torstai 7. kesäkuuta 2018

Voihan väsy

Ozzy
Siis heräsin kuudelta. Hyvä jos kahdelta oon nukkumaassa ollu. Ei vaan unta riittänyt, vaikka koko kroppa on ihan poikki ja yölläkin jalat kramppas. Epistä.

Ihan kivaahan siellä festareilla oli, mitä nyt kylmä (unohtu hanskat kotiin ja korvaläpätkin olis voinu vaikka olla mukana) ja tiedotus ihan pyllystä. Hirveä jono oli infoon koko ajan, että ongelmia varmaan porukoilla piisas. VIP-lipulla ei tee yhtään mitään, paitsi pääsee vessaan jonottamatta kovin paljoa. Miehille on sellasia "ulkopisuaareja" missä ne saa lerssiä heilutella kaikkien nähen. Mies oli staffia siinä mielessä, että sillä oli kuvaajastatus, ja puoli iltaa meni siihen kun etsittiin mediatelttaa. Kukaan ei tienny missä se on, erinäisiä "varmoja tietoja" oli, jotka ei pitäny paikkaansa, ja kun mies viimein oikeaan paikkaan löysi, siellä oli ihminen, joka ei tiennyt oikein mistään mitään. Ozzykin oli sitten yhtäkkiä kieltäny kaiken kuvaamisen, muilla ku kännyköillä ilmeisesti. Vähän salaa pokkarilla silti kuvattiin, en oo kattonu minkälaista materiaalia sinne kortille tallentui. Öykkäreitä sattui just selän taakse Ozzyn konsertissa, niitä sai vähän pelätä (uhkailivat hakkaamisella ja tukan polttamisella mm.) mutta muuten aika rauhaisaa. Kyllä siellä poliisit ja ambulanssi kävi.

En vaan ymmärrä, miten ihmisillä riitti aikaa niihin oheisrientoihin, mitä siellä oli - benjihyppyä, sitä kuminauhojen varassa roikkuvissa housuissa heilumista (ihmiskatapultti ja linko oli siitä käytettyjä nimiä), sumopainia, konehärkää, huvipuistolaitteita - kun mulla meni ainakin aika melkolailla esiintyjien katsomisessa. Häthätää jotain syötiin välillä. Yksi sadekuuro osui kohdalle just ku oltiin katsomassa ainoassa katetussa katsomossa esiintyvää Kilpeä. Nevahööd, mutta semmosta suomalaista perusheviä. Ja toinen mitä en ymmärrä, en oo koskaan ymmärtäny, että miksi joidenkin pitää juoda ittensä niin tolkuttomaan kuntoon? "Juu kivaa oli, en kyllä muista mitään, on kauhea krapula, lompakko hukassa ja naamassakin vekki". Maksaa iso raha siitä, että pääsee festarialueelle juomaan kallista kaljaa (tuhtien pohjien päälle tietysti) niin että oksentaa ja sammuu. Minusta se ei kuulosta hauskanpidolta, ja sen voi tehdä paljon halvemmalla kotona. Mutta mikäpä mie olen sanomaan siitä, mikä kenestäkin on sitä elämää ja hauskuutta.

Pjörneporin zäässitki nimittäny itelleen toimitusjohtajan, joka ei yhtään sovi niille. Kenenkähän idea mahtoi olla, ja miksi? Järjestetty mainoskampanja? Ihmiset saa uhriutua ja huutaa somessa ja näkyvyys ja hypetys on taattu kummassakin leirissä. Myrsky vesilasissa ja ajattelemattomuutta.

Meinasin tänään mennä taas verikokeisiin.

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Sade väistää

Oon monesti puhunu siitä, kuinka sateet väistelee mejän paikkakuntaa. Tässä on nyt klassinen esimerkki - me asutaan tuossa sadealueen keskellä olevan sateettoman juovan alueella. Jakautuu kuin taivaallinen Punainenmeri Mooseksen edessä.
Muutama pisara tuli, mutta sitäkään ei olis huomannu, ellen olis ollu autoilemassa ja tuulilasissa pisarat näkyny.

