Toisenlaisia jännityksiä

Tänään oli se odottamani ensimmäinen kunnon hankikantopäivä, että kesti minutkin! Tallusteltiin tunti pitkin mettiä koirien kans, ne kyllästy ennen minua. Kertaalleen lähtivät jonkun elukan peräänkin, tosin vain muutaman metrin juoksivat. Jäljistä päätellen hanki kesti kauriinkin jollain lailla. Liukasta ei hangella ollu, mutta aina välillä hupsahti jalka läpi aurinkopaikoissa, ja taas sai hiukan jännittää kävelyä.

Tää kuva on muokattu, kun koirat kävi erikseen tuossa kuvausalueella, mutta eivät osuneet yhtä aikaa... tein sitten omin päin pieniä yhdistelyjä.

Aurinko lämmitti pakkasenkiristämää ihoa poskissa ja kilotti silmiin niin että ihan sattu päähän. Mutta ihanaa. Ostin eilen krassinsiemeniä ja multaa, tosin luulen että laitan krassit talouspaperille, jos meinaan niitä syödäkin. Ostin myös puolella hinnalla taas uudet talvisaappaat... ne punaiset vanhanajan toppasaappaat oli jo ostettaessa niin vanhat, että nyt jo ratkeilee liitoksistaan. Tai liima ja muut valmistusaineet antaa periksi. Tosi hyvät saappaat ne on ollu kyllä! Ei enää nykyään tehä niin hyviä. Nuo mitkä ostin on kyllä ainakin tarpeeksi leveät, ne on ku räpylät. Mahtuu sukkia tarvittaessa, riittää vartta ja teräkin on kai vedenpitävä. Ainoo huono puoli, minkä oon tähän mennessä huomannu, on väri. Sitä ei ole.

Tyttäret tulee tänään kotiin. Ainakin toinen lähtee taas huomenna toisaalle, toisesta en tiiä onko sen poikakaveri lomilla vai ei. Mie nukun nykyään kellon ympäri, jos en sitten valvo yöllä. Luulis jo hellittävän, jos se johtuu flunssasta. Ihan mahotonta nukkumista.