No niin, nyt multa irtoo taas tukka. Hiuksilla on tapana irrota n. 3 kk siitä, kun hiustupet on menny lepotilaan, ja ne saattaa stressin tai sairauden takia tehdä niin lukuisammin kuin normaalisti. Melkolailla tuo aika on nyt kulunut siitä mun verenvuotokuumeesta, tai mikä se sit olikaan. Pari kertaa mulle on käyny samoin - esim. kun synnytin esikoisen niin kolmen kuukauden päästä lähti tukka. Kynsistä näkee myös, että oon ollu huonossa kunnossa.
Alun perin piti tytön mennä tänään pyörällä junalle, mutta kun heräsin ja olin jaksavainen lenkillelähtöön, vein sen autolla ja kävelin kylällä lenkin. Lämpöasteita oli alle viistoista, ja silti tuli hiki tuulettomassa auringonpaisteisessa kohdassa. Oli mukava lenkki ja kaunis ilma.
Taas näin unta äidistä, soitin sille ja sen puhelimeen vastas joku tyly naisihminen, joka sano sen olevan kuollut. Sama siskokin oli taas siinä unessa. Mitähän mun alitajunta nyt yrittää kertoa? Liittyneekö siihen tädin kuolemaan tämä. Laitoin maanantaina addressiin meneen, hautajaiset on loppuviikolla.
Sain lisää töitä. Mun tuloraja paukkuu kohtapuoliin, kun en saa tienata kuin noin yhden kuun eläkkeen verran ylimääräistä. Se vakilomittaja sai opiskelupaikan (miks kaikki ihanat ja hyvät työntekijät lähtee aina muihin juttuihin?) ja näinköhän palkkaavat ketään tilalle. En mie voi loputtomiin sijaistaa, enkä tiedä miten verottaja suhtautuu jos alan alvariinsa kinuaan korotusta tulorajaani... toteavat pian, että en oo enää eläkkeellä, kun teen töitä.
Tässä on polku, jota olen silloin tällöin kävellyt 20 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Ensimmäisiä kertoja kävellessäni nuo männyt oli minua lyhyempiä, näin helposti notkelman toisella laidalla jolkottavan ketun. Nyt ei näe montaa metriä sinnepäin. Ja parinkymmenen vuoden päästä se on taas sileeksi vedetty ja mie itken, ku on mettä kaadettu. Jos elän ja vielä tuossa kävelen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Omituinen höpöttäjä
Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...
-
21. anniversary Tänään on 21. hääpäivä. Muistan, kun täytin 21 vuotta - silloin tuntui takana olevan ihmisikä, mutta ei tämä viimeisin...
-
Otsikon lausahdus on esikoiselta, kun se kuunteli mun peppurointia yrittäessäni tehdä paarmankarkotinta. Tuntuu että mikään ei pysy käsissä...
-
Tänään tulee lapset kotiin! Toinen on keleistä huolimatta saanut naamansa poltettua. Täällä oli tosiaan maanantaina peräti 27 astetta lämmin...



Mäkin kävin poikkeuksellisesti heti aamusta lenkillä ja oli ihanan "viileää", mutta silti aurinko lämmitti kivasti. Iltapäivällä tulee hieroja, sen jälkeen tiedän, ettei sit tuu lähettyä.
VastaaPoistaHuomenna on vissiin taas tosi lämmin?
Lämpenee viikonloppua kohen, kun on sillon töitä... mutta kyllä siellä pärjää. Anoppi luuli, että navetta on ilmastoitu :D no tavallaan, kun kaikki ovet ja lävet ja seinätki on auki.
PoistaKyllähän se virkistää, kun aamusta lenkille pääsee. Ainakin hetkeksi.
Mä jouduin eilen laittaan villasukat jalkaan :-D Vaikka lämpö onkin musta pääasiassa ihanaa, niin surettaa kasvit, kun ne menee niin nopeasti..Haluaisin ihailla kauemmin. Eilen illalla kävelyllä oli just sopiva lämpötila. Kuminapellossa on surkean näköistä kun on puitu..
VastaaPoistaJonkun sortin vitamiinikuuri pitäisi kyllä taas ottaa täälläkin.
Vitamiinikuurikin piristää, ainakin se tuntuu siltä :)
PoistaMua on parina yönä palellu, vaikkei viime yönä ollu ees ikkuna auki...
Mä jouduin etsimään itselleni peiton, pelkkä pussilakana ei enää riittänyt :) Sisälämpötila on laskenut sentään JO 29 asteesta 25:een... Melkein kylmä ;)
VastaaPoistaToissayön värjöttelin sitkeesti, mutta viimeyönä piti munki kaapia lattialta fleecevilttiä pussilakanan lisäksi :) Vintissä ei oo (onneksi) lämpömittaria, en tiiä paljo siellä on.
PoistaYlin kuva on väreiltään tosi kaunis. Mulla lähtee kans ärsyttävästi hiuksia, tuntuu et joka paikka on täynnä niitä!
VastaaPoistaVähän sitä piti muokata, kun oli niin pimeä alun perin.
PoistaKarvanlähtöaika :)
Mulla on alkanut kasvaa ihan älytön määrä uusia hiuksia sen jälkeen kun olin ekassa leikkauksessa ja runsaat vuodot loppuivat siihen. Hiuksista näkee kyllä yllättävän paljon, mitä kropassa on meneillään.
VastaaPoistaKatsoin myös, että ylin kuva on tosi kaunis. Rauhallinen tunnelma.
Elän toivossa, että mullekin kasvais uudet hiukset. Tosin hiushan irtoaa juuri silloin, kun uusi hius alkaa kasvaa tilalle, eli luultavasti niitä on tulossa.
PoistaHiuksista ja kynsistähän sen näkee, ihmisen yleisvoinnin.