Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2019.

Äiti on vähän väsynyt

Kuva
Tää on sit taas näitä päiviä, ettei herää ollenkaan. Ja maailma ahdistaa, elämä ja tulevaisuus etenkin. Makeaa tekee mieli syödä äskenkin join puoli kuppia mikrokahvia ja söin puoli viipaletta pullaa. Sen toisen viipaleen söin aiemmin jäätelön seassa. Älkääkä luulkokaan, että olis ainoo pullaviipale tänään... Onneksi oli miehelle eilistä ruokaa kaapissa, ja tytär lähtikin aamulla muuttamaan poikakaveriaan opiskelija-asuntolaan toiseen kaupunkiin kauas... se oli eilen yöhön asti Red Carpet -staffina, tuli taksilla kotiin joskus ja heräsi aikaisin aamulla kun poikakaverin veli haki sen reissuun.

Hieno ilma, kävin kyllä lenkillä aamupäivällä, mutta sekin oli kuin tervassa kulkua. Yritin pihalla olla, mutta ei jaksa. Pelkkä istuminen ja lukeminenkin alkaa nukuttaa niin. Kumminkin heräämisen jälkeen menin takas nukkuun ja nukuin jonnekin yli yhteentoista, että ei kyllä unenpuutteesta oo kiinni. Unen laatu voi sit olla niin ja näin. Mihinkään hommiin en saa itteeni ollenkaan tarttumaan. Pa…

Sattumuksia, soijaa ja solvauksia

Kuva
Tässä yhtenä päivänä kävin kaupassa, sorruin ostamaan yhden karpalosämpylän. Punnitusnumero oli 47. Sitten vihannestiskillä oli ihanaa kesäkurpitsaa, punnitusnumero 47. Kurkku oli 46, mutta omenat (tuoksui nenään niin hyvältä, että tuli mieliteko) olikin numerolla 74. Hassuja numerosattumuksia. Juu, ostin arvan samalla "onnella", mutta en oo vielä raapinu sitä loppuun asti, se on semmonen ajankulutusarpa. Ei toistaiseksi näytä kovin onnekkaalta.

Ulkona on hirmu märkää! Meän pihalle ei enää aurinko paljoa paista, se on niin matalalla jo päivisinkin, mun kesällinen aurinkokylpypaikka on enimmäkseen varjossa. 

Ruoho pitäs leikata, mutta eihän se kuivu ku vasta ties millon illalla, jos sillonkaan. Kastuin lenkillä tiheikössä ja kengät oli tietysti ihan märät, samoin koirien jalat.

Ja kun multaisilla poluilla ja hiekkateillä kuljettiin, niin ne koirien jalat oli sitten ihan mustat, kun kotiin päästiin. Oon ollu aikeissa pestä ne näillä viimeisillä (?) lämpimillä päivillä ulkona sill…

Uvia ja kunia

Kuva
On kyllä epistä, että joillain ei oo juuri koskaan päänsärkyä, ja sit on meitä, joilla särkee melki joka päivä! Toisaalta on ihmisiä, joilla on joku muu vaiva, mitä mulla ei oo. Että tasanhan ei käy vaivat eikä lahjat. Mutta omituiseksi mun pää on menny, siinä on kyllä jotain vikaa. Vihloo sieltä täältä ja joskus vaan häviää - kipu siis, pää ei valitettavasti häviä - ja joskus jää jäytämään päiväkausiksi. Naamaluita myöten. Nytkin eilen illalla alkoi, särki koko yön muttei niin paljon, että olisin jaksanu nousta hakeen särkylääkettä, aamulla noustessa tuntui häviävän mutta sitten hetken päästä vyöryi oikein voimalla.


Tänäaamuna oli hieno sumu.
Satuin huomaamaan ikkunasta heti herättyäni, ja kipin kapin vaatteet päälle (paita meinas kiireessä unohtua) josko ehtis ottaan jotain hienoja kuvia. Vähän myöhästyin, oli aurinko jo ehtiny nousta, mutta hieno sumu joka tapauksessa. Naakat vielä lenteli siellä sumussa. Syksyistä. Vaikka päiväksi on kyllä ennustettu 26 astetta, että hellettä viel…

Tuhkatkin vietiin

Kuva
Nonni. Peru on kirjoitettu, perintö jaettu ja tuhkatkin kuistilla oottamassa ripoteltavaksi viemistä. Sisko sai uuden asunnon halvalla ja toinen sisko kivasti rahaa - mieki jonku euron, vaikka jo pari vuotta sitten sen ennakkoperinnön sain sitä kattoremppaa varten.
Kesä jatkuu! Tillissä on hauskoja pieniä kukkasia - ja kukkasissa paljon ötöjä, kun isompana tuota katsoin. Ei niitä kuvatessa kaikkia huomannu. Hajuherne tekee paljon siemeniä ja näköjään se metsänätkelmäkin on tehnyt ainakin yhden alun. Siirrän sen syksyllä parempaan paikkaan, missä saa monivuotisena olla. Jos muistan, että oon sen sinne pannu, pittää muistaa laittaa kirjaan ylös.

