Tuotantokausi

 

Näitä on jo metrin mittainen pätkä 90 senttiä leveää... juttua. Lisää tulee. Sormet on laastaroitu kun puikot kuluttaa ihon. 

Katsoin 2 tuotantokautta Imma Tatarannia melkein pötköön, ihanaa italiankieltä ja ihanat maisemat ja miljööt, vaikka muuten ei niin erikoinen olekaan. Paitsi että mukavaa vaihtelua. Mies innostu mun kanssa katsomaan Scott&Bailey-sarjaa, se tulee aamulla kymmeneltä ja nyt en voi katsoa sitä ennenkuin mies tulee töistä ja on myös katsomassa. Hei meillä on yhteinen harrastus! :D (edit: joo se loppuikin jo, viides tuotantokausi oli vain kolmen jakson mittainen. Hei meillei oo enää yhteistä harrastusta...)

Sain varattua lääkärinajankin, ja nyt tuntuu, että ihan turhasta kuitenkin taas. On oikeastikin sairaita ja mie vien niiden ajat...

Tallinnassa oli ihan kivaa, mitä nyt ilmat oli vähän ikävät välillä. Räntää tuli vaakasuorassa ja tuuli niin että meinas vaatteet lähtee päältä. Käytiin ostamassa alkoholijuomia (mies) ja tuliaisia (minä) ja ostin mie itellenikin jotain, nimittäin kalimban. Tunnetaan myös karimba - ja mbira -nimillä. 

Ostopaikkana Universumi-kauppa, mistä löyty kaikkea hienoa ympäri maailman. 

Viime viikonloppuna tytär, vävy ja Mummun Poika kävi kyläilemässä, oli mukavaa. Käytiin syömässä sushipaikassa ähkyt ja sit nukuttiin päikkärit. Tai kaikki muut nukku, mie katoin Tatarannia ja kudoin.

 

Aurinko on välillä paistellu keväisesti, jopa meidän pihalta löytyy välillä auringonläikkä, missä istua naaman harmautta poistamassa. Yks päivä kävin pitkällä sauvalenkillä, ja oli hupaisaa kun ketään muita kulkijoita ei ollu ku yks nainen, ja me molemmat käveltiin sama tienpätkä edestakaisin ja tultiin lähestulkoon samassa kohdassa toisiamme vastaan.

Olisin menny hiihtään, mut ei ne taaskaan oo vetäny latuja meille asti. No nythän taisi ladut mennäkin pilalle, kun eilen satoi vettä välillä ihan kaatamalla. Maanantai-iltana tuli lumimyrsky ja tiistaina vesimyrsky. Onneksi tiet suli sen verran, että tänään pääsin joogaan - edellinen jäi välistä ku miehellä oli lääkärinaika päivällä, enkä muutenkaan olis siinä kelissä halunnut ajella. 

Entisellä, omalla autolla oli rennompaa ajaa huonolla kelillä, kun sen tunsi ja tiesi, miten se reagoi mihinkin ja kuinka sitä piti ohjailla hankalissa paikoissa, mutta tuosta autosta mulla on niin vähän kokemusta. Se tahtoo olla köykäinen loskassa, lumipöperössä ja jäällä. 

Kuopus pääsi jatko-opiskelupaikkaan sisään, olemme kaikki iloisia siitä.