Tuulessa soiden

Taas toivon ja odotan sitä vettä, ettei huomenillalla sit tarttis sataa. Eilen kastelin oikein huolella kaikki istutuksetkin, että jos se härnäis sadetta tulemaan. Meillä kyllä ruoho kasvaa, kuten huomaa kuvastakin, ei oo kulottunu niinku aurinkoisemmissa paikoissa.

Lauantain lakkiaiset oli kivat, ei ees veisattu ku suvivirsi, mutta toki itkettiin. Sankarin veli kihlattuineen oli tehny powerpoint-esityksen pojan elämästä ihan alusta tähän päivään asti, ja sitä katsoessa kihlattu soitti ja lauloi aiheeseen sopivia juttuja. Lähes kestämätön oli se kohta, kun esityksessä oli kuva hautajaissaatosta, missä äiti pienine poikineen vei poikien isää hautaan. Nytkin tulee vedet silmiin kun aattelen. Työtapaturma, sirkkelistä lensi sälö vatsaan, josta puhkaisi vatsa-aortan. Lisäksi juhlan taustamusiikki oli surullista ja väliin ihan ahdistavaakin. Ei ollut juhlittava itse kyllä saanut valita sitäkään, melankolisia laulelmia tyyliin Kulkuriveljeni Jan, tai jotain Konevitsan kirkonkelloja. Huh. Mutta ruoka oli hyvää! Ja hauskaa siellä loppujen lopuksi oli, vieraita oli joku kolmisenkymmentä joista osa iloisia lapsia, vauvojakin oli kolme.

Tuo vaaleanpunainen on sillijäädykettä :) Hyvää! Santsasin. 

Tämmösetki on jo. Mutta huomennahan ne tulee jo käyttöönkin. Siellä ei sit rahalla tee mitään, maksut esim. ruokakojulla hoidetaan tuolla lätkällä. Tietysti sinne lätkän takana olevalle tilille on pitäny ensin siirtää rahaa, mutta eipähän ainakaan taskuvarkaille oo semmosia tilaisuuksia kuin silloin, jos lompakot on mukana. Tai tietysti suurimmalla osalla ihmisistä on ne lompakot joka tapauksessa mukana, mutta kaipa niillekin joku lukollinen säilö on.

Vävykokelas ryöstäytyi laitoksensa hallinnasta ja tuli meille yöksi. Ei vissiin olis ollu lupaa, mutta minustakin sen laitoksen kiellot (tosin pojan kertomana vain) tuntuu välillä vähän mielivaltaiselta. No, tietysti olis pitäny vaatia että on lupa, ennenkuin päästää sen yöksi, mutta en henno kieltää kun se kerran meillä viihtyy. Jopa saunakamarissa, araknofobiastaan huolimatta. Haluan, että se tuntee olevansa meille tervetullut, ei perhe-elämä ole kuitenkaan laitosnuorelle mikään normi. On sillä ihmisiä, jotka siitä välittää, mutta ne on muualla, ja poika täälläpäin kesätöissä ettei se ees kesälomaile. Sanktioita tietysti tulee, mutta poika oli valmis ottamaan ne vastaan.

Kauhia tuuli. Oikeen tuulivarotuksen ovat laittaneet kartalle.

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Ei sitten!!!

Ei tullu sadetta. Ei yhtään. Vein yöksi orkideatkin ulos ajatuksena, josko saisivat sadevettä, mutta niin vain piti aamulla hanasta laskea niille kylpyvesi. No, onhan tämä vaihtelua sille, kun parina aikaisempana kesänä sadevesitynnyrit on saanu täysinäisinä möllöttää koko kesän, tyhjän panttina. Ja sää nyt on mitä on, siihen ei voi vaikuttaa, mutta ennusteet välillä herättää turhia odotuksia. Oma vika, mitäs uskon niihin vaikka oon niin monesti todennut, että luotettavuus on melko olematonta.

