Liminka baylla

 

No nyt on reissu tehtynä, viisi yötä Liminganlahden hotellissa ja yö matkalla mennen tullen. Hotellin hintaan kuului aamiainen, mutta se oli koronan vuoksi muutettu sellaseksi, että se toimitettiin edellisenä iltapäivänä huoneeseen. Eikä tosiaankaan mitään tilausta voinut tehdä, vaan se oli aina pikakahvia (tai teetä, huoneessa oli vedenkeitin ja pieni jääkaappi), minimaitotetroja 1 per ihminen, jogurtit, kananmunat, margariininapit ja pikapuuropussillinen mieheen. Ja pienet täytetyt sämpylät, jotka ehti liota kurkkuineen ja tomaatteineen vetisiksi joku 17 tuntia ennen aamiaisaikaa. Ai niin ja mehua. Hotellista ei saanut ruokaa kuin viikonloppuna, kahvio oli auki 10-18 ja kahvi maksoi 2,5 euroa. 

Sinne saapuessa oli äitienpäivä, ja koko paikka oli täynnä häliseviä perheitä, lintutornikin oli valjastettu lasten viihdekeskukseksi, jossa ne kirkuen tömisteli eestaas. Kylteille, joissa kehotetaan liikkumaan rauhallisesti ja hiljaa viitattiin kintaalla. No kovin liki ei sitten lintuja ollutkaan. 

Maanantaina ja tiistaina oli sateista ja kylmää, ja silloin oli rauhallisempaa. Käytiin lähialueiden lintupaikoilla ja miehellä oli aamukoju varattuna kummallekin päivälle.

Kiintoisa maankohoamis"polku" siellä kyllä oli, mutta toukokuuksi luvattu uusi luontopolku oli aivan alkutekijöissään - tai hiekkapolku oli, mutta ei sitten mitään muuta. Sain erikoisluvalla kävellä sen eestaas, ja olihan siellä hienoa kun siellä nyt vaan on hienoa joka paikassa. Hanhet mesos rannassa ja rusakko pomppelehti polun yli.

 

Keskiviikkona käytiin sitten Hailuodossa, jonne olin jo kauan haaveillut pääseväni. Hienoja hiekkarantoja sieltä löytyi, karikukonkin bongasin, mutta ei se oikein täyttäny mun odotuksia. Sieltä ei löytyny ees mitään paikkaa, mistä olis voinu ostaa matkamuiston tai lähettää kortin että terveisiä Hailuodosta. Toin sitten kiven Marjaniemen rannasta. No Kirkkosalmen lintutornista näky paljon lintuja, ristisorsiakin ja merikotkia. 

Pöllännokka

Kirkkosalmen lintutorni

Pökönnokan tienoilla

Silloin myös tuli lämmin, puiden silmut pullahti auki ja maa alkoi vihertää aivan hetkessä. Kirjosieppo, pensastasku ja pajulintu tuli - ja hyttyset! Ei ne juuri vielä pistäneet, mutta polulla keskuksesta lintutorniin oli niin sakeana, ettei kannattanut paljoa puhua tai muutenkaan suuta pitää auki. Samoin oli lintutornin portaikon kaiteiden välissä, siinä oli varmaan hyvä tuulensuoja. 

Torstaina miehellä oli taas aamukoju, ja mie nukuin. Hotellihuoneen huono puoli (kalustuksen vähyyden= laskutilan puutteen lisäksi) oli se, että tuuletusritilästä kuului toisen huoneen asukkaiden kälätys, ja siellä oli kaljaporukkaa jotka jorisi ja äänenvoimakkuus vaan kasvoi yön edetessä. Mun piti ottaa nukahtamislääke ja se väsytti enemmänki sitten. Vaan olipa aamulla jokunen tyyppi kalpeana hiljaa pihalla. Tai oikeastaan punaisena. En minä. 

Oikeestaan oon ollu siitä lähtien ihan väsyny. Perjantainen matka Limingasta välietappiin meni nuokkuessa - selän ja jalkojen epämukavuudet ja kivut piti kyllä hereillä, mutta olin ihan poikki, kuten koiratkin. Lauantaina kotimatkalla ajattelin, että kunhan pääsen kotiin, niin kaadun sänkyyn ja pysyn siellä loppupäivän. 

No, täällä oli pöytä koreana kun tytär oli tehnyt myöhäiset äitienpäiväyllärikuppikakut hienoilla kuorrutuksilla ja keittänyt kahvit valmiiksi, en voinut mennä nukkumaan. Sitäpaitsi pihalla oli tullu kesä ja riensin tekemään asioita, joita olis pitäny tehdä jo ennen lähtöä. Punoin sen korintapaisenkin valmiiksi ja alotin toista pientä koria, ei ollu pajut vielä menneet ihan kuiviksi. Kuskasin linnunruokahäkin pois ja laitoin laatalle ruuan tilalta vesikupin. Valitettavasti vanha kaunis betonikuppi oli talven aikana hajonnut, nyt siinä on vain vanha alumiinivuoka ja siellä keskellä laakea kivi ettei kukaan huku. Suunnittelin kyllä muovailevani ite siihen kupin, mutta meni into kun Sinelli ei vastannu mun kysymykseen siitä niiden myymästä "savesta" että kestääkö se ulkona ja voiko siitä tehtyjä alusia käyttää elintarvikkeiden tarjoiluun. No betonista vois tietty värkätä, mutta on ne mulla aina vähän surkeita yritelmiä. 

Jotain uusia kevätkukkiakin on ilmaantunut, en edes muistanut tuollaisia istuttaneeni syksyllä. Osa zinnianaluista on kuollut, kun kotivahti ei kai ollu muistanu että niitäki pitää kastella ja vielä ahkerammin kuin noita muoviruukuissa olevia alkuja. Mutta muuten se oli hyvin pitäny huolen kaikesta, siivonnu ja pyykännykin. Maksoin avokätisesti. 

Nyt oon ihan kyllästynyt ravintolaruokaan, kun joka päivä piti noutaa annos jostain. Kotipizza, kebabbila, Hese, kiinalainen ja sit joku kaupan lounasravintola, josta vahingossa tilasin lasten annoksen mutta siitäki tuli kyllä maha hyvin täyteen. Ei ranskanperunoita eikä pizzaa mulle nyt hetkeen. No Hesestä ostin salaatin. 

Ensyönä pääsee omaan sänkyyn nukkumaan!

Auringonlasku hotellihuoneen ikkunasta.