Viimein saatiin seinään tuo siskon synttärilahjakin! Savesta tehty perhonen. Ite laitoin sille tuntosarvet kontaktiliimalla, saa nähä kauanko pysyy. Savi on saman väristä kuin tuo tummanruskea lauta.

Sen verran tuhlailin perintöjäni, että ostin maton. Oli niin upean värikkäitä mattoja tuolla matkan varrella kaupassa, että ihan heräteostona tuli …

Pedon tuoksu

Kuva
Tohtori Google osa XVIII tai jotain: plantaarifaskiitti. Syynä varmaan ylipaino, koska rasitus mun kohdalla ei ole kovin kummoinen. Ja ne mun rakkaat sandaalit, jotka ei oo kovin ergonomiset, pelkät kovahkot lätyskät. Omahoitona venytykset, joita pitää tehdä "useita viikkoja" mutta kuitenkin jos se ei auta, hoitoon pitää hakeutua 1-2 viikossa. Mistä tiedän parin viikon aikana, tuleeko usean viikon omahoito auttamaan? On kantapää kipuillut jo jonkin aikaa, mutta viimeyönä sitä oikein särki niin että haittas.

Muutenkin saattoi ne eiliset kolmen tunnin päikkärit olla vähän liikaa yöunia ajatellen, mutta kylläpä sitä silti nukutuksi tuli kuuteen asti. Pätkittäin.

Lenkille laitoin sitten sandaalien sijasta ne uudet lenkkarit, joita en oo vielä kertaakaan aiemmin käyttäny.
 Hyvät ja pehmeät, on oikeen muistivaahtopohjalliset. Koitin ottaa tännelaitettavaksi kuvan hienon lahokannon vieressä, niin koira taas heti tunki kuvaan mukaan. Pitihän sitä sitten kuvata kun se siihen niin po…

Pulla on hyvää!

Kuva
Tein tän lyhdyntapaisen, mikä mulla on ollu haaveissa siitä lähtien, kun talvella käytiin Helsingissä Lyhtypuistossa. Oli roikista tehtyjä lyhtyjä siellä. Nyt on mejän omenapuussakin, se on ihan kivan näköinen pimeässä. Kuva esikoisen ottama, oli parempi ku mun ottamat.

Hevoskastanja on jo iso ja komea yhdeksänvuotias. Vois vaikka enskesänä kukkia?  Tältä se (ne) näytti toukokuussa 2010.
Eilen, perjantaina, olin aivan järkyttävän kamalan väsyny päivällä, koska sänkyyn kaaduttuani nukahdin selälleni. Yleensä herään siinä asennossa kuorsaukseen ennenku ehin kunnolla nukahtaakaan. Kuulin kyllä uneen sen kuorsuun, ja kun siitä sitten havahduin niin oli pää kipeä. Mitä jos se johtuu siitä kuorsaamisesta se monena aamuna päänsärkyyn herääminen? Onhan se semmosta tärinää ettei se olis ihme. Kun se monesti sit helpottaa kun nousee ylös. 
No, syysreissaamisen jälkeen alan kyseleen taas lääkärinaikaa näihin oletettuihin vaihdevuosivaivoihin sun muihin, jos niitä nyt saa. Pyydän samalla nukahta…

Yöpaidassa kylillä

Kuva
Mulla on hyvät sandaalit. Ostin ne alkukesällä ja oon niihin hyvin rakastunut, ne toimii tosi mainiosti niin metsissä kuin kaduillakin. Tuli sitten mieleen, että ostanpa toiset, jos niitä vielä on ja jos ne vaikka on alessakin, ja suuntasin Citymarketiin. Siellä oli remppa, ja ihan viimeisimmästä ahtaasta "outlet"-nurkasta löysin ne, ja yksi pari oli vielä mun kokoa. Kolmanneksella alkuperäisestä hinnasta ♥! Lisäksi löysin lasten hyllystä seitsemällä eurolla pinkit kengät, joissa oli kullanvärisiä tähtiä. Jostain syystä kullankimallus on vedonnut minuun viime aikoina. Harakka mikä harakka. Niitä sit voi pitää kun sandaaliaika menee ohi, jos jalat niitä kestää. Laitoin kyllä yhdet kengät sitten kierrätykseen, ja sandaalien edestä tulee lähtemään nämä nyt käytössä olevat, kunhan käytän ne ensin loppuun.

