Muistisairaus

 

Mullahan on jo pitkään ollu tätä. Oon kyllä aatellu että se on virikkeettömän ympäristön tulosta. Kun ei tarvi mitään aatella niin aivot surkastuu. Ja pienetkin laskutoimitukset tuntuu toisinaan niin työläiltä, että helposti tarttuu puhelimeen ja valitsee sieltä laskimen. 

Reposaaressa oli talvellakin ihanaa! Löysin sieltä sen oman rakkaan mereni; iättömän ja äärettömän, jota ei vuodenajat kahlitse. Tekee työtään päivin öin kesät talvet. Nytkin uupumattomana jauhoi paksuja jäälauttoja palasiksi kallioita vasten, jyske oli varsinkin Mäntyluodossa ihan pelottavaa.

Sielunmaisemani talviasussa.

Joku pikkuinen eläin oli tehnyt kauniita jälkijonoja Lontoon rannalle.

Tällainen näkymä oli airb'n'b -kämpästä aamulla. Rauhallista ja ihanaa oli! Mitään luvattuja tehostettuja koronasiivouksia siellä tuskin oli tehty, yläpetikin oli sen jäljiltä kun siellä oli joku nukkunut ja noussut ylös, sijaamatta ja vanhat lakanat. Pelkäsin että meilletarkoitetussa sängyssäkin on käytetyt lakanat, mutta ainakin täkkipussi ja tyynyliinat oli puhtaat. Ja tyynyt oli hyvät, 4 kpl. Kyllä siellä kelpasi olla, ja mies tuumikin, että nythän täällä täytyy ruveta käymään talvisinkin, kun löyty hyvä talvimajoitus :)

Mäntyluodon jäämurskain. Muualta oli tuuli vieny suurimman osan jäistä pois, mikä harmitti kuvaajaa.

Auringonlasku ja meri <3

Kallon majakka Mäntyluodossa.

Auringonnousu Reposaaren kaupparannan edustalta jäältä. Pilkkijöitä oli jo tuohon aikaan siellä kököttämässä ja lisää tuli. Nyt tiedän, että saattaisin voida asua Reposaaressa talvellakin :) tuuli on välillä hurja mutta ei se keli aina täälläkään optimi ole. 

Tänäaamuna heräilin siinä ennen kaheksaa, ja hoksasin että äänettömällelaitetun puhelimen näyttö loistaa. Joku soitti vieraasta numerosta, hylkäsin puhelun. Seuraavaan vastasin, ja siellä joku solkotti jotain mistä en ymmärtäny, kuulosti känniseltä tai aivoinfarktiselta. Katoin numeron hausta, se oli jossain Alavudella. Lankapuhelin. Laitoin mustalle listalle ku se vaan soitteli, viistoista kertaa kun oli soittanu ni otin pois listalta että ku seuraavan kerran soittaa niin kysyn onko sillä joku hätä ja pitääkö soittaa ambulanssi tai jotain. No, siellä oli joku mummu joka halus kertoa jolleki Eilalle tai Eijalle, että sauna on sinä ja sinä päivänä kello yheksän. Tai niin olin ymmärtävinäni, puhui niin epäselvästi, ei varmaan ollu hampaitakaan sillä. Koitin sanoa ettei täällä oo sen nimistä, mut ei se välittäny. Sit sanoin vaan että selvä juttu, kiitos hei. Nyt joku Eila missaa saunaillan, kun ei saanu ilmotusta. Soittelut kumminki loppu. Sitkee mummu kyllä, ei antanu periksi ennenku oli viestinsä toimittanut - jonnekin. 

Yöllä käyny rusakko pihalla, pyöriny pitkän aikaa. Laitoinki tuohon jo päiväkausia sitten kauraa, ihan vaan että joku elukka tulis riistakameraan. Kauriskin on piipahdellut pari kertaa, mutta ei ole kameraan osunut. Jäljistä vaan päätelty.