Joka päivä jotain uutta! Jee. Tänään on ääreisnivelet aivan jumalattoman kipeet, alkoi jo illalla niskasta, yöllä tuli kaikki nivelet niin kipeeksi että oli tuskaa kääntää kylkeä, päätäkään ei pystynyt nostamaan ilman käden apua. Nyt muut nivelet on vaan vähän kipeitä, mutta niska, ranteet ja sormet sekä nilkat, varpaat, jalkapohjat ja -pöydät erittäin kipeet. Sormet ja jalkapohjat on ihan turvoksissa. Ja ei ole mikään jumpanjälkeinen kipu, en oo tehny mitään sellasta. Kovin varovasti piti tulla portaat alas ja kävely on vaikeaa, koiratkin katto mua silmät napillaan ja heilutti häntää, selvästi hämmentyneinä että miks oon tämmönen.
Huolestuisin, ellei kuopuksella olis ollu pari viikkoa sitten täsmälleen samanlaiset kivut. Meillä on erinäisiä yhteneviä oireita vuoron perään, niinku nyt nenän sisällä haavoja viikkotolkulla. En oo pannu merkille, onko kuopus punainen. Se ei yleensä esiinny sellasissa asuissa, missä näkyis enempi ihoa. Ei ees varpaat. Mutta joo, silläkin meni ohi, miksei mullakin. Mitään tietoa ei oo labratulosten kertojastakaan, yleensä hoitaja kysyy kenelle ilmoitetaan tai muuta, nyt ei kysyny enkä hoksannu itekkään ottaa asiaa puheeksi. Kuulo- ja unitutkimuksessa hoitaja antoi lääkärin soittoajan.
No niin, nyt on vanhuksen terveysasiat käsitelty, vois puhua jostain muusta. Tänään on luvassa taas hieno päivä (no niin piti olla eilenkin puolipilvistä, mutta niin vain oli pilvessä koko taivas) ja mies suunnitteli erään suon etsimistä ja kysyi mua mukaan. Mulla kun on kartta paremmin hallussa ku sillä. Miten sitä kävelee mettässä jos ei tasaisella lattiallakaan voi... toisaalta katsotaan, miten särkylääke toimii. Miehen piti lähtee "aamulla", nyt kello on kohta 8 eikä se oo vielä ees heränny. Taisi mennä taas pitkään kaljotellessa... toisaalta eipä nyt oo vielä taivaskaan seljennyt.
Ostin taannoin (kun halvalla sai!) erivärisiä ripustettavia hehkulampun muotoisia led-lamppuja, missä on aurinkokenno, mutta enhän mie oo ollu hereillä pimeän aikaan, että oisin nähny palaako ne ees. Suomen kesässä aurinkokennolamput on ihan turhia. Ehkä syksyllä sitten? Jos ne kestää vesisateissa siihen asti.
Näin ihan outoja unia eksästä ja eräästä toisesta jonka kans välillä hengailin sinkkuaikanani, sen reilun puolen vuoden aikana... siihen liittyi tuikkukippo, joka oli niin huonoa lasia, että särkyi, ja luulin keränneeni palat roskiin jo. Koko huone olikin täpötäynnä pieniä lasinsiruja, joilla kävelin ja joilta koitin muita suojella. Imuroin hirveesti ja aina niitä löytyi. Jalat oli tietty kipeet, niin uneksin käveleväni lasinsiruilla. Hyi. Ja eilen kyllä imuroin oikeestikin, kun ei oo taas imuroitu ja tuli vävykokelas viikonloppukylään.
Kattelin vanhoja kuvia, ja paljon on ollu lämpimämpiä toukokuita. Nyt ollaan tosin vasta alussa, mutta hyvinkin reheviä toukokuita on mejän pihalla ollu n. 10 vuotta sitten. Lehdet jo isoja ja kukkaset rehottanu, nyt ei oo ees valkovuokkoja. Kirjopikarililjaa en oo käyny kattomassa, pitäs. Miks aina kirjotan ensin kirjopipari??? Pari lintua sain eilisellä mettäreissulla listalleni, pajulintu oli niin varovainen laulun tapailussaan, että oli vähän epävarma. Ihanin aika kävellä luonnossa on nyt! Mietin taas siellä kävellessäni, että sitä tulen kaipaamaan sitten, kun en enää pysty liikkumaan. Keväisiä mettälenkkejä.