Oli muutakin kierrätykseen menevää vaatetavaraa, sulloin ne samaan pussiin ja heitin auton takakonttiin. Yhtenä aamuna kun heitin tytön junalle, keksin että no nythän mie vien …

Matami

Kuva
Eilen oli taas kumma päivä. Epämääräisen huono olo, lenkkikin jäi lyhyeksi kun sydän hakkas ja rintaa ahdisti, vähän kuin olis ollu kofeiinin yliannostus, mutta en ollu juonu ku pari kuppia kahvia, monesti juonu enemmänkin. Kotiin päästyäni näin vessan peilistä, että oon ihan valkoinen. Jotenkin tavallistakin väsyneempi ja saamattomampi, tosin kyllä mie pyykkäsin. Suurin osa pyykeistä ehti jopa kuivua, ennenkuin keräsin ne pois sateen alta.

Jota ei kyllä ikinä tullu. Sateet hurautti tuolta muutaman kilsan päästä ohi ukkosineen. Mie istuin pihalla tuolissa ja kuuntelin jyryä ja luin dekkaria. Ja ajattelin taas että voisin kuolla nyt tähän. Salama vois iskee minuun ja metallikehikkoiseen tuoliin. Muttaku ei ne salamat ees lähelle lyöneet.

Oon pitäny nyt jonkin aikaa tukkaa auki - normaalistihan mulla on ponnari tai letti kumirenksulla kiinni. Aattelin antaa sen olla ees vähän aikaa rauhassa, kun se niin hapsottaa kun renksut kuitenkin kuluttaa ja katkoo hiuksia. Ei sillä että olisin jä…

Kuin viimeistä päivää

Kuva
Pään sisällä ei mikkään oo vieläkään oikein hyvin, mutta koitetaan miettiä valoisia ajatuksia. Vietin eilen "viimeistä kesäpäivää", nautin lämmöstä kun taas kylmenee ja hikoilin lenkilläkin, että piti mennä viileille aitan portaille varjoon hetkeksi kesken lenkin.  Maailma on kuiva ja pelloilla viljakin ihan keltaista. Aikaisin joutuvat keräämään pois, minkälainen lie sadosta tulee. 
Pihalla istuksin, luin ja virkkasinkin: tein yyberyksinkertaisen amppelin hopealanka-lankaköynnösistutukselle, jonka ostin taannoin Lidlistä.
Toimii. Oli liian pitkä kuitenkin siihen, mihin aattelin, joten roikkuu nyt tuossa, mihin laitoin vain kuvanottoa varten. Täytyy vetää narut solmuun ja laittaa systeemi sinne, minne se oli tarkoitettukin. Kunhan nyt saan aikaiseksi. 
Perjantaina aamuvarhain kirjoitin kirjeen, että ehtii postin mukaan, mutta ei meillä vissiin sit perjantainakaan kulje posti. Siis on siirrytty kolmipäiväiseen jakeluun. Hienoa. Not. Sitkeesti oon kirjoitellu yhen kaverin kans…

Ei nyt oo oikeen mikkään hyvin

Kuva
Tänäaamuna tuntui siltä, että vois nukkua koko päivän ohi. Heräsin ennen kuutta, menin takas nukkuun mutta koira herätti taas parin tunnin päästä. Eikä sitä unta nyt oikeesti riittäiskään. Mutta potuttaa kun taas koko ajan vaan särkee päätä eikä normilääkkeet auta ja vihaan niitä migreenilääkkeen sivuoireita!

Ja hittoako ne israelilaisetki on sinne kuuhun niitä karhukaisia lähettäny, ja kaikkea paskaa, tooraa ja lippua ja ihmisen dna:ta. Pitäs roinansa edes omalla planeetallaan.

