Sitruunapuuni täyttää tänä keväänä 17 vuotta, jos olen laskuissa pysynyt. Voi se olla kuusitoistakin, jompikumpi. Nyt kun on ollut aurinkoisia päiviä, olen rontannut puuta ympäri keittiötä sen mukaan, mihin osuu auringon säteet, että saa valoa - aika painava se ruukkuineen on. Oma lamppuhan sillä on talven ollut, mutta siitä ei tule valoa kuin latvaan, ja alemmat lehdet tahtoo kellastua ja tippua talven aikana. Joskus, ennenkuin älysin laittaa sille apuvalon, se pudotti kaikki lehdet talvella. Nyt se on pärjännyt ihmeen hyvin, luultavasti siksi, kun lämmitysjärjestelmämuutosten takia keittiö on ollut viileämpi kuin aiemmin.
Kylmää on ulkona. Oon laittanu muutaman jääkoristeenkin. Jäädytin yhden pyöreän levyn käytöstä poistetussa kattilassa, ja kun irrotuksen nopeuttamiseksi pyöritin sitä lämmittimen eessä niin koira uteliaana tuli siihen ja lipaisi ja sitten ponkaisi säikähtäneenä kauas - varmaan oli niin kylmä metalli että kieli meinas tarttua kiinni. Kerranhan yhden koiran kieli tarttu mejän ulkosaunan metallikynnykseen... siinä se ulisi kieli kiinni kynnyksessä, kunnes mies kaatoi kauhasta vettä niin että suli irti. Ei ne ihmislapset ole ainoita pöljiä sen suhteen :)
https://www.youtube.com/watch?v=Va0vs1fhhNI
VastaaPoistaKokeileppas vaihtaa sydäntalvella, ensi vuonna, sen lampun paikkaa? Siirtelet sitä päivän aikana, samaa kun nyt teet liveauringon (;D) kanssa.
Koiralapset pm silti keskimäärin viisaampia kuin teinit, sit alkaa ihmislapsi mennä ohitse. Ehkä. ;D
Mukavaa auorinkopakkaspäivää=)
Toi biisi oli mulla mielessä kun kirjoitin otsikon :) Ja meillä asettaa omat rajoituksensa niin pienet tilat, että itse asiassa on sulaa hulluutta edes pitää noin suurta kasvia. Hyvä että jonkinlaisen lampun olen sille saanut järjestettyä kattokoukusta riippumaan. Optimi olisi viherhuone, jossa olis talvella 15 astetta lämmintä ja hieman lisävaloa pimeimpään aikaan - jos sellanen olis, hommaisin myös sen araukarian, joka on ollu mun unelma jo pitkään.
PoistaKesällähän tuo puu on ulkona. Viime kesänä tosin kattoremonttimiehet kohteli sitä hieman kaltoin, kun en tajunnut että se pitää siirtää kauas talosta, mutta siitäkin se toipui vain yhden oksan menettäneenä.
Onpa hyvin pysynyt hengissä sitruunapuu. Jokohan se pian antaa satoa :)
VastaaPoistaOon menettänyt toivoni, että edes kukkisi joskus, kun on talvella aina semmosta hengissäsäilymistaistelua sillä. Ihme, että ON pysyny hengissä!
PoistaRunonpätkää pukkaa sitruunapuulle :) Onhan tuo valoa saanu, kun on noin hyvännäkönen!
VastaaPoistaKuulemma tärkeintä on valon, lämmön ja jossain määrin vedensaanninkin tasapaino. Mutta on se paremman näköinen kuin monena talvena tähän aikaan :)
PoistaUpea puu, se taitaa olla suunnilleen yhtä vanha toisen lapsen kanssa?!?
VastaaPoistaJuu, vappusimaa tehdessä tuikkasin siemenen multaan, muistelisin että pienin oli silloin sitterissä eli edellisessä tammikuussa syntynyt. Ajatella, että jaksoin simaakin vääntää vaikka oli kaksi pientä lasta! Nyt en jaksa enää mitään, vaikka elämä muuten on niin helppoa...
PoistaTyttökin ihmetteli vanhoja kuvia katellessaan, että miten meillä oli silloin niin siistiä. Ei oo vissiin tää sukupolvenvaihdos kotitöiden tekemisessä oikein onnistunut.
Onpa jaksanut sitruunapuu kauan elellä. Hyvä sinä! Lemon tree- biisistä mulla tulee aina mieleen yksi entisaikojen ihminen joka lallatteli aina sitä. Ex-miehen sisaren ex-mies :-D Kauniimpi ilmaistuna lasteni serkkujen isä :)
VastaaPoistaVoi, mäkin haluaisin tehdä jääkoristeita! Mukavaa pakkaspäivää sinne!
Sukua sit vähän niinku "väärän koivun takkaa"... silleen muistan lapsena kuulleeni määriteltävän monimutkaisia perhesuhteita :)
PoistaTänä pakkaspäivänä aattelin saada tehtyä jotain. En oo pitkään aikaan taas tehny mitään. No lakanat vaihdoin yhdestä sängystä pari päivää sitten...