Grillaajalla oli uskollinen ystävä.
Koira ja hirvenkallo.
Eilen aamulla kun käytiin kävelemässä, laskeuduttiin harjulta sellasta heinäistä tienpohjaa alas, ja oli kuulkaa varmaan senteistä kiinni, etten astunu kyykäärmeen päälle! Koirat meni sen edestä tai yli, kun se oli menossa vasemmalta oikealle meitä karkuun, ja jos en olis kattonu just jalkoihini, olisin aivan taatusti astunut suoraa sen päälle. Jollain ihme loikalla sain vahingon ja melko varman käärmeenpureman vältettyä. Hyi! Oli vähän aikaa sydän kipiänä säikähdyksestä.
HYI! Nuo käärmeet ovat oikeastaan metsien ainoa huono puoli. Niihin en varmaan siedäty koskaan.
VastaaPoistaOnneksi et astunut päälle ja onneksi koirakaan ei saanut maistaa kyyn hampaasta.
No käärmeen voi kyllä välttää jos kattoo jalkoihin, mutta mie inhoan vielä enemmän sääskiä ja paarmoja, kun ne käy ihan aktiivisesti kimppuun. Täällä ei onneksi ole mäkäräisiä, ne on varsinki koiralle tosi ikäviä. Ei nyt ehkä kuiten niin vaarallisia kuin kyy... se pienen koiran tappaa äkkiä.
PoistaAaa-a, mä oon niin käärmekammonen, että täälläkin asti menee kylmät väreet ja ällöttää. Onneks sait väistettyä!
VastaaPoistaOnni oli se. Käy kuulemma kipiää se käärmeen myrkky, en halua kokeilla. Mutta mieluummin sit kuitenki minuun kuin koiriin.
PoistaEn oo vielä nähny käärmettä luonnossa, eikä ole halujakaan :)
VastaaPoistaSireeni näyttää kukkivan :)
Se kukkii nyt just komioimmillaan. Ihanaa tuolla kylällä kävellessä, kun välillä tuoksuu syreenit ja välillä kielot ♥
PoistaMiekään en pohjoisessa nähny käärmeitä, taisin ekan käärmeen nähdä vilaukselta Varsinais-Suomen Kalannissa.