Se lemmon komeetta

 Syksyä pukkaa. Viimeisetkin pihakukat paleltui (no lankaköynnös sinnittelee vielä) ja harmitti chian puolesta, kun se oli kasvanut niin komeaksi isoksi puskaksi paksuine varsineen. Olishan sen voinu sisään tuoda, mutta olis vaatinut valoa ja tilaa. Sen vie sitruunapuu, joka ei kyllä voi oikein hyvin. Saa nähdä miten sen kahdeskymmenesneljäs talvi menee. 

 Väsyäkin pukkaa, vaikka oon syöny rautaa ja D-vitamiinia ja muitaki vitamiineja, ja oli hemoglobiinikin taannoin verenluovutuksessa ihan kohtuullinen 139. Tytär lienee perinyt mummoltaan kovan hempan, sillä on aina 145. Ihan miehen lukemat. 

 Eilen illalla unohdin ottaa melatoniinin, ja sitten ei tullu uni, ja kun tuli niin kesti vaan vähän aikaa. Valvoin jostain puoli kahdesta puoli kuuteen. En menny sänkyyn pyörimään että mies saa nukkua, ja se taas ei osannu nukkua ku me ei oltu vieressä. Mie ja Jesperi - jolla on muuten tänään nimipäivä. 

Lemmon-komeettaa koittanut tiirailla, pari iltaa sitten vietin hyvän tovin pihalla näpit jäässä yrittäen saada sitä kaukoputkeen, mutta ei se vain näkynyt. Mies sai sen näkymään pitkällä valotusajalla ihan just sieltä missä sen pitikin olla. Ja toisena iltana se kävi ottamassa kuvan kun Lemmonin ja revontulet sai samaan otokseen. Taas kaipailin asuinpaikkaa, missä näkis enemmän taivasta. Toki sitä näkee, jos taivaltaa jonnekin keskelle peltoa, mutta siinä on aina se taivaltamisen vaiva. Jotku revontuletkin näkyy ja ei näy niin niitä pitäs sit ootella ja värjötellä kylmässä. 

 Saispa sen ison lottovoiton ni vois ostaa/rakennuttaa mökin meren rannalla. 

Sannan koekeittiöstä päivää

Appelsiinisoppa

4 aplaria

sokeria

perunajauhoja

Pese appelsiinit kuumalla vedellä ja astianpesuaineella. Ainakin ne pari, joista kuorit keltaisen osan kiehumaan vesitilkkaan siksi aikaa kun työstät loppuja. 

Kuori tarkkaan valkoinen osa pois, suolista eli poista siemenet ja kovat kalvonosat ja se valkoinen sieltä sisältä, paloittele kulhoon. Kaada kuorivesi siivilän läpi appelsiininpaloille, kippaa kuoret roskiin ja appelsiininpalat vesineen kattilaan. Lisää vettä ja tarvittaessa sokeria ehkä puoli viiva täys desilitra. Keitä vartti- puol tuntia ja suurusta pottujauhoilla.

Ei näistä Coopin napa-appelsiineista paljon muuhun olekaan, ei ainakaan sivistyneesti syötäväksi.

Tää on niin hyvää että söisin vaikka koko kattilallisen kerralla, jos vain maha vetäis! Ja mikä ihana tuoksu pitkin huushollia...

Intelligent designer

 Otsikon kuvitteellinen olento tuli taas mieleen tänäaamuna, kun yhtäkkiä kurkunkansi unohti miten toimitaan vettä juodessa, ja tuloksena sain sitten yskiskellä hyvän tovin. Miksi on laitettu hengitys- ja vedenkaatoreiät vierekkäin ja siihen vaan joku hutera luukku estämään väärään putkeen menemistä? 

Silmät on edelleen eri paria ja päätä/silmiäkin särkee, mutta onneksi lääke tehoaa. 

Mies vaihtoi 30 vuoden varastohommat konttorirottailuun, joten siltä jäi kasa oransseja työpaitoja käyttämättömäksi. Päätin kierrättää niitä koiran sisähaalareiksi, mummokoira kun tahtoo nykyään olla hieman kylmissään sisälläkin. Helpommin sanottu kuin tehty!