 Tulipahan käytyä sitten jo aamulla pitkä lenkki koirien kans, se oli mukavaa eikä hyttysetkään kiusannu. Käki kukkui jotenkin maanisen kuuloisesti, taajempaan kuin normaalisti. Ihanaa aikaa tämä!

Tytär on vallannut kuistin ateljeeksi, nyt siellä haisee öljymaali ja tärpätti eikä kielo, vaikka oon tuonu niitä sinne tuoksumaan. No, mukavampaahan noita hajuisia töitä on kuistilla pitää haisemassa, kuin sisällä. Ollaan yhdessä haaveiltu "askarteluhuoneesta", jonne vois jättää keskeneräiset työt silleen, eikä tarttis joka kerta jotain tehtyään kerätä kamppeita kasaan ja siivota jälkiään. Niinku nyt, kun asiat pitää oikeastaan tehdä keittiön pöydällä, kun muita paikkoja ei tässä talossa ole. Siellä olis tilat maalata, ommella, punoa pajua... musiikinkuunteluvehkeet, tarvikkeita kaikkeen tekemiseen, tilaa valmiille töille. Savenpolttouuni on ehkä liikaa vaadittu, mutta ehkä pienet kangaspuut ja pylväsporakone. Pylväsporakone on ollu mun haaveena jo kauan. Kivenhionta olis kivaa myös.

Unelmia saa ja pitää olla.

Tänään vävykokelas saa lakin ja juhlat. Enpä oo ollu lakkiaisissa sitten siskoni juhlien, jotka tapahtui vielä Rovaniemellä asuessani, enkä varmaan tule taas olemaankaan pitkään aikaan. Ellei sitten vävykokelaan veljien juhliin tule kutsua; ainakin niiden rippijuhliin on kutsuttu mejätkin. Seuraavalla viikolla alkaakin sitten se Rockfest-urakka. Mies on ihan täpinöissään, eikä tajua miksen minä ole. Onhan se toki kiintoisa uusi kokemus, mutta näin vanhana ja väsyneenä ihmisrauniona mietin myös sitä, miten jaksan sen, kun nytkin tarvin välillä 3 tunnin päikkäreitä. Ei ne kaikki esiintyjät kuitenkaan ole semmosia, mitä haluan nähdä ja kuulla, kuten joku Klamydia. Onneksi meillä on parkkilippu, pääsee autoon huilaamaan jos siltä tuntuu. Kuskinakin joutuu olemaan, mies kuitenkin juo kaljaa kun semmonen mahdollisuus kerran on. Ihmispaljoutta. Tunkua. Rahanmenoa. No ennusteen - mikäli siihen on taaskaan luottaminen - mukaan ei ainakaan helteestä tarvi kärsiä. Vesisateetkin varmaan toteutuu sitten, kun niitä ei niin kaivattas. Aah, olen pessimistinen paska, kuka mun kans mihinkään viittis lähtee. Tunnelman latistaja. No oon mie ihan latistelematta antanu miehen hihkua rauhassa, ainakin silloin kun se ei ole vaatinut minua hihkumaan mukana.

Miks hitossa herään aina viimeistään kuudelta - tällasenakin aamuna, kun kaikki muut vielä nukkuu - ja sitten mua väsyttää kauheasti jossain vaiheessa? Vaikken olis nukkunukaan edellisenä päivänä päikkäreitä, niin siltikään unta ei riitä. Näin muuten viime yönä unta Risto Autiosta, se oli jossain kaupassa myyjänä. Ostin siltä koiranruokaa, makaroonia ja purkkaa.

