Vääntöä.

Kyllä ei kannata näköjään näytellä Mielensäpahoittajaa. Ihana Antti Litja sai aivoinfarktin ja nyt on Juha Muje kuollut.

Sunnuntaina velloin itsekin oikein kunnolla pohjamudissa mieli pahana. Mielialalääkitys on nyt tapissa mutta mahdollisia hyötyjä odotellaan vielä. Mie en kyllä oikein usko sen voimaan, kun muutenkin mieliala on aaltoliikkeessä. Pohjalta on suunta ylöspäin joka tapauksessa, niin on elämä mulle opettanut.

Eilen esikoinen käytti koirat ulkona narussa, kun eivät muuten olis pihalle edes menneet kun koko ajan satoi kaatamalla. Mie jätin suosiolla homman sille, kun jouduin ajeleen päivän aikana yli 150 kilometriä ja rahaakin meni melkein yhtä monta euroa. Ostin ruokaa kuopukselle asuntolaan ja esikoiselle mukaan kun se meni poikakaverille, tankkasin auton ja ostin siihen uudet sulat. Toinen vetelee viimeisiään ja olen huomannu, että on hyvä olla varallakin yksi sulka, jos rämähtää hajalle kesken matkan. Toiset hajoilee, mutta nämä Valeot, mitkä nyt ostin Motonetistä, on kyllä ollu hyviä.

Sisko puhui jo kuukausi sitten, että voisin tulla vähän pidemmälle lomalle arjesta sitten, kun tytöillä on koulusta lomaa. Nyt kun aloin siitä miehelle puhua, niin eihän se sille sopinu. Sitten kun lupasin ottaa (esiliinaksi) puoliksi vastentahtoisen kuopuksen (ja koirat) niin se lientyi antamaan periksi. No, ostin liput ni kuopus muistikin, että sillä on juuri silloin joku kissanhoitohomma. Eli nyt se ei tulekaan samaa matkaa, koittaa saada liput vaihdettua toiseen ajankohtaan. Ja koiratkin jää kotiin, esikoinen lupasi niitä hoitaa maanantain. Alunperinhän mie olin suunnitellu ja puhunu kuopuksen kans, että se olis kotona koiravahtina, että olisin voinu olla vähän pitempään, mutta homma meni nyt näin. Lyhytkin lomanen on parempi kuin ei mitään.

Tänäaamuna yllätyin, kun ihan yhtäkkiä tästä tuolista lähtiessäni oli jalan alla möykky. Ensin luulin, että astuin jonku koiran lelun päälle, mutta kun se seuras jalan mukana, niin sit luulin että sukassa on jotain kiinni, mutta ei; se oli mun jalkapohjassa. Pikkuvarpaan puolelta päkiä oli pullistunut valkoiseksi ja tunnottomaksi. Niinku olis pumpulipallo sukassa. Omituista, en löytäny tri Googleltakaan apua. Ei se tosiaan kipee oo, mutta epämukavan tuntunen, ja käveleminen ei tunnu yhtään kivalta. Joku nestekertymä vissiin yhtäkkiä siellä. No, kyllä Google löysi vastaavan tapaisia, mutta ne liittyi diabetekseen, kilpirauhasen vajaatoimintaan ja ääreisverenkiertohäiriöihin, eikä mulla tietääkseni ole semmosia. Paitsi kyllä usein kantapäitä palelee, kun menen sohvalle istumaan niin että jalatkin on sohvalla.

En kyllä enää osta Axan myslejä, ne on aina pettymys. Tämänkin pussissa annettiin ymmärtää, että on kookospähkinää ja muita pähkinöitä, niin lähinnä rusinaa ja kauraryyniä, ei kookosta kuin rippunen ja pähkinätkin homeisen ja pahan makuisia. Ei oo Lidlin pähkinämyslin voittanutta!

Kuva ei liity.