton alla kuuma, ainakaan paljoo. Yöpaitaisillaan ulkona koiria aamupissittämässä hyökyi vilakka ilma paidan alle, kun tein pieniä venyttelyliikkeitä. Nyt on palannut viimekesäinen tapa tehdä muutama joogaliike aamuin illoin portaiden edessä, aamuisin vähän eri aikoina riippuen heräämisajasta ja koirien ulosmenohaluista, iltaisin suurin piirtein samaan aikaan. Vaikka taisin mie sitä välillä talvellakin tehdä. Yhtenä iltana mietin, että tähän palaan kuoltuani. On sitten seuraavilla asukkailla ihmettelemistä joogaavassa kummituksessa.

Syy moisiin ajatuksiin saattaa löytyä kirjasta, jota luen parhaillaan: Suomalaisen kuoleman historia. Sitä lukiessa tajusin muun muassa, että 1860-luvun kauheasta nälänhädästä on vain 150 vuotta aikaa, ja mun isovanhempien isovanhemmat oli niitä, jotka siitä hengissä selvisivät. Mummoni syntyessä oli vielä elossa monta sen läpikäynyttä, ja vielä äitinikin syntyessä. Ilmankos mummo muistutteli aina josk…

Osavuosikatsahdus

Kuva
On menny kolmannes vuodesta, melkeen. Viikoilta 1-17 on ylös laitettuna 29 kirjaa (kolmaskymmenes aloitettu), 231,7 käveltyä kilometriä ja 51 bongattua lintua.
 Tänään kävelyseurana oli fitnessklubilainen ja Adidog :) ne on huvittavan näköisiä, varsinkin tuo pinkki on vitsikäs, kun siinä on housutkin. Se saatiin siskokoiran emännältä, Adidogin pusakan ostin jonku Rekkurescuen tai vastaavan messupaikalta sieltä eläinmessuilta. Maksoi vitosen.

Mustikkakin yrittää kukkelehtia, ja tänäaamuna oli sentään viisi astetta pakkastakin. Ei kannattas antaa lämpimien päivien hämätä!

Pihalla puskee tulppaaneja paikasta, johon en muista niitä istuttaneenikaan. Kai sitten olen. Joskus pidin kirjaa pihajutuistakin, mutta se on jäänyt melko vähälle viime aikoina. Ja mitä se auttaa kirjoittaa ylös asioita, kun niitä ei sitten muista kattoa.

Pyykkäsin kaksi koneellista vaatteita ennen puolipäivää, sitten aioin mennä pihahommiin, mutta lähdinkin lenkille ja nyt väsyttää. Ei aina mee nää suunnitelmat iha…

Kaunista

Kuva
Kyllä on ihana kevät! Viime yönä kyllä tapahtui jotain, tai illalla, kun nousi kova tuuli joka ihan taloa ravisti. Olin pessyt tytön navettahaalarit ja vieny ulos kuivumaan, mietin onko niitä aamulla enää missään kun niin tuulee. Onneksi laitoin monella pyykkipojalla kiinni, olivat tallella, kuivat ja raikkaan tuoksuiset kun äsken kävin ne hakemassa. Tyttö lähtee tänään hoitelemaan valtavia lihalehmiä ja -sonneja Keski-Suomeen muutamaksi viikoksi. Ja onneksi viimein, kolmannella inssillä sai sen ajokortinkin! Sisko lainaa sille autoa, että se pääsee sinne harjoittelupaikalle ajaan. 

Ja oli tosi reilu katsastusinsinööri, otti tytön ajon työaikansa jälkeen ♥ ja muutenkin oli kiltimmän oloinen kuin ne aiemmat kaksi. Mun mielestä kuopus kyllä ajaa ihan hyvin, ei mua pelota sen kyydissä. Eilenkin kun se ajoi mun autolla koululle (niillä oli joku tapahtumapäivä) niin hienosti, se olinkin minä, joka sai auton sammumaan siellä koulun pihalla :) en huomannu että olin laittanu jo vaihteen päälle…

Yllättävää

Kuva
Kylläpä eilen yllätinkin itteni tekemällä vaikka mitä. Koirat on sängellä, auto teipattu - katsastuksen jälkeen talvella hätäteipattu puskuri repsotti taas - alakerta imuroitu, ikkunat ulkoa pesty (pl. kolme kuistin ikkunaa, jotka on liian korkeella) ja yhtä sun toista muutakin. Laiska töitään laskee.

