Tänään taas päivä, jolloin jalat painaa tonnin. Kymmenen metrin nousu sadan metrin matkalla sai minut puuskuttamaan, sydämen hakkaamaan hulluna ja jalat maitohapoille. Tiistain jälkeen en ole taaskaan jaksanut mitään. Muuta kuin nukkua. No sain mie tänään työnnettyä itteni lenkille, siellä kuulin yksinäisen teeren syyssoidinääniä. Ja näin kauniita jäkäliä. Ihan tarkoituksella menin metsään katsomaan vihreyttä, sieltä vielä löytää jotain kaunista kun muualla on niin rumaa ja mustaa ja ankeaa.
Paitsi jaksoin nipin napin, monta taukoa pitäen haravoida pihatien (ei kuvassa) reunat siistimmäksi. Ne mustat liiskalehdet pois.
Hissukseen syksyn kuluessa oon katellu kaupoissa sopivan pientä tarpeellista tai hauskaa tavaraa joulukalenteriin laitettavaksi; kerään tytöille pussijoulukalenteria. Löyty vanhat kalenterit siivotessa, ja aattelin yllättää tytöt sellaisilla. Nyt on enää luukku 24 tyhjänä kummassakin, tilasin Crazy Factorilta toiselle sormuksen, toiselle korvikset sinne laitettavaksi. Suurin osa on tietysti syötävää... rusinoista lähtien.
Huomaan sen, että kun on väsynyt, tekee entistä kovemmin mieli syödä jotain makeaa. Mutta sehän on tuttu juttu.
Ja viikonloppuisin tulee hankaluuksia, kun mies haluaisi lähteä mukaan kävelylle, mutta sillä on eri ajatukset aikataulusta, eikä se tajua että mun on lähdettävä silloin kun jaksan, eikä kello kuusitoista tai miten jolleki muulle sopii. Sit se on harmistunut. Ensviikonloppuna ei oo sitä ongelmaa, kun mies on töissä, mutta viime viikonloppuna meillä oli kaikesta huolimatta mukava reissu, johon yhdistettiin mm. Mäntsälässä käyminen. Katsoin kartasta sopivan mittaisen asumattomalla seudulla menevän metsätien, ja mentiin sitten sinne.
Kiva auringonlaskukin sattui olemaan just sinä iltana. Siellä oli ilmeisesti sitten turnipsipeltoja tien vieressä, vai onko tämä turnipsi?
Joku muukin siellä käytti nähtävästi koiraansa lenkillä, ainakin jäljistä päätellen. Ja niistä tuoksuista, joita koirat veti joka puskasta antaumuksella...
Alhaalla näkyy osittaiset jalanjäljet mejän koiralta. Ei paljoo ton toisen koiran varvasta suuremmat.
Paluumatkalla kotiin päin piti vielä pysähtyä ottamaan lisää auringonlaskukuvia.
En tiedä miten nää kuvat lataantuu kun en pysty pienentään niitä ennen blogiin siirtoa. Tai pystyisin varmasti, mutta en jaksa ruveta opiskeleen. Tänään on semmonen semiväsynyt päivä, kunhan pysyn liikkeessä niin en ehkä ryydy. Ehkä saan vielä tehtyäkin jotain pientä.
Hui, on ollut iso koira liikkeellä!
VastaaPoistaMulla kuvat latautui oikein hyvin,
ja wow, kaksi kokonaista kalenteria. Mun pitäis yhtä ideoida ja värkätä mutta en ole vielä edes aloittanut. Voi olla, että käy niin, että ostan Dumle-pussin ja pistän yhden joka (tulitikku)rasiaan ;-)
Eikö kaupan irtokarkeissa ole kääreellisiä? Sit on niitä pussukoita, joissa on niitä lehmänmuotosia karkkeja ja muita muovissa. Jostain löysin minipienet käsidesipullot. Tulitikkulaatikko on niin pieni, että sinne ei oikein muuta saa ahdettua, kun karkit, eikä kovin isotkaan sellaset. Noissa mihin mie kerään (ne on identtiset niitä viimeisiä "luukkuja" lukuunottamatta) on sen kokoset, että justiin saa tungettua pienen rusinarasian, mutta esim. Dents- karkkirasia on liian iso.
PoistaOli hyvä selvennys tuo, ettei tuo ollut teidän pihatienne 😁
VastaaPoistaJaksaminen on ihan yliarvostettua.
Tärkeintä on se, miten käytät jaksu- ja ei-jaksuajan ❤
Oi kun oliskin tuollainen pihatie! Lumityöt olis kyllä melkoset, mutta olis se varmaan sen arvoista... oon alkanu viime aikoina inhoamaan tuota liikennettä, mikä käy koko ajan pihan vieressä.
PoistaMie oon kans ottanu sen kannan, että jaksan minkä jaksan, ja kaikki se on voittoa. Onneksi multa ei vaaditakaan paljoa.
Näyttäs kyllä turnipsilta? Mullaki on peräti kaks lahjaa ostettuna, vaatteita ja lahjakortteja ostelen lisäks.
VastaaPoistaBloggerin muutoksen myötä joutu alussa pienentään kuvia, nyt pienenevät a...maattisesti.
Lahjakortteihin mieki taian tyytyä, ne on sellasia jotka ei koskaan epäonnistu. Jos ei sit osta lahjakorttia jalkahoitoon jalattomalle ihmiselle. Paketteja vain olis niin kiva kääriä :)
PoistaLuin netistä, että tuota turnipsia käytetään riistapelloilla, mutta oli hauskaa, että juuri oli ollu niistä puhetta.
Ei tarvii jaksaa. Nyt on se aika, kun saa luvalla olla musta, pimeä ja mörkki. Mä ainakin oon. Nyt on perjantai ja maanantain jälkeen on menny kolme suklaalevyä. Jep, ja lisää tekis mieli.
VastaaPoistaMärkää, pimeää ja ihan tylsää. Mulla on kanssa joku marrasdown.
Nättejä kuvia ja iso koiran jälki! Ja kalentereille hatun nosto!
Kiitos. Mieki nyt viikonloppuna ehkä annan vähän armoa herkkulakostani itselleni... ihanat joulusuklaatkin kaupoissa <3
Poista