Aloitin ekan haalarin jo päiväkausia sitten, hienosti kiinnitin lahkeetkin (tosin toisen nurja puoli ulospäin, mutta niin tapahtuu joka kerta, en jaksa enää välittää) ja sitten katoin että ei hele... laitoin ne väärään kohtaan. Motivaatio loppui sitten siihen, jatkuakseen eilen. Aloitin uuden haalarin ihan alusta, ja kun katoin sitä aiempaa räpöstystä niin huomasin, että lahkeet on ihan oikeassa paikassa, mutta sivukappaleet on ommeltu väärin päin mahakappaleeseen. Etupuoli taakse. Ei siinä mitään, mutta tein saman virheen toisenkin haalarin kanssa! Lisäksi ompelukone sylttäs vähän väliä kankaan sinne ohjainlevyn alle, millon oli lanka huonosti tai ties mikä pölyhitu väärässä paikassa niin kone ei voinu ommella millään. Kirosin ja raivosin ja pottuilin koneelle ja itselleni (miten voi olla että suht normaalijärkinen ihminen ei pysty lyömään yhtä hiton haalaria kokoon?!) ja yllätys yllätys; sain aikaiseksi haalarin!

Toinenkin on melkein valmis (ei tosin vielä sovitettu) mutta sitä täytyy vähän tuunata johtuen siitä että takaosan tarvittavat kappaleet sattuu oleen nyt etuosassa. Ehkäpä samanlainen erhe on sattunut sillekin, joka on suunnitellut henki- ja ruokareiän samaan aukkoon. 

Nystagmusta

 Tässä yks päivä oltiin menossa kauppaan ja esikoinen sano että "mä nyt laitan vaan tällasen pummihupparin ku mennään vaan lähikauppaan". Nauroin pummihupparille että mikäs se semmonen on, ja tarkemmin katsoen huomasin sen olevan mun huppari! Vasta 35 vuotta vanha eikä siinä oo reikiäkään kuin pari! No vähän kuluneet hihansuut ja pinttyneet... järkytyin moisesta nimikkeestä. En oo todellakaan mikään kertakäyttömuodin käyttäjä...

Mulle tuli loman aikana ikävä silmävaiva, silmät ei jotenki pelanneet yhteen, oli kohdistamisvaikeuksia ja pää tuntu oudolta sen takia, oikein välillä tuli huono olo ja huimas. Lisäksi vasen silmä alko nykiä inhottavasti ja häiritsevästi. Pari viikkoa sitä kattelin ja kärsin ja mietin pitääkö sen kans mennä optikolle, silmälääkärille vai tavan lääkärille; onko vika näössä, silmissä vai päässä. Päätin alottaa optikolta, kuvailin vaivani ja kun siellä oli sattumalta silmälääkärikin paikalla niin se konsultoi sitäkin. Silmälääkäri sano että tavan lääkärille jos siihen liittyy huimausta ja pahaa oloakin. Näöntarkastuksessa oli uutena löydöksenä vain lievä piilokarsastus. 

Lääkärille sainkin sit ajan heti soittoa seuraavalle päivälle ja testien jälkeen se lähetti neuron päivystykseen aivoverenkiertohäiriöepäilyllä, siellä tt-kuvattiin pää laskimotukosepäilyllä, ja arvaatte varmaan, ettei mitään löytyny. Vaiva jatkuu ehkä hissukseen lieventyen, ainakaan ei oo enää joka päivä pää kipee. Ehkä silmät tottuu siihen nykimiseen ja pyörimiseen. 

Tällasen sain sieltä muistoksi, hoitaja aiko pistää siihen kanyylin mutta siellä olikin laskimoläppä vastassa. Nyt reilun viikon päästä on vielä melkeen saman näköinen. 

Ruma syksy on tullu. Oon jo muutamia kourallisia pähkinöitä laittanu pihalle, on ne siitä hävinneet jonkun suihin. Nokkiin. 

Tänään vietetään miehen 51-vuotispäiviä, alan kohta koristeleen kakkua.