Sain eilen yllättäen paketin Saksasta! Katri oli laittanut tulemaan daalioita ja miekkaliljoja ja kielon juurakoita. Ja puutarhurin käsivoidetta, joka tuoksuu hyvälle :) Olin kovasti ilahtunut, panin heti daaliat ja liljat maahan, kieloille pitää vielä etsiä paikka, missä ne ei hukkuis rikkaruohoihin.

Tänä keväänä yllätyin sellasestakin asiasta, että ne viime kesänä kasvattamani ja huonosti kukkineet jaloleinikit - tai osa niistä - on talvehtinut kukkapenkissä. Mielestäni niiden piti olla sellaisia, jotka pitää kaivaa talveksi ylös ja säilyttää jossain kellarissa. Neljä tai viisi on ruvennut kasvamaan, hyvä kun en ehtinyt myllätä penkkiä uuteen uskoon. Kirjoitinkohan tästä jo? No se on kyllä ihan normimeininkiä mulla. Ehkä ne nyt kukkii paremmin. Viime kesänä saamani ritarinkannukset ei kasvanu juuri sirkkalehtiä isommiksi, ja nyt näyttää että sama juttu. Neljä lehteä on saanu tehtyä, mutta siihen se on jämähtänyt. En edes tiedä, onko ne sitä kannusta vai jotain rikkaruohoa... olen kastellutkin niitä, ettei pitäs kuivuuden takia olla semmosia. Ehkä ne ei vaan halua viihtyä meillä?

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Ehkä sittenkin

Vettä?

Tänäaamuna ei naakat herättäneet, nukuin jopa kuuteen asti. Hetken yritin vielä saada unta, mutta luovutin ja ehdin vielä isännänkin suukottaa matkaan, kun se meni seitsemäksi töihin.

Tein yhteenvetoa toukokuusta, ennätys kävelymäärässä meni taas rikki. Eihän se toki paljoa vaadi meikäläisen vähissä kävelyissä, mutta liki 70 kilsaa kuukauden aikana kävelty, myyräkuumeesta huolimatta. Tai tietysti enemmän, eihän mulla aina oo puhelin mukana ja Simply Walk päällä. Kerran pidin sitä kaupungilla tallustellessa ja kauppakeskuksessa kierrellessä päällä, ja yllättävän paljon metrejä siitäkin tulee.

Nyt aamiainen ääntä kohti ja lenkille, että ehtii ennen sadetta :)

Päivitystä: Piti olla ysiltä jo pilvistä, ei ollu. Ennuste muuttunut:
Toinen päivitys - ei tullut sadetta. Ehkä yöllä?

torstai 31. toukokuuta 2018

Ääri-ilmiöitä

Nyt on sitten päinvastoin kuin aiemmin, kun täällä oli kylmää ja märkää ja etelämpänä kuumaa ja hellettä. Hurjia tulvia Keski-Euroopassa. Jossain on sade tuhonnu satoja ja toisessa paikassa kärsitään kuivuudesta. Eilen lenkillä panin merkille, että leinikit tien vieressä nuokkuu kuivuuttaan. Lehdissä patistetaan ihmisiä laittamaan juoma-astioita eläimille, onneksi talvella sainkin siskolta linnunjuoma-astian. Eipä olekaan ollu tarvetta aikoihin, kun sadevesitynnyrit on ollu täynnä koko kesän.
Naakan pirulaiset kiljui taas tänä aamuna minut hereille puoli kuuden jälkeen. Käykö ne silkkaa ilkeyttään joka aamu huutamassa ikkunan takana? Ei tuossa enää mitään ruokaakaan ole, ja vesitilkan nyt ei luulis niin suuria tunteita herättävän että pitää kiekua laumana. Muutenkin naakkoja on Ihan Joka Paikassa. Missä vaan näkyy vähän isompi lintu pellolla tai katulampun päällä, se on aina naakka. Lintukannat on romahtaneet, mutta naakkakanta tuntuu voivan erinomaisesti. Ja edesauttaa muiden lintukantojen romahtamista ryöväämällä pesiä.

