maanantai 21. heinäkuuta 2025

No onhan se kivaa

 Olis kiva olla ulkona, mutta kuumuus saa pahalle päälle ja ne lentoperkeleet saa jo raivon partaalle. Mua on syöty ihan urakalla taas tänä kesänä, luulen että olen alkanut jo kärsiä harhoista, koska ihan selvästi välillä joku puree/pistää mutta siinä kohdassa ei näy mitään; ei ees polttiaista, joka sentään on vaikea nähdä.

Tänä aamuna mua puri reidestä joku, joka jätti kaksi täydellistä ympyrää jälkeensä, kuin kupin pohjan jäljet pöydässä. Kutisi hitosti, mutta meni ohi. Äsken kun korjasin pihatuolin kangasta, nautapaarma puri nilkasta ja kortisonivoiteesta huolimatta ärsyttää kovin. Yhtenä iltana jouduin kutinan takia ottaan Histecin ja sitten nukuin seuraavankin päivän. Se vaikuttaa minuun sillä tavalla. 

Lehtokotiloita on kerätty nyt noin neljätuhatta. Vielä riittää, ja ku mies osti uuden ruohoraivurin (kun ei ollu oikeanlaista, vaikka niitä on kolme jo ennestään) ja kokeili sitä, niin suojapellillä oli heti kymmenen kotiloa. 

Viime postauksessa olin viemässä Jesperiä mätsäriin, ja kyllä me sit sinne päästiinkin. Oli kiva kokemus, paitsi että ainoo sijotus oli sininen nauha. Jesperin pariksi osui täydessä näyttelytällingissä oleva valkoinen kääpiövillakoira, eihän mejän mössykällä ollu mitään mahiksia. Mut nähtiin paljon koiria, muun muassa itäeuroopanpaimenkoira, jota en oo ennen nähny. Oli harmaan seefferin näkönen. Uljas. Eikä saatu mitään tarttuvia tauteja, vaikka siellä ei ollukaan rokotuspakkoa. 

Reposaaren Siikarannassa käytiin taas. Kuopus oli ekasta tilistään heti varannu ma-pe mökin sieltä, mie tarjouduin jakamaan kustannuksia ja seuraksi, ja sitten myös esikoinen liittyi seuraan. Meillä oli siis tyttöjen reissu, kolme ihmistä ja neljä koiraa.

Oli varattu ihan perus leirintämökki, mutta kun siellä oli muurahaisia ni mejät upgreidattiin suihkulliseen mökkiin. Oli hieno! 


Kelitkin muuttui varsin kesäisiksi juuri kun oltiin siellä. Käytiin koirarannalla ja samoiltiin mettissä ja rannoilla. Oli ihanaa kun sain käydä kävelemässä koirien kanssa ja ilman, ilman että joku halus muuttaa mun suunnitelmia tai tuppautua mukaan. Kukaan ei juonut kaljaa iltakaudet - ainakaan mejän mökissä. Tytöt kävi myöhäisillä iltaretkillä kun mie nukuin koirien kains.

Vierusmökeissä naapurit vaihtui tiuhaan, ja nauratti aatella mitä ne miettii ku meillä on niin tuhottomasti koiria, vaihtuva kokoelma terassilla. 

DNAn puhelinmyyjä soitti niinku aina näihin aikoihin, ja mie en just ehtiny puhuun sen kans, soitti seuraavana päivänä enkä ollu puhelimen vieressä vastaamassa, ni ei oo nyt enää soittanu. Mun liittymätarjous vanhenee 10.8. ja nyt oon aatellu että vaihan liittymää. Tuo aina vaan nousee vaikkei toki ole tarjouksena kalllis, parikymppiä kuussa, mutta Telia tarjos 17e/kk ja MOIlla on 15 euron kuukausitarjous, tosin siinä on rajoitettu netin käyttö 8Gt:uun. Ja kuinka ollakaan, facebookin algoritmit huomas mun kattelevan liittymiä ja laitto jonku vanhan MTV:n uutisen, että operaattorit rahastaa vanhoja vakiasiakkaita ja tarjoaa uusille parempia sopimuksia. 

Ihan samoin tekee mm. vartiointiliikkeet, meillä on Verisuren järjestelmä ja kun mies kyllästyi jatkuvasti nousevaan hintaan ja kysy tarjouksen muualta, niin yhtäkkiä putoski hinta melkeen puoleen. Eli ihanhan se on rahastusta vain. Tänään käyn kysymässä Elisan myymälästä, esikoisella on niiltä liittymä kampanjatarjouksena 7e kuussa. En oota tietenkään samanmoista, se oli vaan sellanen kalastelutarjous sillon monta kuukautta sitten, enkä jotenki muutenkaan usko, että sieltä parempaa irtoo. 

Perjantaina kävin ekaa kertaa uimassa tälle kesälle. Jo se oli aikakin heittää talviturkki. 

 

tiistai 1. heinäkuuta 2025

Mustikoita kesäkuussa

 Enpä muista että olisin koskaan maistellut kypsiä mustikoita kesäkuussa, mutta niin vain eilen tein. 


Lähdin metsään ahdistusta parantelemaan ja noppimaan mahdollisia kanttarelleja. Löytyi niitäkin, vaikka joku oli paikat käyny viikonloppuna putsaamassa. Muitakin sieniä jo kasvaa, ihan outoa että näin aikaisin, mutta onhan sitä vettä riittänyt. Amppelikukat raiskaantuu liian märässä. 

Lehtokotilot menestyy. Tällä hetkellä olen surmannut noin 2036 kotiloa. "Noin" siksi koska välillä olen seonnut laskuissa, olenko kerännyt sata- vai kakssataaviiskytkuus. 

Kesä on parhaimmillaan ja mie vaan oon alamaissa. Mitään ei jaksa eikä halua, eli sitä tavallista mörrimöykkykautta. Huomenna aattelin viedä Jesperin Match Showhun, jos onnistun. 

Luin myös karjanhoidon historiasta kertovan kirjan, sekin sai minut surulliseksi kun niin paljon eläimiä kuoli nälkään ja huonoon kohteluun. Siellä oli mm. kuva lonkkaluusta, johon sijoiltaan mennyt reisiluu oli kaivertanut uuden kolon itselleen. Mikä tuska on eläimellä ollut!

Huivin neuloin ja nyt virkkaan kesähattua. Viikonloppuna kävin jalkahoidossa.

 


Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...