Pelkoja

Häslingit on häslätty ja matka alkaa tänään. Kolme junaa ja yksi bussi. Voi olla, että viisitoista vuotta sitten olen ollut hieman epäluotettavampi, mutta kun oon kuitenkin siivosti elänyt jo vuosikausia, niin voishan sen jo unohtaa.

Eilen kävin ekaa kertaa elämässäni kirjaston Novellikoukussa. Oli ihan kivaa. Mutta kyllä se on melkoinen urakka lukea ääneen 20 minuuttia yhtä soittoa... itellä kuivui suu jo kuunnellessa. Ja huomasin, miten vähän oon pimeessä ajellu kaupungissa. Oikein pelotti! Koko ajan olin varma, että jostain pimeästä loukosta syöksähtää joku jalankulkija tai pyöräilijä alle. Ja kaupungin ulkopuolella sai pelätä peuroja. Elikkä kauriita.

Aamulla heräsin viiden maissa pelkäämään, että juna on myöhässä ja jatkoyhteys ei odota. Mutta jotenkin ne usein tietää niistä jatkavista matkustajistakin, ehkä jatkolippuasiat on jollain tietokoneella näkyvissä - ite kuullut ainakin että "odotetaan matkustajia saapuvasta junasta" tjsp. Uni ei enää tullu vaikka väsyttiki. Kävin sitten pienellä lenkillä koirien kans, ulkona on reilun sentin kerros märkää lunta. Oli hauskan näköistä, kun koskemattomalle valkoiselle lumelle jäi mustia koiranjälkiä. Oli siellä kyllä jo kävellyt yksi kyläläinen kolmen kelpiensä kanssa. Oletan, että ne oli ne, kun en tiedä kenelläkään muulla olevan kolmea keskikokoista koiraa. Hyvin koulutettuja ne.

Hauskaa viikonloppua itse kullekin ♥