Ei tarvinnu pukea koirille yöksi vaatteita, ei se sänki niin paljoa häirinnyt, ja nyt onneksi kun on lämpimämpää, niin ne ei niin liki ihoa nukukaan. Mutta olipa taas vaikee saada illalla unta, vaikka olin koko päivän touhunnu. Ikäänkuin kävin kierroksilla vielä silloinkin. Ja onneksi en ollu nukahtanu vielä, kun yhtäkkiä miehen päältä kuului surina - arvasin heti, että kimalainen taas eksyny sänkyyn. Silleen aina välillä keväisin sattuu, mistä lie pujottautuvat sisälle asti. Kielsin miestä huitomasta (se oli jo nukahtanu ja ihan unenpöpperössä) ja hain sen lasi+kortti -systeemin, mikä on vintissä ihan sitä varten, että voi pyydystää kimalaiset nätisti, ja poimin ison karvaisen mönkiäise…

Hienoutta

Jotenkin ihan käsittämätön lämpöaalto, ja on vasta huhtikuu! On sentään hieman maltillistettu ennusteita, ei enää hätyytellä hellelukemia viikonloppuna, pakkasta ja vettäkin on merkattu alkuviikolle. Josko palattais normikevääseen.

Eilen oli Koiranpäivä, ja kun oli hieno ilma ja jaksamus, kävin peräti kaksi kertaa lenkillä. Vesipullo piti jo ottaa mukaan, ja tuli tarpeeseen - alastomat karvattomat koiratkin läähätti. Valko- ja sinivuokot sekä leskenlehdet kukkii niin kovasti, linnut laulaa ja välillä kuuluu joutsenen törähdys tai kurjen grruu.

Koiriin liittyy sekin, että tuli postissa uusi akku karvanleikkuukoneeseen. Kuitenkin ihan Moserin laatukone, mutta seitsemän vuoden moitteettoman toiminnan jälkeen alkoi akku osoittaa kuolemisen merkkejä, joten otin selvää saako sen vaihdettua. Youtubesta löytyi vaihtovideo ja Saksasta uusi akku. Sen verran piti itteeni viisaammilta kysyä, että käykö se kun ampeerimäärä oli eri kuin vanhassa. Ja liimata nalletarran pala kylkeen heilumisen estäm…

Liikahdus

Kuva
Ekat valkovuokot bongasin, olis varmaan saanu jo aiemminkin mutta kun en oo jaksanu liikahtaa mihinkään. Tänään olin aika aamusta liikkeellä, enkä pysähtynyt ennenkuin sain käytyä lenkillä ja kirjastossa ja asiamiespostissa ja viemässä lapsia isolle kylälle. Ei tuossa järjestyksessä kylläkään. Sitten vaihdoin mekon päälle ja lösähdin pihalle telttatuoliin, sen jälkeen olenkin ollut taas ihan kypsää kamaa vaikka nukkumaan. Vielä pitäs ruokaa laittaa.

Kävelyreissulla sain myös lintulistaan pari uutta lintua; kaulushaikaran ja tiltaltin. Uskaltauduin tuonne, missä oon monesti kaulushaikaran kuullut, vaikka siellä asuukin koiravihaaja.

Viimeisimmäksi oli tullu pihan kohdalle kyltit että "koiran ulkoiluttaminen kielletty!" - siis että edes sitä tietä pitkin ei olisi saanut kävellä koiran kanssa. Oli päättyvän tien varrella ilmeisesti viimeinen vakituisessa (?) asuinkäytössä oleva kiinteistö, mutta ei edes yksityistie ja pidemmällä oli kesämökkejä. Vihaaja asuu tuollaisen vesilam…

Sosiaalisia pelejä

Kuva
Oi pääsispä sinne erämaamökkiin... nyt olis hyvä aika, kun ei oo vielä hyttysiä. Tai on, mutta ei niin paljon. Just nyt on hyvä, kuopus nukkuu vielä vintissä, mies meni töihin. Mutta ahdistaa silti.

