Jättivauva ja Saapasjalkakoira

 

Zombie täällä taas. Lueskelin kyllä toisten postauksia, mutta en oikeen jaksanu kommentoida.

 Esikoinen kävi koiransa kanssa ja haki metsästä mustikoita, teki mulle piirakan 💓 Luulin jo, etten saa tänä kesänä piirakkaa, kun en pysty ite poimimaan marjoja. Oon nyt viimein hyväksyny sen, että mun niskat ei vaan kestä sitä, ja onhan se toisaalta vapauttavaa kun ei tarvi miettiä aina mettässä käydessä, että voi voi pitäs tulla poimiin nää mustikat. Napsin niitä suuhuni joka päivä lenkillä käydessäni, ainakin jos reitille osuu mustikkametsää. Paljon on poimijoitakin kyllä. 

Piti käydä tänään uimassa mutta en sit ehtiny ku tyär ja koira toi muuta puuhaa. Kävin mie alkuviikosta tai joskus pari kertaa sähköpotkulaudalla uimarannalla, sosialiseerasin siellä ihan vieraiden ihmisten kanssa. Osannen vielä toimia ja käyttäytyä yleisten normien mukaisesti, se on hyvä testata välillä. Mutta on se aika rytyyttämistä sillä laudalla, kun joutuu meneen osan matkaa huonolla asfaltilla. Hiekkatiekin on parempi kuin rypyliäinen vanha asfaltti. Ja aika äkkiä mie opin sillä menemään, vaikka huteraa se meno alkuun oli. 

Eilinen meni stressissä kun kuopuksen koira oli meillä tytön käydessä isänsä kanssa autokauppoja tekemässä pitkin maailmaa. Koko päivän olivat muualla, mie olin tosi tosi väsynyt päivän jälkeen, vaikken paljon mitään tehnyt. Oon semmonen hermokimppu kyllä välillä. 

Jättivauva

Mutta tänään aamulla kun menin kahvikupposen kanssa pihalle oli tosi hiljaista, lintujen siipien pärähtelyjä ja ääntelyjä lukuunottamatta. Ei ketään kulkenut tielläkään. Nautin, suunnittelin uimareissua ja olin levollinen siihen asti, kun esikonen soitti ja kysyi haetaanko me se tänne. Olihan niitä kiva nähdä, pitkästä aikaa, eipä sillä. Koirakin ilahtui mejän näkemisestä. Mie ilahduin sen ilahtumisesta. 

Saapasjalkakoira

Se oli hassua, miten pieneltä Mummun Poika tuntui nyt, kun on tottunut katseleen Jättivauvaa. Se on kasvanut niin hurjasti! Eikä oo vasta ku viis kuukautta. Ja ku Mummun Pojalta on ajeltu karvat lyhyeksi niin sekin tietysti pienentää. 

Ukkonen jyrähti kerran aika lähellä. Eka kunnon jyräys tänä kesänä. Mutta jäikin vissiin ainoaksi. 

Norjan reissu ilmeisesti toteutuu, oon jo syynäillyt kartoista reitin vartta, olisko siellä kivoja käyntikohteita. Myrlandin ranta ja Sir Henrin vesiputous ainakin. Meillä on pari kirjaa automatkailijoille, niistäkin saa vinkkejä kun vaan jaksaa kahlata.