Hyvää ja huonoa

 Ihana pieni lomanen Siikarannassa! Niin lämmintäkin. Mies halusi sinne kuvaamaan auringonlaskuja, kun paikan omistaja kehuskeli että melki joka ilta on. No ei ollu sit nyt, kun siellä oltiin. Mutta aika erikoinen oli lauantai-iltana; kuin aurinko olisi keskeltä pilvipeittoa pullahtanut esiin ja laskeutunut. 

Mie venäytin jotenkin jalkaterän, ja se on nyt kipee. Tai useemmankin kerran siihen sattui perjantaina, muun muassa metsässä kun kömmin polullekaatuneen puun yli ja hyppäsin alas, sattui juuri siihen jalan alle alastulossa. Siellä oli metsä aika surullisen näköinen sen taannoisen myrskyn jäljiltä...

Pää oli hyvä sielläolon ajan, mutta kun tultiin kotiin ja tavaroidenpurun jälkeen menin päikkäreille, alkoi päätä vihloa heti kun olin päässyt sänkyyn. Ja jatkuu edelleen, eli jotain vikaa täällä täytyy olla, jolle mie oon altistunu. Olen allerginen kodilleni. 

Sunnuntaiaamuna nimittäin oli aikainen herätys, kun mies halusi mennä kuvaamaan auringon nousunkin. En sitten saanut nukutuksi tarpeeksi, päikkärit oli must. Mulla oli tukka auki nukkuessa (selällään, olin niin väsyny etten jaksanu ees kyljelleen kääntyä ja sit heräilin kuorsuuseeni) ja sit ku heräsin ja tulin alakertaan, sain kuulla että tyär on tulossa vävykokelaan kanssa käymään. Sutaisin takkutukkani nutturalle etten näyttäs niin puliakalta. Sitten lähdettiin kauppaan, enkä ees peiliin kattonu lähtiessä... auton peilistä näytin ihan normaalilta. Ja tukka oli harjattu viimeks aamulla... ihan kätevä tämmönen pitkä tukka toisinaan.

Tänään on sitten kurja päivä, heräsin ihan väärällä jalalla kamalaan painajaiseen, sydän hakkas ja päässä vihloi. Unessa mun lompakko ja puhelin oli jääny jonnekin pukuhuoneeseen, jonne en enää päässyt kun oli perjantai ja ovet jo kiinni. Mun olis pitäny rakentaa puhelinkotelo laudanpaloista, jotka oli aivan liian paksuja tarkoitukseensa. Sit - edelleen lompakotta ja puhelimitta - olin menossa loistoristeilijällä risteilylle miehen kans, mutta se halus vaan olla toisen naisen kans. Olin vihainen, turhautunut ja umpikujassa. Onneksi heräsin. Taas kyllä vähän liian aikaisin. 

Ja kun punnitsin, paino oli noussut kilon. Siis oon tosiaan viikkokausia kärvistelly eikä paino oo laskenu, mutta kun lomasen kunniaksi syön viikonloppuna pizzan ja pussillisen SuffeliPuffia, paino nousee heti kilon! Kävelinkin kuitenkin sillä kipeellä jalalla kymmenen kilometriä viikonlopun aikana. Kyllä tää on niin paskaa. Karppausta kehuvat, mutta näillä ruokarajoituksilla on kallista hommaa se. Eikä ihan terveellistäkään kuulemma.

Rahajutuista puheenollen; sain jotain veronpalautuksia. On ollu niitä sössimisiä verohallinnon puolelta - perivät liikaa perintöveroa ja ottivat sen vielä mun veronpalautuksista, vaikka olin jo maksanut sen, sen lisäksi että olin tehnyt valituksen, että onhan se jo aikakin, että sieltä tulee jotain takaisin. Viime viikolla tuli myös paperilla se oikaisun hyväksyminen. En oo tarkistanu asiaa, mutta näyttää siltä, että ne maksoi sen mun veronpalautuksen täysimääräisenä, nyt kun vielä maksaisivat takaisin sen, mitä maksoin sitä perintöveroa. Kun kyllähän ne verot pitää maksaa eräpäivään mennessä, vaikka niistä valituksen tekisikin.

En jaksais enää kolmatta kertaa rustata valitusta. Varsinkaan kun en oikein ees tajunnu sitä oikaisua, minkä ne mulle lähetti. 0,00 luki oikaistun määrän kohdalla, joten voisin kuvitella että vero siis olisi 0 euroa. Ja oon maksanu sitä kumminki parisataa. 

No, eipä tuo miettimällä kummene, toimin sitten kun toimintaa tarvii.