tiistai 28. huhtikuuta 2020

Punnf.

Halusin laittaa tuon otsikoksi... kattelin pari päivää sitten lasten lausahduksia vauvakirjoista, ja esikoisella oli monia omia sanoja, joista pari on jääny mulle ihan näihin päiviin asti käyttöön. Niihin ei tosin kuulu tuo otsikon sana, mutta tuota tyär käytti istahtaessaan. Luulen, että se oli oppinu mummoltaan tuon, sehän ähisi ja puhisi. Ja kuopus otti aikanaan käyttöön mummon sanonnan, että "jalat on ihan poikki". Ei voinu esim. syödä puuroa, koska jalat on poikki. Mie olin siihen sanonu, että ei sitä puuroa jaloilla syödä, ja vierestä esikoinen siihen totisena, että "Niin, jalat tulee ihan puuroseksi ja lautanenkin voi kaatua!"

Kyselin meidän opiskelijoilta ja muilta viisaammilta tietokoneenkäyttäjiltä, että löytyykö tästä pöytäkoneelta ohjelmaa, jolla vois tehdä taulukon. Tuo mun lääkäriltä saama kotimittauskaavake on jo niin nuhruinen ja suttuinen (alku meni vähän harjoitellessa) että halusin tehdä siistin version, missä ei tarvi arpoa mikä luku tarkottaa mitäki. Kukaan ei tienny. Ihme porukkaa. No, selasin äsken ihan ite niitä ohjelmia, ja Microsoft Officelta löytyi lupaavan kuuloinen ohjelma "Calc". Kalsiumia. Siellähän oli ihka tutun näköinen excel, jota peräti osaan jollain lailla käyttääkin. Nyt on siisti.

Monena yönä oon nyt nähny unta, että mies on jättäny mut. Yleensä sillä on unissa jo jonkin aikaa ollut uusi nainen. Viime yönä se ei vastannu mun puheluun, vaikka monta kertaa soitin, että mitä mie nyt teen näille auton moottoritilassa kiehuville yhdelletoista täysikokoiselle pakastejoulukinkulle, joiden päiväys on jo menny. Hävetti kun kaikki näki, että ne oli vanhoja - ne nimittäin kiehui siellä muoveineen päivineen. Sit mun pitikin mennä jo koulun oppitunnille, enkä ehtiny enempää soitella.

Bongasin uutisotsikon, että ihmiset näkee levottomia unia nyt yleisemminkin. "Unien asiantuntijat ympäri Eurooppaa ovat raportoineet, kuinka ihmiset eri maista kertovat nyt näkevänsä vilkkaita unia tai painajaisia enemmän kuin normaalisti" - unien asiantuntijat :) hupaisaa. Haluaisin kanssa olla unien asiantuntija. Ja pitääkö sellaiselle sitten aina ilmoittaa, jos on alkanut nähdä normaalista poikkeavia unia? En oo tienny. Voisin kertoa, että vessauneni ovat muuttuneet.

Aamuvarhaisella (05.20) kun siihen pahaan uneen heräsin, mulla oli pieni migreeninpoikanen tuloillaan. Kävin sitten suosiolla ottamassa murusen sumatriptaania. Alkaa taas olla "se aika kuukaudesta" ja migreeni odotettavissakin. Ehdin halia miehen ennen töihinlähtöä ja uudelleen herättyäni saattelin vielä kuopuksenkin matkaan. Se on tallilla työharjoittelussa - kysyin ekan päivän jälkeen, että mitä se teki, niin sanoi lapioineensa paskaa. Niinpä tietysti, tyypillisiä harjoittelijan hommia.

Kävelin eilen lenkin, joka oli pituudeltaan jotakuinkin tuplat normipäivän matkaan verrattuna, ja sitten olinkin ihan tutturuu koko loppupäivän. Ja plantaarifaskiittini ärtyi, ei olekaan vihoitellu aikoihin. Mettässä on vieläkin suunnistusrastit, ne normaalit kuntorastit järjestettiin ilmeisesti niin, että jokaiselle osallistujalle annettiin aika, millon menevät mettään. Viikko sitten meni ekat, ja vieläkin niitä menee... mutta on tämä systeemi varmaan luonnollekin mukavampi; joskus oon kattonu ku rastien ympärykset on ollu ihan muralla ja sammalikot rullalla suunnistajien jäljiltä.

