Hyvä mieli vaihteeksi

Nyt haluan jakaa teille ihanan aamulenkkini! Oli tarkoitus vain pienesti käyttää kävelyllä koiria, kun päivällä sataa, ja illemmalla poutaannuttua sitten enemmän. Oltiinkin lenkillä yli tunti ja löydettiin uusia paikkoja. Aamu oli ihana, aurinko vielä pilkisteli hieman pilvien raoista ja takaisin tullessa oli huppari jo liikaa.

Tutun tien päästä lähti vastaraivattu ladunpohja, tällanen viisi metriä leveä kaistale vedetty sinne mettään.

Välillä oli vähän märkää ja tietysti hirviäisiä sai laappia vielä kotonakin pois iholta hiippailemasta, mutta jotenkin ihanaa ja erikoista oli kävellä tuolla, kun tiedän minkälaista läpipääsemätöntä nokkosikkoa ja vatukkoa ja risukkoa se oli vielä kesällä. Tuollainen "valtatie" keskellä metsää.

Tällainen hieno kallio sieltä löytyi, valtatie olis jatkunu naapurikylään asti (kartasta katsoin myöhemmin) mutta me käännyttiin jo takaisin. Pelkäsin, että väsähdän kun ei tullu aamiaistakaan syötyä ennen lähtöä, pari kupillista kahvia vain.

Meleko iso kärpiäissienikin

Sitten aattelin meneväni vinttiin lukemaan ja kuuntelemaan sateen ropinaa, kun oli luvattu rankkaa sadetta, mutta ei sit tullu ku heikko sade vain eikä sitäkään niin paljoo ku piti. Mun korvissa kuuluu semmonen suhina, vihinä ja pumputus omasta takaa, että pieniä sateensuhinoita ei kuule. Mutta ei se haittaa yhtään, ettei sadakaan niin paljoa :)

Ostin taannoin oranssien tulppaanien sipuleita, pitäs vissiin yrittää saada nekin maahan. Muistan aina, kun näen sen pussin keittiössä, ja unohdan samantien. Aita pitäs korjata ja tarkistaa ennen talven tuloa ja niitä puitakin on tuossa pienittävänä. Kyselin eilen, miten mies haluais ne puut jos pienin niitä (se on niin hiton tarkka siitä, että ne pinotaan oikein ja aina mie teen väärin) mutta se sano että "voidaan tehdä yhdessä". Joojoo, voitais mutta ei tehdä. Näköjään. Kuvaus ja kuvien kans tusaaminen on tärkeämpää, ja tokihan se käy raskaassa työssäkin niin en oo viittiny mäkättää. Mie en (omasta mielestäni) ole kova nalkuttaan asioista, ku aina aattelen että mikä mie oon sanomaan mistään, ku ite oon tämmönen laiska paska enkä edes aina oikeassa.

Toinen ex temporereissu tapahtui eilen: mies lähti viemään mua sinne silmälasiliikkeeseen ja tuli apuun valkkaan kehyksiä. Se löysi heti kahdetkin sopivat! Kun sai samaan hintaan kahdet, otin toiset lukulasit, joita voin pitää sängyn vieressä ja käyttää niitä illalla lukiessa. Näenhän mie kyllä lukea ilman laseja (kuten olen tähän asti tehnytkin) mutta kun on sitä hajataittoa, niin lasittomuus rasittaa silmiä. Uusiin kaksitehoihin tulee nyt vähemmän kaukonäköä, eli saatan nähdä huonommin kauas - vaikka en nytkään hyvin nää. Just yks päivä koitin tavata eellämenevän auton peräteippauksia, enkä millään nähny, ja mies luki sen ihan sujuvasti. Silläkin on lasit ja likinäkö, ja usein on ruvennut katsoon lähiasioita lasien yli... muttasiis mun huononnus liittyi jotenkin siihen silmien hitauteen ja akkommodaatioon ja rasitukseen. Samapa tuo, jos ei jotain tekstejä nää, kunhan näkee liikennemerkit ja muut tienkäyttäjät. Parin viikon päästä saan uudet lasit.