10 000 kotiloa ja reissut

 Meille on tullut näköjään perinteeksi syksyn lomareissut. Kesällä käydään korkeintaan Reposaaressa, mutta syksyllä sitten jossain ihan muualla. Tosin tällä kertaa käytiin myös Reposaaressa, majoittumassa muutama päivä siinä rakkaassa seiskamökissä Siikaranta Campingissa. Monilla se on vain yöpymispaikka ohikulkumatkalla (tosin ei se oo missään "matkan varrella") mutta meille se on lomakohde. 

Tällä kertaa säät suosi ja helli meitä niin että se oli aivan uskomatonta! Liki hellelukemiin ylsi, oli tyyntä ja ihan kesä. Aurinko paistoi joko täysillä tai sitten ohuen pilviharson läpi, mökin terassilla istuttiin ja nautittiin, koiratkin - mummokoira vaan on nykyään vilukoira, tarttee lämmikettä melkeen aina. Sen jälkeen kun ne rakensi siihen kunnon pation aitoineen, on ollu mahdollista pitää koiria irti, kun laittaa lehtikompostiritilöitä sopivasti aukkokohtiin. Jäi pois se narujen kanssa pelaaminen, kun ne oli aina koiran kinttujen ympärillä tai solmussa. 

Tyrnit oli kypsiä ja kirpeitä, Rantakioskin kanasalaatti ihan paras kanasalaatti mitä oon missään syöny ja elämä oli ihanaa muutaman päivän. Lähtöpäivänä satoi, sen jälkeen on kotona satanut ja aikoo sataa jatkossakin hamaan tulevaisuuteen asti. Eipähän lopu kaivosta vesi. 

Viikonlopun kotoilun jälkeen lähdettiin Ruovedelle, majoituttiin kivaan mökkiin Kankijärven rannalle reilun puolen kilsan päässä Helvetin Portilta. 

 Käytiin se hienoksi mainittu Helvetinkolu tsekkaamassa.

Tollanen rako kalliossa, ei paljo mikään. Sinnehän ei saanu enää mennä "turvallisuussyistä", vaikka mitään ei oo koskaan sattunu. Sit toisella kertaa patikoitiin jotain polkua pitkin jonkin matkaa, eikä siellä ollu ku risusta tavallista mettää. Tylsin kansallispuisto missä oon käyny, ja vissiin mummokoirankin mielestä kun se kieltäytyi lähtemästä toista kertaa. Piti kantaa pussissa melkeen koko reissu. 

Ruoveden taajama oli hieno paikka, paljon vanhoja rakennuksia ja Kantakrouvissa erinomainen lounas. 

Satoi aika paljon, sadeviitta oli tarpeen. Mökissä oli mukava olla, siellä oli komea liuskekiviuuni jota mies lämmitteli joka päivä. 

Ruovedeltä ajeltiin Tuurin kyläkaupalle, yövyttiin hotellissa. Olipa pompöösi paikka! Kultaa ja timangeja joka paikassa, niitä hiton hevosenkenkiä ja yksisarvisia ja jopa uskomattoman mauton valkoinen enkeli sisääntuloaulassa. Sain ponnistella pitääkseni naaman peruslukemilla. Miehen mielestä oli hienoa. Itse kauppahan oli vaan tavan kauppa, mutta iso. Sitä samaa tavaraa mitä joka paikassa muuallakin, mutta kalliilla. Se hyvä puoli siinä oli, että koirat sai istua kärryissä tavarapuolella. 

Me etsittiin miehen kans sopivia kenkiä, ei löytyny Keskisen kaupasta eikä Nahkapaikasta kummallekaan. Kaupasta etsin teemukia siivilällä, ei ollu semmostakaan. Ostin siskolle synttärilahjaksi lyhdyn (lyhtyvalikoima sai multakin kiitoksia) ja itelle lehmätyynyn sekä 7 kerää lankaa kympillä. Muotioutletista parkkiksen toiselta puolen housut ja bolerontapaisen 15 eurolla. Eipä tarvi mokomassa kaupassa toiste käydä. Eikä siellä Helvetinkolulla. 

Lehtokotiloita tuli sitten kesän aikana kerättyä yli kymmenentuhatta. Tarkkaa määrää en tiedä, kun tuli niitä paljon myös liiskattua lehtien väliin ja kengän alle - sanotaan että ne syö kuolleita lajitovereitaan, mutta en sellaista huomannut tapahtuvan meidän pihalla. Koirankakassa niitä kyllä oli.