Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2019.

Tl;dr

Kuva
Lauantaina harmittelin, että oltiin Hangossa eikä Utsjoella (tosin revontulet ois varmaan silti nukuttu ohi) mutta nyt siellä on sit jo lunta. Utsjoella.

Hangossa oli hienoa ja uudenlaista, mutta meri ei ollu oikeanlainen.
 Kaunis se oli kyllä, ja tyyni perjantaina, mutta väärän hajuinen ja näköinen.
 Käytiin Tulliniemessä ja Puistovuorella ja Varisniemessä ja Högholmenilla, kaikesta tästä on matkakertomus Kuvia ja muuta sälää - lehdellä. Varoituksen sanana; kuvia on yli viisikymmentä.
Tää on vähän tällanen tl;dr -katsaus :) Oli kallioita ja kiviä ja aurinkoa ja merta ja sadetta ja tuulta.
Oikein mukava parisuhdeviikonloppu. Koiratkin oli kotona eikä ollu aamuisin kiire niitä ulkoiluttaan.

Tuulella päällä

Kuva
Ostin sitten violetit silmälasikehykset :o Onkohan liian rohkeet mulle, jolla on aina ollu musta-ruskea -linjalla ne...? Tytär pysytteli kullanvärisissä, mutta sai nuorisomonitehot (!!!), onneksi oli tarjous että linssit sai puoleen hintaan. Yli puoli tuhatta euroa silti hupeni niihin laseihin. Moni saa toki uppoamaan enemmän jo yksiin laseihin... sisko esmes odotteli syksyn uutta kehysmallistoa, ennenkuin meni silmälasikaupoille. 

Perintökin tuli, vähän vähemmän mistä oli puhe, en tiedä mihin osa hupeni. Sitten tuli ilmoitus, että yhdeltä jo jonkin aikaa sitten edesmenneeltä sedältä on tulossa jotain, ilmeisesti niin ettei sillä ollu perillisiä ja omaisuus menee sisaruksille, ja kun ne on kuolleet niin niiden jälkeläisille. Meitä on kymmenen serkusta jakamassa omaisuutta, että tuskin sitä montaa euroa tulee. Ellei setä ollut piilorikas :)

Tänään on hyvä päivä. Ehkä siksi, ku miehellä on vapaata ja ollaan lähdössä sinne Hangööseen ja aurinkokin paistaa. "Mä oon tuulella päällä"…

Päivystyksessä puuduksissa

Kuva
Kauheasti olen pessyt pyykkiä (no niin paljon kun meillä voi, kun kuivaustila on rajallinen ja ulkona ei enää kuivu) ja silti pyykkilaatikot on edelleen täynnä. Huh. Ja kesävaatteita saa jo ruveta laittaan talvisäilöön, se on karu totuus. Ja se, että ulos mennessä pitää pukea. Niin itsensä kuin koiratkin.

Mutta tänäaamuna oli jalat (lähinnä vasen polvi) sen verran toipuneet tunturikävelystä, että jaksoin lenkille. Monena päivänä nakittanu homman tytölle. Kylmä meinas olla, varsinkin kun unohdin pipon.

Kauriita oli pellolla, tarkkailivat meitä mutta eivät vaikuttaneet kovinkaan levottomilta. Ehkä oltiin tarpeeksi kaukana. Niin kaukana, että kuvasta ei isontamatta ihan äkkiä edes näe eläimiä :) Ja koko sen reilun puoli tuntia, mitä tuossa käveltiin, ulisi joku hälytin - veikkaisin jonkun talon varashälyttimen ulkosireeniä - wiuwiuwiu, tuolta pellon toiselta puolelta. Se siitä luonnonrauhasta nauttimisesta. En kadehdi naapureita. Enkä toisaalta ymmärrä, mitä hyötyä tuollaisesta on.