Muuten, sen suon lähellä, mihin mies haikailee, on lampi nimeltään Sikalisko :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Omituinen höpöttäjä
Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...
-
21. anniversary Tänään on 21. hääpäivä. Muistan, kun täytin 21 vuotta - silloin tuntui takana olevan ihmisikä, mutta ei tämä viimeisin...
-
Otsikon lausahdus on esikoiselta, kun se kuunteli mun peppurointia yrittäessäni tehdä paarmankarkotinta. Tuntuu että mikään ei pysy käsissä...
-
Tänään tulee lapset kotiin! Toinen on keleistä huolimatta saanut naamansa poltettua. Täällä oli tosiaan maanantaina peräti 27 astetta lämmin...
On sinulla oireita, kai tuohon punaisuuteenkin joku selitys löytyy. Saati tuohon uuteen riesaan.
VastaaPoistaTuohon edelliseen juttuun, voin kertoa olen sukuni ensimmäinen sairastuja, tietääkseni. Kummallakaan puolella, ei isän eikä äidin, ei ole ollut masennusta tms sairauksia. Arvelen kuitenkin, että kun 10-vuotaana menetin isäni, niin se (ja äitini) teki minusta ylisuorittajan, koska kaikille piti näyttää pärjäävänsä ilman isääkin. Meni kuitenkin melkein 40 vuotta, että sairastuin.
Viime vuotisia tammenlehtiä on mahdoton pitää kurissa, niitä tulee esiin aina vain jostain, rapeita ja lentäviä. Mies on juuri haravoimassa vielä kerran niitä. Minusta ei tämän selän kanssa siihen nyt ole.
Niin, eihän se perinnöllisyyttä tarvi, jos liian tiukille vedetään ja elämä antaa kylmää rättiä naamaan. Perinnöllinen taipumus voi selittää sen, miksi samanlaisissa oloissa toinen masentuu ja toinen ei.
PoistaMeillä ei onneksi kauheesti yritetä ees pitää kurissa lehtiä :) nytkin on parempaa tekemistä kun mies liehuu kuvaamassa. Ja mie oon väliaikaisesti työkyvytön.
Hyvä Sikaliskorreissua teille - hih, mikä nimi!!!
VastaaPoistaKiitos! Kutkuttaa mielikuvitusta, miksi se on semmosen nimen saanu... ehkä joku on vetäny sieltä sen näkösen kalan joskus?
PoistaOnpas outoja oireita, lääkäri varmaan sanos virukseksi! Myyräkuumettakaan ei varmaan oo...
VastaaPoistaKyllä mie jo sitäki mietin, hyvä ku muistutit niin tsekkasin oirelistan. Jotain samaa on. Sanottiin että jos tulee kova kuume yhtäkkiä, on se merkki mennä lääkäriin, mutta eihän siellä kukaan mitään tee, jos menee sanoon että "mulla oli eilen kuumetta".
PoistaNo jo on taas vaivoilla piesty. Miten niitä keräätyykin yhdelle ihmiselle... . Kivut on persiistä, kunnon napit naamaan ja mieli taivaalle=)
VastaaPoistaSikaliskojen yö edessä, hihiii, hauska paikannimi.
Lasi, rikkinäinen - sairautta perheessä. Sanoo mutsin unikirja. En henno heittää tätä kannetonta opusta pois kun on mutsi raapustellut sivuille jotain, hänellä oli näköjään hieno käsiala.
Kyllä siellä olis voinu yön hyvin viettää, hieno mettä! Joku siellä olikin asuntoauton kanssa.
PoistaNo onhan tässä perheessä sairautta, ainaki mulla. Ainakin kaikenlaisia oireita :D
Mysteeristä kipuja,toivottavasti niitten lähde löytyy. Olen muuten kuulumisiasi lukenut,olen vaan ollut sen verran down että kommentoiminen on jäänyt.
VastaaPoistaEi se kommentointi pakollista ole! Mutta kiva kun nyt jaksoit :)
Poista