Passivismia

Ah, rauhallinen lauantaiaamu. Toinen koira vaan on ollu vähän omituinen, sen olo ei oo ollu vissiin ihan hyvä. Mittasin lämmönkin, kun tuntui niin kuumalta, mutta ei sillä kuumetta oo. Tutisee ja pihisee ja vaihtaa asentoa koko ajan - tosin kun laitoin sille lisävaatetta, käärin vilttiin ja otin syliin, niin siihen se rauhottu ja nyt en enää voi lähteä tästä mihinkään.

Kahvia tekis mieli mutta ei voi lähteä nyt.  Nälkäkin on, siitä huolimatta että reilu 12 tuntia sitten vedin ison annoksen parasta ranskalaiskebabia, mitä koskaan oon syöny! Mies tarjos grillisapuskat illalla kuvauspäivänsä päätteeksi. Nyt kun mietin, niin ihme ettei mulla ollu ees varsinaisesti nälkä, vaikka edellisestä syömisestä oli seittemän tuntia... liekö verenluovutus jotenkin sotkenu elimistön tunnelmia. Oli mun 24. kerta ja hb 139. Kiviäkin kiinnostaa varmaan. Mutta eka suht hyvin nukuttu yö koirien leikkauksen jälkeen.

Varistelua on tämäkin viikonloppu ja vappu, lapset lähti muualle ja toinen menee tänään niihin uudemman sukunsa sukulaisen hautajaisiin. Mutta onpahan sillä ainakin hieno mekko siellä, ja varasukkahousuja kolmet siltä varalta, että tulee silmäpako.

Eilen oli aika veikeet kelit, hyvin paikallisia rankkoja sadekuuroja ja ukkonenkin kulki lähistöllä.

Tuolla se menee. 

Esikoisella ei ollu sontsaa, hain sen koulusta asti ja parin kaupan ja pikaisen kotonapakkausoperaation jälkeen vein poikakaverilleen. Siinä matkan varrella usein levähtelee muuttolintuja ja muutenkin näkee elämää, mutta nyt on kyllä ollu tosi vähän mitään. Yksinäinen kurki, joka näytti strutsilta... vitsailtiin tytön kans, että soitetaanko iltalehteen, että tulevat tekeen jutun kun on pellolla nähty strutsi. Tai ehkä emu. Kyllä ne tyhmemmistäkin asioista on tehny uutisia, niinku nyt taannoin jossain Pohojammaala oli pariskunta ihmetelly haljennutta kiveä, kun siinä oli hyvällä mielikuvituksella havaittavissa pareidoliaa. Siitä oli sitten tehty suunnilleen etusivun juttu. Haljenneesta kivestä. En tajua missä niiden toimittelijoiden itsekunnioitus on.

Ostin pari sellasta kevätruokapötköä linnuille, taas on saanu hätistää naakkoja varsinki sen toisen kimpusta. Toista on käyny syömässä mm. käpytikka, mustarastas ja pikkuvarpuset - joista jälkimmäiset loisti poissaolollaan lopputalvesta, vaikka olivat syksymmällä vakiovieraita. Myös pyrstötiaisia on käyny tavallisempien tiaisten lisäksi. Ja naapurissa kävi äsken anpulanssi.