Meill…

Koti makea koti

Kuva
Eilen kotiuduttiin. Voi miten oli ihanaa nukkua omassa sängyssä! Olihan se vaunun sänkykin ihan kiva pesä, mutta ahdas ja heiluva ja nariseva. Panin heti herättyäni pyykkiä koneeseen, josko sais selvittyä kahden ja puolen viikon pyykkivuoresta jossain vaiheessa. Koiratkin oli onnellisia, sen oikein näki miten iloisia ne oli kotiin päästessään. Ryntäili häntä heiluen sinne tänne.

Muuten ei olis ollu kiire kotiin, mutta kuopus halus käydä poikakaverillaan vielä viikonloppuna. Kyllä mie olin jossain vaiheessa tosi väsyny reissaamiseen ja valmis tulemaan kotiin, mutta reissu päättyikin Siikarantaan, ja sieltä ei sitten olis ollukaan kiirettä pois :) sain siis vielä kolmannenkin yllätyslomasen siellä sielunmaisemassani! Kyllästyisinköhän ikinä katsomaan merta? Nyt oli vielä kuopus seurana, nautittiin sen kans aamukahveja meren rannalla ja millon milläkin rannalla.
Mulla oli matkalle kaksi missiota; löytää vihreä kivi (kiellettiin hamstraamasta paljoa kiviä, kun yhdistelmän paino oli jo aik…

Enontekiöllä

Täällä sajetta piellään asuntovaunussa ja ootetaan leirintäalueen hoitajaa hakemaan maksua. Ihme touhua, kun sanotaan vaan että ettikää mieluinen paikka ni tullaan sit rahastaan, ja sit tässä joutuu oleen hälytysvalmiudessa tukka hyvin ja asialliset vaatteet päällä. Kohta kolme tuntia odoteltu. Tosin ulkona on satanu lähes koko ajan välillä kovastikin, ehkei ne viitti tulla sateessa. [Edit. asia oli juuri niin, kun maksu suoritettiin ulkona]

Ollaan siis ajeltu reilusti yli 2000 kilometriä, käytiin Utsjoella ja sieltä nyt tullaan polveillen takaisinpäin. Tosin Sodankylän jälkeen on taas tultu pohjoisemmas, mutta tänne länsirajalle, Sonkamuotkaan. Sade hieman rajoittaa ulkoliikuntaa, ja flunssa myös. Mie sain sen ekana, sit tytär ja nyt on mies kipeenä. Liekö tämä sadekin, joka painaa mielialaa, mutta oon nyt vähän väsyny jo tähän reissaamiseen. Lapin syksy on ♥ihana♥ mutta siihenkin turtuu.

Lapissa mejän ensimmäinen yöpyminen oli Korvalassa, siellä oli joku Usvatanssin kennelkin samass…

Jännittää

Kolme päivää aikaa pakata. Kaivelin mie jo laukun esille ja aukaisin sen... mies on jo paljolti pakannut - muovikassiin. Miehet! Siistejä laukkuja ja reppuja olis, niin eiku kaupan muovipussiin työnnetään tavarat. Sitten ne pyörii aukinaisena ja kamat leviää ja sotkeentuu, eikä niitä saa nätisti sujautettua sängyn alle tms. 
Vaunu on pihassa, ja ensi töikseni kuskasin sieltä pois anopin koristetyynyt ja poppanaliinat ja pöytätabletit... sillä on vissiin joku pakonomainen tarve peittää kaikki pinnat, kun jopa kaksirappusisen jakkaran (jota pidetään ulkona, jotta voi nousta helposti vaunuun) askelmille oli leikattu jostain paksusta kankaasta sopivat palaset! Aiemmin puhuin siitä sen autosta, jossa oli virkattu liina hattuhyllylläkin, ja valkoinen matto takapenkillä. Ja kun se siivos mun autoa kun auto oli siellä korjatteilla, se peitteli minunki auton takapenkin valkoisella matolla ja takakontin räsymatolla ja myöhemmin toimitti sitten vielä muovia ja muoviliinaa (vanhaa pöytäliinaa) jol…