Vaan vettäpä tulee nyt hurjan hyvin! Kun vanhat liki tukossa olleet putket on vaihdettu ja säiliössä taas painetta, tulee ihan erilailla hanoistakin vettä. Mutta kyllä ne tekikin kauan hommia.

Näin vaihteeksi työ(painajais)unia. Taas oli pukukaappi hukassa. Yleensä mie sen unessa oon jossain vaiheessa kuitenki löytänyt, nyt en enää. Joku tyyppi pyysi mua tekeen jotain mielenkiintoisempaa hommaa - niin luulin, mutta se pyysikin toista samannimistä. Ihmettelinkin, miten se minun nimen tiesi. 

Jostain syystä eilen putkahteli vähän väliä mieleen se känniläinen, jota auttelin sillon viikko sitten kotiinsa, kun se oli sammunu asemalle. Miten hyvälle sen nahkatakki tuoksui. Vaikka tyyppi ite haisikin viinalle. Eipä oo tullu oltua niin kiinteässä kosketuksessa vieraaseen mieheen pitkään aikaan. Jä…

Vedettömyys

Kuva
Nyt se mustarastas on sitten ruvennut laulamaan tässä mejän pihan vieressäkin. Miehän oon sitä toivonu jo pitkään, ollu vähän närkästyny ku tarjottavia syömässä kyllä käy mutta menee laulamaan muille maille. No nyt viheltää tuossa ikkunan takana :) se lasketaan kyllä "hiljaisuudeksi", mutta kuusitiaisen yksitoikkoinen ääni on vähän tylsä. Kaikkia ääniä en edes osaa yksilöidä tietylle lajille, mutta tiaisia ne lienee enimmäkseen. Peippo tietysti, ja viherpeippoja on kans. Ja punarinta.

Punoskelin pajua taas eilen ja tänään, oon saanu ehkä vaikutteita Caran kaloista...
Näyttääpä se aika kauhealta nyt tuossa kuvassa... tyhjäsilmäiseltä ja epätasaiselta. Tein hienon siistin reunan ja selkäevän, mutta sitten koko hoito levis ja pyrstöpuolelta alko tippua kepit pois - piti rautalangalla vetää kokoon sitä parista paikasta, ja sitten se ei enää ollukaan niin siisti. Tein tänään toisenkin kalan, nyt jo ennakoin ja kiristin keskelle rautalangan valmiiksi ennen pystypajujen pujottelemi…

HILJAISUUS

Kuva
Nyt on rauhaisaa vähän aikaa! Nuoriso on muualla, miehen kanssa varistellaan - paitsi että se lähti uudella läskipyörällään kamera kaulalla ajeleen jonnekin. Mie en jaksanu, käytiin jo sen kans siellä sun täällä autolla, ja anoppilassa pikapikaa syötiinkin ja sitten mua väsytti armottomasti. Koiratkin on jo lenkkeilleet, ja kylmä kova tuuli on noussu päivän aikana. Sallin itselleni nyt laiskottelun ja rauhasta nautiskelun. Söin jätskiäkin sen kunniaksi :)
Tosiaan nyt kun esikoinen oli siinä iltavuorossaan, kävi ihan hermon päälle se, kun ei saanu olla yksin. Oon kai liian tottunu siihen päiväiseen yksinoloon... ja kun koitin jotain lukea niin jatkuva päpätys kuului. Normaalia puhetta, ei siinä mitään, mie vaan olisin halunnu olla hiljaisuudessa. 
Tänään kun mies ulkoilutteli kopteriaan vesistön äärellä, mie menin laiturille istuun ja aattelin, että tämä on sellasta, joka mun mieltä rauhoittaa. Kimaltelevat aallot, auringon lämpö ja lintujen laulu, ja muuten suht hiljaista. HILJAISTA. …

Luovuttaminen

Kuva
Epätarkka otos kevään ensimmäisistä kevättaskuruohon kukista sinivuokkojen keralla. On vaikee kuvata puhelimella, kun ei näe ruudusta mitään auringonpaisteessa. Mutta kiva kun paistaa. Vaikka päätä särkeekin.
Tässäkin kuvassa on oikeasti vaikka kuinka monta sinivuokkoa, mutta niitä ei nää jos ei suurenna kuvaa.