Mutta nyt taas lenkille, ennenkuin alkaa sataa!

9 kommenttia:

  1. Olisin ehdottanut sinulle avoimen lähdekoodin OpenOffice-sarjan Calc-taulukkolaskentaa mutta juuri sen ilmeisesti löysitkin. OO-sarja pitää sisällään muitakin hyviä ohjelmistoja ja niissä tehdyt tekstit, taulukot yms voi siirtää muihin ohjelmiin, eli ovat käteviä.

    Toi kinkku-uni kuulosti kyllä kamalalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just se. Tuota OpenOfficea on opiskelijat hyödyntäneet, mutta eivät oo vissiin tarvinneet juuri taulukkoa, kun eivät siitä tienneet.

      Ahdistavia unia on välillä ollu.

      Poista
  2. Mä olisin ehdottanut sulle googlen drivea, joka toimii gmailin kautta, jos sulla on sellainen.

    Mistä muuten tulikin mieleen, että piti niitä kuvia sille Pojalle. Kiitos muistutuksesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Driven kautta siirrän kuvia koneelle, jos en jaksa alkaa johdon kanssa pelaamaan. Se on ihan kätevä siihen, bluetooth olis ehkä kätevämpi mutta sitä en oo saanu toimimaan.

      Poista
  3. Minun unissani mies ei vastaa puheluihini, koska en muista hänen puhelinnumeroaan - vieläkään. Vastahan tässä tulee montakymmentä vuotta yhdessäoloa täyteen. Mitenkäs sellaista numeroa voisi tässä ajassa oppia ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie kyllä muistan miehen numeron, mutta niiden näppäily puhelimeen ei usein onnistu - ruudulle tulee jotain ihan muuta. Enpäs hoksannutkaan muuten, että tällä kertaa unessa sain soitettua, ei vaan vastannut.
      Onkin muuten ainoa voimassaoleva puhelinnumero, jonka muistan... edes lasten numeroita en muista. Kun ei niitä tarvi ikinä näppäillä mihinkään, valkkaa vain nimen listasta...

      Poista
  4. Mä taas en oo nähnyt oikein mitään unia. Tai en muista niitä. Sit harvoin kun muistan, niin ovat ihan sekopäisiä. Tai kelläpä ne ei olis :)
    Kotikotona asuessani oli yks uni, jota näin toistuvasti, mutta nyt sitä ei oo vuosikymmeniin näkyny. Onneks. Ahdistava se oli ja siihen liittyi hirsitalo, muuta en enää muista.
    Lapskirjat on ihania. Niin monet naurut on lapset nauraneet näin isompana omille lapsuushömpötyksilleen. Ihan parhaita! Ja osa sanoista tosiaan kulkee yhä mukana.
    Pöh migreenille, toivottavasti ei päässyt äitymään tai tullut uudestaan. Peukku lenkille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie oon kirjottanu myös sellasen päiväkirjantapaisen molempien vauva- ja taaperoajalta, mutta kuopuksen kohdalla se loppui tosi lyhyeen kun oli vissiin liikaa kaikkea muuta eikä ehtiny päivitteleen. Taitaa olla vähän kaikilla se, että esikoisen kohdalla kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, että pikkujututkin pannaan talteen, mutta seuraavan kohdalla se ei enää oo niin merkityksellistä? Ja olihan mulla se masennuskin, joka paheni.
      Migreeni ei ainakaan vielä oo tullu takas :)

      Poista
    2. Jep, meilläkin menee niin, että vanhimmalla on superpaksu, keskimmäisellä keskipaksu ja nuorimmalla tyssää melkein kesken.. Tulee elämä väliin :)

      Poista

Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...