Voimat hukassa

 Olin kuvitellut, että ajoittainen voimattomuuteni johtuisi siitä raudanpuutteesta, mutta nyt kun olen kohta kolme viikkoa sitä syönyt, on voimattomuus lähes päivittäistä. Voiskohan se johtua siitä Triptylistä? Kun se usein on nimenomaan aamulla ja myöhemmin helpottaa. Aamuisin on muutenkin vaikea päästä käyntiin. Ja lihon.

Olis vaikka mitä tekemistä, imuri lojuu lattialla (mies imuroi jotain keskiviikkona ja jätti sen siihen, ilmeisesti vinkkinä mulle), kuisti pitäs siivota kesäkuntoon, sohvatyynyt tuulettaa ja viltit pestä ym, mutta mie en jaksa ees kättäni nostaa. Hyvä kun sain vaatteet päälle. Olis hyvä polttaa lehtiäkin nyt, kun ei tuule, mutta tuleekohan taas palokunta...

Miehen työpaikalta on monta ihmistä koronassa, eiköhän se tulle meillekin taas jossain vaiheessa. Mietin sitä tänäaamuna, ku minut ajoi aikaisin ylös yskänpuuska, vaikka olisin vielä jaksanut nukkua. Koko ajan kutittaa henkitorvessa ja nyt alkoi pistääkin. 

Tänä iltana on Helsingissä Sabatonin konsertti, mihin mies, tyär ja vävy on menossa. Mie saan Mummun Tytön hoitoon siksi aikaa. Tai vähän pidemmäksikin aikaa, meinasivat nimittäin käydä laivareissulla. Vävyn rahoilla, tytöllä ei nimittäin ole. Se ei saa vissiin mitään rahaa mistään kun käy koulua. Pisti jo autonkin seisontaan kun se on rikki ja pitäis katsastaa. 

Oli orvokit jo loppuneet kaupasta, kaivoin maantienojasta valkoisen lemmikin saunan viilettelypaikan ruukkuun. Tykkään, on nätti. Mulla näyttää olevan valkoisten kukkien kausi, kun en oo ostanu muuta ku valkoisen miljoonakellon ja lumihiutaleen pihakukiksi. Jos sitte joku synttäpäiväksi jotain tuo, mutta tällä hetkellä en jaksa aatella pihakukkia. Ehin jo luulla tänäaamuna, että on paleltunu ne hyasinttipavut ja popcornit, mitä ulos oon jo vieny, mut vielä ne näkyy siellä pirtsakkana olevan. Nollan pinnassa näkyy lämpö piipahtaneen, että saa nähdä.

En kyllä jaksa nyt mitään. Ärsyttävää.