Menin eilen verenluovutukseen, vaikka oli pakko sitä ennen ottaa päänsärkylääke. Aurinko ja se kahden viikon takainen kolaus varmaan särkee. Ja niskatkin on vähän jumissa, en tiedä onko syy vai seuraus. Päänsärkyisenä ei saa luovuttaa verta, koska luovutus voi itsessäänkin tehdä päänsäryn. No nyt sitten on yksi syy lisää siihen, miksi särkee. Hiljaista oli luovutuksessa, vaikka kellokin oli yli neljä. Kuopus halusi myös kokeilla, mutta pyörtyi jo hemoglobiinin mittauksen jälkeen.

Tänään olis sitten renkaidenvaihtosessio tiedossa. Sitä ennen kuvittelin saavani olla täällä koko päivän vaihteeksi yksin, kun esikoisella oli päivävuoro, mutta se tuleekin kesken kotiin. Aina sillä …

Ihmisyys

Kuva
Jostain luin sanonnan, että "vanhus tekee päivässä vain yhden asian", ja totesin että olen sitten vanhus. Ja se yksi asia useimmiten mulla on se koiralenkki. Tänään olis jooga ja suunnittelin käyväni verenluovutuksessa - tuli taas Veripalvelulta ahdistava viesti, että verentarve on suuri - ja samalla vieväni esikoisen työharjoitteluun. Päätin sitten skipata joogan, olis pitäny autokin laittaa lämmitykseen kun on niin kylmä, ja se on huonosti pihatiellä lämmityspiuhaa aatellen. En illalla tullu aatelleeksi, että yöstä tulee niin kylmä, kun palasin yhdeksän jälkeen viemästä kuopusta koululle ja jätin auton siihen. Usein oon joogan jälkeen niin väsynytkin, että koiralenkki olis sitten jäänyt ehkä kokonaan, ja se on kumminkin tärkeämpi. 
Tuntuu että pystyn rentoutuun vasta sitten, kun ei ole mitään menoja tiedossa. Ja tuntuu, että on liikaa kaikkea. Esikoinenkin on nyt iltavuorossa, mutta jahka päivävuorot taas pyörii, se saa mennä pyörällä junalle. Eilen iltapäivällä vein sen s…

Harmaata tällä kertaa

Kuva
No niin, nyt on taas uusi eduskunta äänestetty ja melkein kaikki on tyytymättömiä. Niinkuin aina. Mikä minua ilahduttaa, niin romukauppias Markus Kuotesaho sai melkein neljätuhatta ääntä, ja jätti taakseen monta öyhöttäjää ja kiihkoilijaa. Kristilliset otti tavoitteekseen "pyhän jysäyksen" eli vaalivoiton - pääteemana tuntui olevan translain vastustaminen. Että sellainen koko kansaa koskeva vaaliteema. Jotkut KD:n edustajaehdokkaat ei muusta puhuneetkaan. Paavo Väyrynen selitti Mäntsälässä taannoin, että jos ei olis mediapeliä, hänen Tähtiliikkeensä saisi kymmenen paikkaa tai yli, nyt joudutaan tyytymään 5-10 paikkaan, mutta "pyrimme sillä hallitusneuvotteluihin". Sitten ei kuitenkaan edes tullut Ylen tenttiin... ja sai kolmasosan siitä äänimäärästä, minkä Kuotesaho. Mutta syy on aina muissa.

No, ei noista kauniita ja rohkeita saa.

