Ihanuuksia

No niin, jämähdin taas koneelle! En edes muista, mitä mun piti tulla katsoon, mutta googletin "vanhoja karttoja" ja vasta nyt hoksasin, että Maanmittauslaitoksella on mahtava palvelu - ladattavana omalle koneelle koko maasta vanhoja karttoja! ♥ Tai en tiedä kuinka uusi palvelu se lie, mutta ah, kerralla hupeni monta tuntia taas. Jänniä yksityiskohtia, mitkä on tiestössä muuttuneet täälläkin sitten -60 -luvun. Tai selvähän se, että tiestö on muuttunut, kun liikkuminenkin on muuttunut, mutta silti on hauska tietää, että se pieni pyörätie onkin ollut joskus valtaväylä. Ennen kuin on rakennettu valtatie läpi kylien.

Eiku nythän mie muistan; aloin etsimään vanhoja karttoja, jotta saisin mahdollisesti tietää, mistä kohtaa yksi historiakalenterin kuva on otettu. Tosin parikymmentä vuotta ennen näitä karttoja, mutta luulen arvaavani. Nälkäkin tuli, mutta en malttanu jättää karttoja vaikka oli sapuska valmiina, sen kun ottaa. Mutta "vielä katon tuon... ja tuolta... ja niin mites se yks paikka..."

Koirat ei halunnu kävellä. Ei ainakaan mettässä, perässä laahustivat ja syliinkin olis pitäny päästä. Mitä se semmonen lenkkeily on. Tiellä joten kuten menivät, en sit tiiä oliko jäätynyt loska (puista eilen tippui vettä ja se muhju sit jäätynyt) vaikeaa tassuille vai oliko siellä kulkenu susi kun oli niin kauhean vaikeaa. Typistyi lenkki, täytyy käydä toinen myöhemmin - on taas tulossa huonoja kelejä, jolloin ei pääse kunnolla kävelylle. Tiedossa on tuulta, vesisadetta, lumipyryä, pakkasta yhtä aikaa ja vuorotellen.

Mulla oli viime yönä taas olkapäät kipeet, mies haisi viinalle ja kuorsas, nälkä kurni mahassa ja valvoin jonkin aikaa. Sitten kun nukuin, se nälkä tuli uneenkin; olin metsässä jonkun porukan kans, ne hoiti metsää ja mie harmittelin, kun en tajunnu ottaa eväitä, kun en tienny että lähetään niin pitkälle. Sitten löysinkin laukustani ihania meheviä keltaisia luumuja ja söin niitä. Joku mulle pahoitteli, kun on niin köyhä, ettei oo tarjota munkkia mulle, ku vaan omalle porukalle. Mie ihmettelin unessa, miks sen pitää sitä pahoitella, en mie heidän munkkejaan ollu vailla. Mullahan oli luumuja. Ja mettämiehet karsi männyistä epämuodostuneita oksanpäätupsuja ja sanoi niitä chileiksi. Ei siis "chili" vaan "chile".

Miehelle on tullu salaatinhinku. Mitähän sille on tapahtunu, sitähän ei meinaa millään saada syömään kasviksia. Se osti kaupan salaattitiskistä toissapäivänä kipollisen, ja eilen toivoi ruokaisaa kinkkusalaattia, jonka tein. Söin mieki siitä, mutta se veti koko loppukulhollisen, ja sitä oli paljon! No se maistu minunki suussa vaihteeksi hyvältä, ja tein sitten tänäänkin jonkulaisen salaatin. Mies ite tosin on jossain kuvausreissullaan, mutta syön ite. Tonnikalaa ja riisiä seassa. Muuta ruokaa meillei olekaan, oon eläny kuin pellossa ku lapsetki on muualla. En oo autoakaan pariin viikkoon ajanu, sen katollekin on ilmestyny lumiukko :D