Murhkis. Pahalla päällä. Haluan olla sen viikontakainen iloinen ja toimelias minäni!!! En halua olla tämmönen mörkö!

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Polttamisia ja kesäkysely

Taannoin kun kävin siellä hyvällä uimarannalla uimassa, oli esikoinen möksis kun olis halunnu kans - se vaan on aina sillon siellä poikakaverillaan mieluummin kuin mejän riennoissa, joten turha sinällään valittaa. Sanoin sitten, että tiistaina voisin viedä vaikka useammankin käymään siellä rannalla, mutta ehdotti keskiviikkoa, kun silloin oli tulossa pois miehelästä. Poikkis ei halua rannalle. No, keskiviikoksi luvattiin "vain" vähän yli 20 astetta ja kovaa tuulta, joten jätettiin asia pois suunnitelmista. Mutta sitten sieltä kuulemma loppui ruoka ja tyttö halusikin kotiin jo eilen, joten käytiin kuitenkin siellä rannalla.

Eikä se sit edes halunnu uida! Ajoin monta kymmentä kilometriä uimarannalle vain sitä varten, että neiti kelli auringossa kaksi tuntia. No, mie uin pari kertaa, vesi oli kylmempää kuin lauantaina, kun tuuli kovaa selältä päin. Ja poltin nahkani. En laittanut aurinkosuojaa käsiin, kun ne on jo ruskettunu hiukan, ja tietysti uimassa käyminen pyyhkäisi ne laitetutki rasvat pois. Ei pahasti palanut, mutta vähän kirvelee. Aloegeeliä tilasin onneksi sieltä Dermosililta lisää. Tänään on edelleen aurinkoista mutta tuulista, täytynee pitää vaatetta päällä ettei pala lisää.

Sitruunapuu on myös palanut! Se on samassa paikassa kuin ennenkin kesäisin, mutta nythän siitä on tosiaan kaadettu puut varjostamasta, enkä tyhmänä älynnyt että itäseinustasta huolimatta se on kovassa paahteessa tuntikausia aamupäivällä. Harmittaa ja säälittää puuparka, sen lehdet on nyt paljolti palaneet ja varmaan ruskistuu ja putoo... Siirsin sen varjompaan eilenillalla. Ja kastelin kun ruukku tuntui tosi kevyeltä. Kastelin tuijatkin. Ennusteen mukaan perjantaina piti sataa, mutta nyt ei sitten enää olekaan pisaroita kartalla. Toivottavasti edes lauantain pieni sade pitää paikkansa.

Ja se kesäkysymyssarja on kai vissiin tehtävä, kun kaikki muutkin :D

Lippis vai lierihattu?
Lierihatut tahtoo olla niin huonosti "istuvia", ettei ne tahdo mun vauhdissa pysyä päässä. Yksi hieno olkihattu on, mutta se liehahtaa päästä heti kun vähän tuulee. Jossain varastossa mulla on myös toinen stetsonmallisempi, jossa on naru, jonka saa leuan alle. Vanha, vanha hattu, pidin sitä usein kesäisin joskus 80/90-luvulla, ei haitannu tuuli kun kiristi sen narun :) Lippis on tullu minunkin käyttöön miehen mukana, se on näppärä jos siinä on se reikä takana, siitä saa tukan vedettyä ilmavasti. Muutenhan tukka nostais sen ylös. Usein pidän myös virkattua myssyä.
Yläasteen aikoihin mulla oli vanha miesten huopahattu, jota vallan aina pidin. Se ei ollu oikein kesähattu, mutta kuului imagoon :)

Pehmis vai jäätelöpallo?
Suklaa-vaniljasekoituspehmis kuppiin, kiitos. Uimarannan kahviossa oli tarjolla suklaahippupehmis, hyvää sekin oli.