Olis pitäny mennä verenluovutukseenkin, mutta hyvinvointini oli vaakalaudalla. Piti ottaa särkylääke, mutta sen voimin pääsin kuitenkin…

Elukoita kattomassa

Kuva
Käytiin tytön kans Elma-messuilla Messukeskuksessa, jossa oli samaan aikaan Lapsimessut, Hupicon ja jotku Eläinystävämessut. Oli vähän vaisummat kuin edellisellä kerralla, kun siellä kävin. Ei ollu mitään lintuja (paitsi Eläinystävät-messun puolella pari papukaijaa) ja muutama hassu kissa, koiria toki, mutta Elman puolella vaan pilvin pimein poneja ja hevosia. Kourallinen nautoja, muttei yhtään lihanautaa, eikä edes esittelyä muuta ku Ylämaankarjasta. Ei kanoja, ei kalakkunoita, ei viiriäisiä. Alpakoita, laamoja ja kolme sikaa. Ai niin, ja lampaita. Aaseja ja muuli.

Toisaalta, kuten tytön kans juteltiin, se messumiljöö on niin stressaava tottumattomalle - ja varmaan vähän tottuneellekin - eläimelle, että ei me kumpikaan haluttais omaa eläintä sinne tuoda kirkuvien ja sylkevien kakaroiden keskelle. Nimittäin ne Lapsimessut tiesi sitä, että joka paikka oli täynnä lastenrattaita ja lapsia. Vähän väliä lemahti vaihtamattoman vaipan haju ja koko ajan oli kauhea älämölö. Siihen päälle taont…

Lisää valkoista

Kuva
Oletteko huomanneet, että valkoiset autot on lisääntyneet?
- Huh, kuulostan hieman skitsofreniselta. Ei, en usko että se on salaliitto :) Viis vuotta sitten lähes kaikki uudemmat autot oli skaalassa 50 shades of grey, nyt niistä iso osa on valkoisia.

Mieheltä kysyttiin kaljakaupassa paperit. Se täyttää tänä vuonna 45 ja sillä on jo lapsetkin kaljanostoiässä... tunnen itseni niiin vanhaksi sen rinnalla. Tosin eipä se pukeudukaan ikänsä, vaan kypsyystasonsa mukaan :) katoin myyjän ilmettä, kun se tarkisti henkkarit, mutta ei värähtänytkään.

Viikko siitä, ku kalautin pääni. Patti on laskeutunut, mutta siellä varmaan on joku verenpurkauma, kun pieni pehmeä (kipeä) pussi löllyy nahan alla. Yäk. Ja aina kun liikun enemmän - joogaan tai kävelen - se osumaa ottanut kohta tulee kipeeksi. Saunassa myös. Kauankohan se mahtaa vaivata?


29 vuotta siitä, kun Miska syntyi.

Värejä ja valkoista

Kuva
Kuskasin nuo lehteätekemättömät paperikukkaoksat pihalle, kiinnittelin vaan tekovihreää niihin ensin. No, sitten kun satoi vettä ja räntää, tuli silkkipapereista hailakoita ja liukuvärjättyjä.

 Räntä muuttui täälläkin lumeksi, sitä on nyt parina yönä satanut. Raikas tuuli tekee pikkupakkasesta purevan, saa ihan talvikamppeissa kulkea vaikka jo osan talviasusteista pakkasinkin kesäsäilöön ja osan pyykkiin.

Oli asiaa isolle kylälle, kävin samalla pitkästä aikaa shoppailemassa. Paljon kaikenlaisia mielihaluja, joita sitten pohdiskelin ja tulin tulokseen, että en mie sellasta tarvi, vaikka onkin halpa ja kiva ja hieno. Paitsi kaksi sinkkistä ruukunsuojusta ostin, niitä en nyt tarvi mutta luultavasti kesällä keksin hyvinkin käyttöä. Jos elän sinne asti.
Näitäkään en NYT tarvi, mutta kesällä kyllä :) sandaaleissa kuitenkin kuljen, toivottavasti. Oli alkuperäinen hinta lapussa 35 euroa, nyt irtos kympillä.

