Käytiin sitten seuraamassa yhen sortin kilpajuoksua jonkin aikaa. Sää oli kylmä ja tuulinen, välillä paistoi vähän aurinko ja välillä ropsautti vettä.
| Basenjit vieheen perässä |
Tuuli yltyy taas tälle päivälle. Jasmike on kukassa, ja näyttää hurjalta kun valkoinen kukkameri velloo ikkunan edessä useita metrejä edestakaisin.
Meillä oli pieni nostalgiatuokio, katseltiin vanhoja valokuvia ja lueskeltiin matkapäiväkirjoja. Mulla oli muinoin tapana sellasia kirjottaa, ja kun valokuvatkin oli oikeita paperikuvia, niitä on sit liimailtu tekstin sekaan.
Jostain syystä nyt on kaipailtu sellaselle yhdelle saarimökille, jolla käytiin parhaimmillaan kaksi kertaa kesässä, se oli Lomarenkaan vuokramökeissä sillon. Kerimäellä. Soutumatkaa muutamia metrejä, että ei missään kaukaisessa saaressa, ja veden ollessa matalalla pystyi kumisaappailla pääsemään kuivin jaloin mantereelle tietystä kohdasta. Ja silloinen koira lähti aina uimaan perään, kun lähdettiin soutamaan. Mietittiin, vieläköhän se mökki olis vuokrattavana, mutta ei ainakaan mistään vuokrafirmasta löytyny. Onhan siitä aika kauan, kun viimeksi on siellä oltu. 2000-luvun alussa. Nuoria ja nättejä oltiin sillon :)
Nuo on ihania muistoja tuollaiset! Nykyään ei tule edes teetettyä paperikuvia, miten hataran muistin varassa kaikki siksi onkaan. Harmi.
VastaaPoistaUsein mietin, että pitäs teettää Ifolorilla paperikuvia, mutta aina se jää. No, on sentään lasten vauvakuvia :)
PoistaPaperikuvista tuli mieleen, kun SMeloo -ystävän kanssa ajettiin silloin pari viikkoa sitten Äidin luo tekemään inventaariota lopuista tavaroista. Lappeenrannasta yhden pysähdyksen taktiikalla, joten aloitettiin kahvinjuonnilla ja jaarittelulla, siinä puhe siirtyi mun ja Äidin yhdennäköisyyteen yms. Kaivelin Äidin valokuva-albumin esille..
VastaaPoistaOlihan siellä: paljon ihania kuvia, sellaisistakin ihmisistä joita en tuntenut. Mutta mitä ihmettä? Albumissa oli paljon tyhjiä "koloja" - mihin ihmeeseen kuvat ovat kadonneet? Nyt kun sisko oli käymässä, oli Äidiltä kuulemma kadonnut lisää valokuvia... Joudun siis ehkä tunnustamaan, että ne kadonneet kuvat, löytyvät täältä meiltä :D
No pääasia, että on suvussa :)
PoistaSiis muutkin kuin vinttikoirat juoksevat kilpaa. Erikoisen näköistä.
VastaaPoistaMinä olen vähitellen tehnyt urakkaa vanhojen paperikuvien digitalisoimiseksi. Aloitin 1920-luvulta, ihania äidin suvun vanhoja kuvia. Nyt olen jo sota-ajan kuvissa ja olen kahlannut 9 paksua albumia, skannannut ja jotkut kuvannut.
Huh, on sulla urakkaa! Entisvanhaset kuvat onkin ns. tärkeitä kuvia, sillon ei turhista asioista otettu kallista valokuvaa... nykyään räpsitään tyhjääkin, tai jotain kukkasia jotka kukkii kuitenkin taas vuoden päästä (kröhöm! syyllinen!)
PoistaTuolla kentällä on joskus ollut RotuRace, jonne on saanu ilmoittautua ihan minkä rotuiset koirat tahansa juoksemaan, jos on saanu viiden tai kuuden koiran tiimin kokoon. Se oli hauska kisa! Nuo oli nyt "oikeat" derbyt vai mitä nyt olikaan, vinttikoirien lisäksi basenjit, etnankoirat, faaraokoirat ja podengo/podencot. Onhan se pikkusen erilaisen näköstä ku lajiin suunnitellut greyhoundit tai whippetit painelee kuin salamat, ja jotku irlanninsusikoirat sit hölköttelee vähän kuin lenkillä vaan oltas :)
RotuRace kuulostaa hauskalta.
PoistaVanhat kuvat on kyllä aarteita, 30-luvulla naiset päiväkävelyllä Helsingissä, mitkä vaatteet, mikä tyyli. Isältä on paljon sota-ajan kuvia, esineitä ym ja nehän on tosi kysyttyjä. Niistä on minulle tarjottu rahaa mutta en halua myydä. Kaikki militariaan liittyvä, kuten mitalit tms ovat kysyttyjä.
Mihin lie joutunu ne mummolan tosivanhat kuvat - ei niinkään rouvia päiväkävelyllä, vaan maalaisten juttuja. Siellä ne varmaan homehtuu hiljalleen lahoavassa talossa.
PoistaVoi että, matkapäiväkirja valokuvineen! Elääpä vielä sitä aikaa. :-)
VastaaPoistaSerkkuni olisi voinut olla koirineen tai miehineen molemmissa tapahtumissa edustettuna. Koirat juoksevat ihan rotunsa SM- tasolla (Cirneco del Etna) ja pojat ovat sitten, noh , poikia. :-D
Siellä oli aika paljon porukkaa ympäri Suomen ja ainakin Venäjältä, mutta meillä ei ollu aikaa jäädä seuraamaan koko kisaa. Teknisiä häiriöitäkin oli vähän väliä.
PoistaVenäläisen erotti suomalaisista kyllä koirankäsittelystä, repi niin ikävästi koiraansa että kuuluttajakin joutu huutamaan sille että put the dog down. Olisivat saaneet diskata koiran omistajansa takia.
Venäjältä tulee noidenkin koirista ainakin yksi tyttö. Sieltä nyt varmaan tulee muutenkin aika paljon koiria Suomeen, kun siinä vieressä ovat.
PoistaVoi että mua sitten vihastuttaa tuollaiset koiranomistajat!!! Olen pari kertaa jo täälläkin kommentoinut ihan suoraan sitä hihnasta repimistä ja huutamista koiralle. On outoa, että edelleen on noita kivikautisia "kasvatusmalleja" käytössä, eikä ole ymmärretty, että palkitsemalla oikeanlaista käytöstä se koirakin oppii paremmin ja ennen kaikkea sillä säilyy terve itsetunto. Omistajia on niin kaikenlaisia. :-(
Minä tein täällä jokunen aika sitten eläinsuojeluilmoituksen eräästä täkäläisestä sukulaisestamme. Pitkään mietin, mutta se koiran kohtalo ei antanut minulle rauhaa. Ja ajattelin, että muuta en voi koiran hyväksi tehdä, mutta edes ilmoituksen eläinsuojeluun ja se jää sitten heidän vastuulleen, mitä tulevaisuudessa tekevät.
Toivottavasti siellä eläinsuojelu ei oo niin hampaatonta kuin täällä...
PoistaNyt on ollut ihan älyttömän tuulista eikä ole hiki tullut muutenkaan.
VastaaPoistaViileyden kestän, tuuli saisi vähän hellittää otettaan.
Pieni tuuli on kiva, mutta tällanen puhuri vähän liikaa. Mulla tahtoo kipeytyä korvat tuulessa.
Poista