Luovuttaminen

 Epätarkka otos kevään ensimmäisistä kevättaskuruohon kukista sinivuokkojen keralla. On vaikee kuvata puhelimella, kun ei näe ruudusta mitään auringonpaisteessa. Mutta kiva kun paistaa. Vaikka päätä särkeekin.
Tässäkin kuvassa on oikeasti vaikka kuinka monta sinivuokkoa, mutta niitä ei nää jos ei suurenna kuvaa.

Menin eilen verenluovutukseen, vaikka oli pakko sitä ennen ottaa päänsärkylääke. Aurinko ja se kahden viikon takainen kolaus varmaan särkee. Ja niskatkin on vähän jumissa, en tiedä onko syy vai seuraus. Päänsärkyisenä ei saa luovuttaa verta, koska luovutus voi itsessäänkin tehdä päänsäryn. No nyt sitten on yksi syy lisää siihen, miksi särkee. Hiljaista oli luovutuksessa, vaikka kellokin oli yli neljä. Kuopus halusi myös kokeilla, mutta pyörtyi jo hemoglobiinin mittauksen jälkeen.

Tänään olis sitten renkaidenvaihtosessio tiedossa. Sitä ennen kuvittelin saavani olla täällä koko päivän vaihteeksi yksin, kun esikoisella oli päivävuoro, mutta se tuleekin kesken kotiin. Aina sillä on jotain.

Mulla on luvussa nyt Suvi Ratisen Matkaystävä, on hyvä kirja. Siinä lestadiolainen irrottautuu yhteisöstään ja opettelee elämään Maailmassa, ja monesta ex-lestan kirjoittamasta kirjasta se poikkeaa sillä, että siinä ei juuri käsitellä mitään nurjia puolia uskossa, vaan se näyttää suht harmittomalta. Tytöt vaan haaveilee naimisiinmenosta ja käy seuroissa ja iltakylissä.

Kommentit

  1. Onpas siellä jo väriä ruskeassa maassa, kiva :)
    Mieki luin viime viikolla tuon Matkaystävä, ihan luettava kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joillakin kukkii pihalla krookukset jo komiasti, meillä vielä enimmäkseen lunta.

      Poista
  2. Mun piti mennä eilen verenluovutukseen, mut sen sijaan meninkin lankakauppaan :P

    VastaaPoista
  3. Mulla on varaus tuohon Matkaystävään ja hauska kuulla sun mielipide siitä. Noitahan on tullut paljon viime aikoina ja kaikki ei todellakaan ole olleet lukemisen arvoisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liekö kustantajat haistaneet markkinaraon ja päästäneet läpi huonompiakin. Vähän köpsäkkä loppu siinä oli, mutta ihan ookoo.

      Poista
  4. Tuo verenluovutus on asia, mikä mua harmittaa aina. Siis se, etten ole koskaan pystynyt luovuttamaan. Ensin olin alipainoinen, sitten jouduin syömään liikaa lääkkeitä, ja nyt oon niiden lääkkeiden lisäksi liian vanha. Hyvä sinä, se on niin tärkeä asia!

    Hyvää pääsiäisen aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Ja siksikin mejän kynnelle kykenevien pitäs luovuttaa, kun moni ei voi.

      Poista
  5. Ihanaa,että sä luovutat. Voi kun niin tekisi muutkin jotka siihen pystyy !
    Mulla on vielä talvikumit. Saa nähdä, onko vielä syksylläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikoinen luovutti jo kerran, mutta kuopuksen ura tyssäs tosiaan heti alkuunsa. Sille tuli joku paniikkijuttu, on varmaan jotain piikkikammoa. Mutta ei moni tuu aatelleeksi mennä luovuttaan, jos ei joku sitä ehdota tai vie. Rekisteröidyin biopankkiinkin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

как мило!

Elämäni risukasassa

Kukkia ja perhosia