Mutta paitamuoti ei nyt oo taas yhtään mun tyylinen.
Miksi pitää isoille tytöille te…

No nyt se "takatalvi" jo iski

Kuva
Lisäsin eiliseen postaukseen karttakuvan Kyynäränharjusta, kun se oli minusta niin kiva. Unohtu laittaa kirjoitusvaiheessa. Kuveja ja muuta sälää -osastossa on kans kuveja kuukausittain.

Tänäänkin päivä alkoi ihan kivasti, vein tytöt isolle kylälle ja radiokin toimi hetken autossa, sieltä tuli kivaa musaa ja tunnelma oli korkealla. Onneksi oli kuopus mukana - sanoinkin sille, että se on mun henkinen kainalosauva - en olis muistanu ottaa lompakkoa mukaani kun en muistanu, että piti tankata, ja olisin kääntyny väärästä risteyksestä, jos se ei olis ollu tarkkana.

Koirat oli mukana, meinasin käyttää niitä lenkillä toisaalla, mutta keksinkin matkan varrella, että mennään ulkoilualueelle, missä oli kivoja metsäpolkuja. Tai piti olla. Oli annettu sekin moottorikäyttöisten kaksipyöräisten rellestysalueeksi, ja se oli täynnä kuravellisiä ajouria. Lisäksi sinne tuli samaan aikaan isolla autolla (parkkeeras vielä tielle puomin eteen, ei edes parkkipaikkaa katsonut aiheelliseksi käyttää) iso ihmi…

Kyynärän verran harjua

Kuva
Eilen käytiin Liesjärven kansallispuistossa, Kyynäränharjulla kävelemässä. Ja tietty kuvaamassa. Mies kuvaili kameralla ja droonilla, mie vaan kännykällä. Kauhean päänsäryn sain, luultavasti sen takia kun takki painoi niskaa (kiikarit ja puhelin taskussa) ja aurinko puukotti silimään. Mutta hieno paikka se! Käveltiin sinne ja takaisin, reilut kolme kilsaa, ja nähtiin 7 koiraa, joista peräti neljä oli pieniä valkoisia. Ja vaikka tiukka ukaasi oli polun alussa, että koirat pidettävä kiinni, niin eikös heti ensimmäinen ollu irti! "Tuo mammalle keppi! Tuo mammalle keppi!"

Ymmärrän kyllä, että tuntuu hassulta noudattaa kieltoa tietynlaisten koirien kanssa, mutta kielto on kielto ja siihen on syynsä. Prkl.

 Sielläkin oli tämmönen keloinen hirmulisko, varmaan puuttuva rengas valaan ja mursun välissä.

 Luonnon taidetta.  Ihania vanhoja isoja puita!  Sain lintulistaani sieltä harmaalokin, kanadanhanhen ja telkän. Tuolla jään reunalla niitä kanadanhanhia oli, ja hassusti yksi metsäha…

Joutsen puussa

Kuva
Tai melkein. Jos olis hyvä kamera + objektiivi eikä kädet täynnä sinkoilevia koiria, olis voinu tuostaki saada ihan hienon kuvan.

Mutta eipä voi nykyään mitään suunnitella sääennusteen mukaan, kun ne muuttuu jatkuvasti. Kun eilen katsoo että jee, huomenna lähden jonnekin kun on optimaalinen sää, niin tänään ennusteeseen onkin liimattu kova tuuli tai räntäsadetta tai jotain.

Eilen sain lintulistaani kuovin (isosellaisen) ja naurulokin.

Tuolla ne lokit oli, sulavesilammikossa sinisorsien kanssa. Kuovi kuului vain, ja mettänreunasta fasaanin rääkynä.

 Nämäkin tais olla varpusia tai pikkuvarpusia, ei hämärässä ehtiny tunnistella, mutta pikkuvarpusilta ne kuulosti.
Menivät tuosta läheiseen kuusiaitaan varmaan yöpuulle. Olin ihan vasitulla lintubongausretkellä, vaikka oli mulla koiratkin tietty mukana. Kuopus oli peuranbongausretkellä toisaalla, edellisiltana se oli nähny jopa hirviä. Hain sen sieltä korvesta pomppusta tietä pitkin illalla, auto pitää niin hirveää kolinaa kuopissa, että pi…