Olisin kirkkaasti voittanut vetoni, ei tullut tiistaina vettä eikä kuulunut ukkosta. Ei tullut vettä keskiviikkonakaan, eikä torstaina. Vaikka ennusteessa koko ajan luki sadekuuroja ja muutakin vettä. Aamulla oli tällekin päivälle, mutta eipä ei. Jossain Forssassa meni lähin sadealue. Eilen jopa vein pyykkiä pihalle kuivumaan härnätäkseni sadetta tulemaan. Ei ne kyllä ihan kuivaksi tulleet, että joko hiukan ripsi jossain vaiheessa tai sitten oli vaan ilmankosteutta sen verran, etteivät ehtineet päivän aikana k…

Yllätys pihalla

Kuva
Oli oikeestaan tarkoitus ajastaa tuo Ketarapostaus tälle päivälle, mutta kun lipsahti eiliseksi niin sai olla. Tänään voinkin sitten esitellä tämän uuden tulokkaan:
Jonkinlainen päivänliljahan se ilmeisestikin on. Ei mitään hajua, mistä se on ilmestynyt meidän pihalle. Lehtiä oon nähny kyllä jo ainakin viime kesänä tuossa kuunliljojen seassa ja ihmetelly niitä, mutta nyt tuli tällasia kukkiakin. Meillä on keltaista, aiemmin kesällä kukkivaa päivänliljaa, mutta kyllä mie nyt varmasti muistaisin, jos olisin toisenväristä päivänliljaa ostanut ja tuohon istuttanut. Miksi ees olisin istuttanut sen keskelle kuunliljoja? Voiko tuollainen levitä siemenistä jotenkin? Hienon värinen se kyllä on :)

Suopayrttiäkin siihen samaan paikkaan on tullu, ollu jo jonku aikaa enkä muista että olisin siihen sitä laittanu. En oo kyllä varma, ku joskus liki 20 vuotta sitten naapurilta sain sitä, vaikka sit huomasin että sitä kasvaa omasta takaakin talon takapihalla. 

Piti tosiaan sataa ja ukkostaa ennusteen muka…

Ketaralla

Kuva
Ennen reissua kattelin kartasta vähän pidemmälle kuin ihan siihen nurkkiin ja kylälle, ja huomasin pienen saaren, jonne meni kartan mukaan silta. Se oli nimeltään Ketara - vieressä oli Pikku-Ketara, joka on ehkä joskus ollut myös saari tai luoto, mutta maankohoamisen myötä imeytynyt kiinni Tahkoluotoon. Matalaa ja kivistähän se meri siinä oli, ilmakuvasta kuvittelin, että saaren rannassa on avaraa, mutta se paljastuikin ruovikoksi.

Tiestä pystyi päättelemään, että kulkijoita oli, ihan moottorikäyttöisillä vehkeilläkin. Rannasta löytyi selvästi merestä kerättyjä sotkuisia verkkokasoja, ihmisten pitäis kyllä huolehtia verkoistaan paremmin, kun ne on sellasia kuolemanloukkuja eläimille. Muillekin kuin kaloille. Onneksi joku niitä näkyi keräilleen pois. Siinä niitä ihmetellessäni näin myös haikaran ruovikossa, ja myöhemmin kuului varoitusräähkäisy ja ainakin viisi haikaraa nousi lentoon.

Sitten löytyi se silta, ja voi mahtava millainen silta!
Kivistä ladottu, eikä ihan vastakaan. Tukeva, …

Pakollinen reissukatsaus

Kuva
Kotona taas. Pieni kotiinpaluumasennuskin yllätti, mutta nukuinpahan ainakin hyvin yöni. Tosin särkylääkkeillä saattoi olla oma osansa siinä. On nimittäin jalat ihan tohjona kävelemisestä, tuli kolmen päivän aikana käveltyä likemmäs kakskymmentä kilsaa ja sehän on rutkasti enemmän kuin normaalisti. Lisäksi käsistäkin nivelet kipeet. Ja päätä nyt melki aina särkee.

Vein kuopuksen koulun asuntolalle, mutta pitää vielä illalla käydä siellä viemässä niitä mitä unohtui nyt viedä. Harjaa ja jatkojohtoa sun muuta. Esikoisen koulu alkaa vasta viikon päästä, ja ne käy poikakaverinsa kans hoitamassa siskon koiria tässä välissä muutaman päivän, kun se on reissussa.

Oli ihanaa Siikarannassa, kun sai mennä ihan minne ite halus ja koluta paikkoja, missä ei ollu ennen tullu ees käytyä, löytää uusia. Ei tarvinnu käydä saunassa (meillä oli nyt saunallinen mökki ja lämmitin kyllä joka yöksi saunan, kun kylmissäänolevat porispereilijät saapui) eikä kyyhöttää koirat sylissä grillillä, niinku yleensä täyt…