Herneet vai mansikat?
Ehdottomasti mansikat. Herneistä tulee maha kipeeksi. Mansikat on vaan niin hiton kalliita, ei oo varaa juuri koskaan.

Palju vai järvivesi?
Järvi! Ällöttää ajatuskin jossain paljussa, seisovassa ja "käytetyssä" vedessä lojumisesta. Prisman pihalla oli mallikappale, jonka vedessä oli ziljoonittain hyttysentoukkia, ei juuri houkutellut ostamaan.

Grilliherkut vai kesäkeitto?
Olen aina vihannut kesäkeittoa. Voisin kuvitella että ruokalaji nimeltään maitokaali olisi vielä hirveämpää. Kesäkurpitsa ja grillijuusto - nam! Tykkäisin kovasti myös ao. juustolla täytetyistä herkkusienistä grillattuna, mutta kun ei ne sienetkään enää sovi mun vatsalle. Grillimakkaroista en niin välitä, mutta ryynärin tai kämppärin rapeaksi ruskistunut kuori on hyvää :)

Mökki vai teltta?
En ole koskaan päässyt kokeilemaan sellasta luksustelttaa, jossa on "huoneita" ja joihin mahtuu telttasängytkin. Sellaisessa vois kyllä olla, jos paikka ei ole meluisa, mutta muuten mökki. Mieluiten Siikarannan leirintäalueen mökki numero 7. Lapsena oli kyllä mukavia telttaöitä, kotipihalla oli teltta pystyssä ja siellä serkkujen kans nukuttiin. Muistan, että eräänä kesänä isosisko luki meille siellä iltaisin Pessiä ja Illusiaa.

Varjo vai auringonpaiste?
Kuumalla varjo ja kylmällä aurinko. Nyt on ehkä ensimmäinen kesä, kun osaan arvostaa aurinkoa enkä pakene sitä aina. No eipä sitä nyt parina menneenä kesänä ole tarvinnut paetakaan, kun aurinko on paennut meitä. Jos ei ole hattua niin ehdottomasti varjo. Pää kuumenee nopeasti ja siitä on tuloksena päänsärky.

Kesäsade vai kesätuuli?
Viime kesänä jos olis kysytty, niin ei ainakaan sade, mutta nyt sitä jo vähän kaipailee... molemmissa on puolensa, kylmällä ilmalla kumpikaan ei oo niin mielekäs, mutta ainakin se tuuli vähentää hyttysten tekemää kiusaa.

Lavatanssit vai festarit?
Festareita pääsen kokeilemaan ekaa kertaa vasta ensi viikolla. Kun en osaa tanssia niin luulen, että ne valitsisin tässä paremmaksi - tietysti aiheesta riippuen. Mitkään humppa- tai iskelmäfestivaalit ei iske yhtään.

Roadtrip vai riippumatto?
Tietysti riippari. Parhaita hetkiä oli sillon, kun lapset oli pieniä ja oltiin kaikki kolme kasassa riippumatossa ja seurattiin yläpuolella omenankukissa pörrääviä pölyttäjiä. Lopulta ajanoloon paino kasvoi niin isoksi, että matto repesi ja sitten istuttiin maassa ja naurettiin.

Hiirenkorvat vai syreenintuoksu?
Hiirenkorvat. Kyllä syreenikin ihan hyvältä tuoksuu, mutta liika on aina liikaa. Hiirenkorvien tuoksua ei voi olla liikaa... sateen jälkeen se on kyllä ihan huumaava. Ja niin lyhytaikaista.

Mato-onki vai golfmaila?
Ei kumpikaan enää nykyisin. Golfia ei köyhä voi harrastaakaan mutta onkimisessa on se madon rääkkääminen ja sitten mahdolliset kalat... laiturin nokassa voi istua ihan muuten vaan. Jos on laituri minkä nokassa istua.

Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...