Tänäaamuna loskaa

Tänäaamuna herätessä korvamatona Ismo Alangon Taiteilijaelämää. En varmasti ole kuullut sitä aikoihin eikä kuulu mun lempimusiikkiin. Mistä ihmeestä aivo kaivaa näitä biisejä?

Ja totesin, että olen laiska vastuunpakoilija. Huono ihminen. Asuisin mielelläni maatilalla elukoiden keskellä, jos ne olis jonkun muun eikä mun olis pakko niitä joka päivä hoitaa ja huolehtia. Käveleskelisin mielelläni bernhardinkoiran kanssa, jos sen omistais joku muu ja saisin vaan olla sen kans. Paul Stanley onnistui mulle ainakin saamaan alemmuudentunteen ja tyytymättömyyden omaan saamattomuuteeni, kun se korosti kuinka HÄN on tehnyt kovasti töitä ja päässyt sillä siihen asemaan. Minä olen ollut laiska, kunnianhimoton paska enkä ole päässyt mihinkään.

Toisaalta illalla aattelin, että olen onnekas, kun mulla on tällanen elämä. Ulkona sade ropisi kattoon, sisällä oli lämmintä ja mukavaa, koirat tuhisi kyljessä ja perhe oli lähellä. Paitsi esikoinen, joka meni hautajaisten jälkeen poikakaverille. Sitten kyllä aloin miettiä, että mun pitäs tehdä jotain enemmän, kun kerran kaikki on hyvin. Suursiivota ja konmarittaa ja heittää rojua pois ja ja ja. Olla hyödyksi. Ansaita olemassaoloni tai mennä pois.

Kysyin yhtenä päivänä mieheltä, tulisko sille ikävä, jos muuttaisin sinne missä siskot asuu. Se suuttui. Ei ilmeisesti tulis ikävä, vaan vihaisuus. Käsitin, että suuttumus tuli siitä, kun kehtasin hypoteettisesti ajatella tekeväni jotain, mihin hän ei kuulu. Koska mehän ollaan yksikkö, emmekä toisistamme erillisiä ihmisiä?

Oon nyt koittanu vähentää iltasyömisiä, ja huomasin että pitkien yöunien takia mulle saattas sopia "pätkäpaasto". Ruokaa vain klo 10-18. En yleensä harrasta mitään dieettejä, mutta entinen laihdutuskeino (ruuasta suuri osa salaatiksi) ei oikein tunnu enää tässä iässä tehoavan. En tiedä tehoaako pätkäpaastokaan, mutta kun mun ruokarytmi nyt muutenkin on melkein sen mukainen, niin ei se ota jos ei annakaan. Tai ehkä tuo sanonta pitäs laittaa tässä tapauksessa muotoon "ei se anna jos ei otakaan". Kiloja.

Tällä viikolla oli yksi lenkitön päivä, kun satoi niin rumasti koko päivän, ja heti tuli lisää painoa. Kaipa sitä sitten syö senkin ajan, minkä normipäivänä on lenkillä. Tänäänkin on tosi rumaa päivää luvattu, katoin aamulla sadetutkaa ja kun oli just sellanen vähäsateisempi kohta tulossa, lähdin saman tien koirien kanssa käymään jonkulaisen lenkin. Onpahan sekin sitten hoidettu. Paikoitellen tosi paksu kerros loskaa.