maanantai 6. heinäkuuta 2020

Mustikoita ja kanttarelleja

On näkynyt taas itämaisen näköisiä ihmisiä ämpäreineen ja autoineen tienpientareella, eli kanttarellit alkaa kypsyä. Mies oli tuohtunut, kun tuossa mutkatiellä, ohituskieltoalueella olivat pyssänneet auton keskelle kaistaa hätävilkut päällä, ja rymysivät ojassa. Siinä kun olis sattunu se sorarekka mutkan takaa tulemaan, joka aina muutenkin kulkee kauheaa vauhtia, niin olis tullut romua. Ei ne paljoo aattele kun on sienen (euron) kuvat silmissä.

Eilen sitten uskaltauduin itsekin metsään, kun oli kivannäköinen ilma. Ei kuuma, mutta aurinkoinen. Ja vähän tuulikin. Kasvillisuus oli märkää mutta äkkiä ne kastumiset kuivuikin. Tässä mejän vieressä on yleensä ollu paljon mustikoita, ei oo tarvinnu pitkälle kävellä kun on saanu piirakka-ainekset, mutta nyt tuossa ei oo juuri mitään. Yksi siellä, toinen täällä.

Vähän kauempana ja ylempänä niitä alkoi näkyä paikoin tosi paljonkin. Osa oli jo kypsiäkin, ja koirat kun hoksas, mitä herkkua kasvaa niin nehän alkoi ahmia. Toinen sai mahansakin kipeeksi. Ei kuitenkaan niin kipeeksi, ettei pulla kelpais...

Täytyy varmaan ämpärin kanssa lähtee tuonne joskus. Hyttysmyrkkyä mukaan - nyt ei ollu hyttysiä mutta ihan varmasti yleensä on.
Tän verran näkyi kanttarellejakin vakipaikassa.

Sitten kävin vähän lintuja kiikaroimassa - ai vähän; kauan kiikaroin niin että hartiat ja silmät tuli ihan kipeeksi. Kolme uutta lintua sain listaani, vielä puuttuu viisi sadasta. Olisin niin mielelläni nähnyt, kun sääksi saa kalan, mutta vaikka niitä kaksikin siinä pyöri ja vaani, näin vain yhden sukelluksen ja sekään ei tuottanut tulosta. Mutta silkkiuikulla oli isot kauniit raidalliset poikaset.

Mulla on isän perintöä hyvät kiikarit, joissa on automaattitarkennus, mutta niiden hyvä ja samalla huono puoli on, että pitää katsoa silmälasien läpi että näkee tarkasti. Ei ole kovin mukavaa sellanen, lasit on painettava lähelle silmiä ja kiikarit lasien päälle. Jotenkin silmät rasittu ihan kamalasti, mulla on vieläki silmät kipeet ja pää ja hartiat, vaikka jumppasinkin niitä.

Lisäksi uusi itsediagnosoitu vaiva: glossodynia. Muutaman päivän ollu kielenkärki kipee, aattelin että on ärtyny ku söin sipsejä ja kaivelin kielellä hampaankoloista niitä. Pelkäsin että tulee afta. No suuveden käytöstä huolimatta oli aina vaan kipee, ja ku rupesin sitä sit peilistä katsoon, niin sehän oli ihan turvoksissa ja omituinen. Jääpalan imeskely auttoi, samoin ihme kyllä mustikoiden syönti :) Ja jäätelön syönti, mutta sehän auttaa melkein vaivaan kuin vaivaan. Varmuuden vuoksi jätin viime yönä purukiskonkin pois. On googlen mukaan yleinen keski-ikäisten naisten vaiva. Alkaa olla koossa jo hyvä kokoelma vanhenevan akan vaivoja.

Pitäs olla hieno tuulinen päivä tulossa. Jahka saisin voimia siihen. Ja tän pään- ja silmäsäryn pois.

6 kommenttia:

  1. Täällä jo on aivan hirveä tuullen myräkkä, tavarat lentelee pihassa.

    Mustikoita ei näillä seuduilla ole paljoa, ja harmiksi ei ole mökilläkään, siellä on rinteessä helppo poimia.

    Ihmettelin kun mies toi lenkiltään kanttarelleja, mutta onhan siellä teilläkin jo. Äkkiä se sade vaikutti.

    Glossodyniasta en ole ikinä kuullutkaan, sulla on hyvä lääkäri toi Herra/Rouva Google.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Google on kyllä hyvä. Ainakin se lievittää hypokondrikon pelkoa siitä, että nyt on vaiva kuolemaksi.
      Keväällä tuli tänne pakkanen kun osassa mustikoista oli jo kukat, ne tais mennä siinä.
      Kanttarellien ajan tietää tulleen, kun nuo yhet koluaa tienvarsia, keräävät raskasmetalliset ja hiekkapölyiset sienet myyntiin...

      Poista
  2. Vanhenevan akan vaivojen bingo voisi olla ilahduttava kokemus (jos ei heti saa bingoa) ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitteku saa bingon täyteen niin voi varata hautapaikan :)

      Poista
  3. Jätski onneks auttaa kaikkeen, sitte voi olla maha kipiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis varmaan, jos söis niin paljon ku sitä haluttais syyä! Mulla on nyt menossa innostus Aino Vadelma-suklaajätskiin. Se on kyllä niin hyvää, että vois syödä vaikka paketin yhtä kyytiä!

      Poista

Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...