And when you finally saw it come It passed you by and left you so defeated

Hartaasti odotettu lääkärinaika tuli ja meni, oli niin lyhyt ettei se ehtiny mun asioihin paneutua. Aika, ei lääkäri. Eikä ottanu kantaa oikein mihinkään. Lääkäri siis, ei aika. Verikokeita määräs, ja verenpaineesta oli huolissaan, se oli mitattaessa jotain 140+/90+, en muista tarkkaan. Mittas kaks kertaa ja toisella mittauskerralla suljin silmät ja ajattelin ihanaa aurinkoista metsää ja koirien rapsuttelua, josko se olis paineita laskenu, mutta sitten olivat vielä korkeemmat :) Suositteli säännöllistä mittausta ja sanoi, että hormoonikorvaushoito tulee kyseeseen vain jos on verenpaineet kunnossa.

Tänäaamuna olin heti seiskan jälkeen laboratoriossa, se toimii nykyisin vain ajanvarauksella eikä kaikki kävijät tienneet sitä. Tulin viimeisenä ja minut pyydettiin sisään ekana, jotenkin nolotti sekin, vaikka eihän se millään lailla mun syy ollu. Seittemän putkiloa verta otettiin, ainakin Hb, paastosokeri, kilpparikoe ja se menopaussihormooni mikä se nyt olikaan. Sieltä sitten suoraan Prismalle ostamaan verenpainemittari - en ihan halvinta ees ostanu, Omronin viitisenkymppiä maksavan olkavarsimittarin, ja aloin jo miettiä ostinko turhaan, kun ekat mittaukset oli ihan tyyliin 126/83. Mutta eiköhän mittarille käyttöä tuu.

Mutta väsy on taas valtava. Heräsin toki jo puoli seittemältä kun piti sinne labraan mennä, mutta aamupuuron jälkeen oli mentävä ihan nukkumaan pariksi tunniksi. Sitten taas syömistä ja lenkille, en meinannu millään jaksaa kulkea (3km ja risat) ja kauhean kuumakin oli, vaikka lämpöasteita vaan 10 ja tuulikin jonkin verran. Lenkin jälkeen taas pitkäkseen sohvalle puoleksi tunniksi, sitten piti nousta laittaan lakanapyykit narulle ja uusia lakanoita sänkyyn. Onneksi eilentehtyä lasagnea on ihmisille ruuaksi, esikoinen paistoi itselleen kananjalkoja ja mulleki samalla pari rintafilettä pakkasesta. Ei tartte ainakaan ruuanlaittoa aatella.

Hieno ilma ulkona ja mie vaan makaan sisällä silmät kiinni.

Loppukevennykseksi kuva kalatossuista, joita olin toivonut siitä lähtien, kun netissä näin sellasten kuvan:

Jotenki nää vaan on niin pöljät, ja kun Tokmannilla oli minunki kokoa, kerranki, niin miehän ostin. Vaikken oikeestaan tarvinnu. Tai kyllä tarvitsin!